Etnisiin vähemmistöihin samaistuvat suomalaiset haluavat osallistua päätöksentekoon, mutta syrjintäkokemukset tekevät kyyniseksi politiikkaa kohtaan

Vähemmistöihin samaistuvat ulkomaalaistaustaiset suomalaiset kokevat enemmän syrjintää. Tämä johtaa epäluottamukseen politiikka kohtaan ja voi lisätä kiinnostusta vaihtoehtoisia yhteiskunnallisen osallistumisen tapoja kohtaan.

Juho-Matti Paavola

14.12.2023

Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta

Yli satavuotiaan Suomen väestö moninaistuu vauhdilla. Monikulttuurisiin ja -kielisiin perheisiin syntyvien osuus on vahvassa kasvussa. Samalla ennakkoluulot ja syrjintä varjostavat useiden vähemmistöön kuuluvien elämää.

Kesäkuussa 2023 käynnistyi osana valtioneuvoston tutkimus ja selvitystoimintaa toteutettava Ulkomaalaistaustaisten ja vieraskielisten suomalaisten yhteiskunnallinen osallistuminen (UTViS) -hanke. Siinä tuotamme uutta tietoa tekijöistä, jotka heijastuvat maahanmuuttaneiden ja heidän jälkeläistensä poliittiseen ja yhteiskunnalliseen kiinnittymiseen Suomessa.

Edellisessä kirjoituksessamme käsittelimme syrjintäkokemusten yhteyttä poliittiseen luottamukseen. Tässä artikkelissa selvitämme, miten syrjintäkokemukset ja vähemmistöön samastuminen heijastuvat niin kutsuttuun kansalaispätevyyteen niiden suomalaisten keskuudessa, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt ulkomailla.



Sisäinen ja ulkoinen kansalaispätevyys

Sisäistä kansalaispätevyyttä pidetään politiikan tutkimuksessa kansalaisten omien vaikutusmahdollisuuksien mittarina eli kunkin henkilökohtaisena vastauksensa kysymykseen, luottaako hän kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja osallistua siihen. Ulkoisella kansalaispätevyydellä puolestaan viitataan siihen, missä määrin yksilö kokee voivansa vaikuttaa päätöksentekoon ja ajattelee, että poliittinen järjestelmä vastaa kansalaisten vaatimuksiin.

Jutun asiasanat:

ulkomaalaistaustaiset

äänestäminen

osallistuminen

Juho-Matti Paavola

14.12.2023