Rapport

Etnisiin vähemmistöihin samaistuvat suomalaiset haluavat osallistua päätöksentekoon, mutta syrjintäkokemukset tekevät kyyniseksi politiikkaa kohtaan

Vähemmistöihin samaistuvat ulkomaalaistaustaiset suomalaiset kokevat enemmän syrjintää. Tämä johtaa epäluottamukseen politiikka kohtaan ja voi lisätä kiinnostusta vaihtoehtoisia yhteiskunnallisen osallistumisen tapoja kohtaan.

Etnisiin vähemmistöihin samaistuvat suomalaiset haluavat osallistua päätöksentekoon, mutta syrjintäkokemukset tekevät kyyniseksi politiikkaa kohtaan

Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta

Yli satavuotiaan Suomen väestö moninaistuu vauhdilla. Monikulttuurisiin ja -kielisiin perheisiin syntyvien osuus on vahvassa kasvussa. Samalla ennakkoluulot ja syrjintä varjostavat useiden vähemmistöön kuuluvien elämää.
Kesäkuussa 2023 käynnistyi osana valtioneuvoston tutkimus ja selvitystoimintaa toteutettava Ulkomaalaistaustaisten ja vieraskielisten suomalaisten yhteiskunnallinen osallistuminen (UTViS) -hanke. Siinä tuotamme uutta tietoa tekijöistä, jotka heijastuvat maahanmuuttaneiden ja heidän jälkeläistensä poliittiseen ja yhteiskunnalliseen kiinnittymiseen Suomessa.
Edellisessä kirjoituksessamme käsittelimme syrjintäkokemusten yhteyttä poliittiseen luottamukseen. Tässä artikkelissa selvitämme, miten syrjintäkokemukset ja vähemmistöön samastuminen heijastuvat niin kutsuttuun kansalaispätevyyteen niiden suomalaisten keskuudessa, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt ulkomailla.


Sisäinen ja ulkoinen kansalaispätevyys

Sisäistä kansalaispätevyyttä pidetään politiikan tutkimuksessa kansalaisten omien vaikutusmahdollisuuksien mittarina eli kunkin henkilökohtaisena vastauksensa kysymykseen, luottaako hän kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja osallistua siihen. Ulkoisella kansalaispätevyydellä puolestaan viitataan siihen, missä määrin yksilö kokee voivansa vaikuttaa päätöksentekoon ja ajattelee, että poliittinen järjestelmä vastaa kansalaisten vaatimuksiin.
Syrjintäkokemukset tutkitusti heijastuvat kielteisesti ulkoiseen kansalaispätevyyteen. Ne voivat heijastua kielteisesti myös sisäiseen kansalaispätevyyteen, joskin kokemus epäoikeudenmukaisesta kohtelusta voi välillisesti vahvistaa sisäistä kansalaispätevyyttä tilanteessa, jossa se johtaa poliittis-yhteiskunnalliseen valveutumiseen ja osallistumiseen.
Aikaisemmassa tutkimuksessa on myös havaittu, että syrjintäkokemusten ja kansalaispätevyyden suhde on jossain määrin myös kaksisuuntainen. Etenkin nuoruudessa omaksuttu kokemus siitä, etteivät yhteiskunta ja edustukselliset instituutiot kohtele kaikkia reilusti, kantaa pitkälle aikuisuuteen ja vahvistaa myös omakohtaisia kokemuksia syrjinnästä.


Syrjintäkokemukset yleisiä etenkin etniseen vähemmistöön samastuvilla

Yksi UTViS-hankkeen tutkimusaineistoista on keväällä 2023 kerätty satunnaisotantaan pohjautuva kysely, jonka kohdejoukkona olivat ne täysi-ikäiset suomalaiset, joiden toinen vanhempi tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet jossain muualla kuin Suomessa. Kyselyyn vastasi yhteensä 3072 henkilöä.

Kommentit (0)

Kommenttia ei voi muokata jälkikäteen.

Viesti:

Nimi:

Puheenaiheet

Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme

Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.

Tietosuojaselosteemme.
Rapport — hyviä juttuja. Lukijat, tekijät, aiheet ja rahoittajat kohtaavat uudella tavalla.