Mitä kuuluu kipsatuille maatiloille — näin maanviljelijät ajattelevat

Tavoitteena oli vähentää maatalouden ympäristöhaittoja levittämällä kipsiä pelloille. Kysyimme kahdelta maanviljelijältä, oliko Kipsi-hanke heidän mielestään onnistunut.

Jose Riikonen

15.4.2024

Kuvitus: Nunnu Halmetoja

Eron näki paljaalla silmällä, sanoo maanviljelijä Lars Numelin.

Toinen vesinäyte, joka oli otettu peltoja ympäröivistä salaojista, oli samea. Toinen näyte oli kirkas.

Kirkas vesi oli pellolta, joka ”oli saanut niskaansa kipsiä”, kuten Numelin asiaa kuvailee.

– Ihmettelin, että tulos näkyi noin nopeasti. Kun syksyllä 2022 oli levitetty kipsit, niin keväällä 2023 se ero oli jo noin selkeä, Numelin sanoo.

Hän omistaa vaimonsa Kristiinan kanssa Marttilan tilan Kokemäellä. Tilalla on 73 hehtaaria viljelymaita, joista noin puolet kipsattiin.

Kyseessä oli ELY-keskuksen masinoima, vuonna 2019 alkanut Kipsi-hanke.

Tämä juttu on Aiherahoitettu artikkeli. Jutun tilaaja on KIPSI-hanke.

Rapportin Aiherahoitetussa artikkelissa tilaaja tuo toimittajan haluamansa aiheen äärelle. Toimittaja kirjoittaa jutun itsenäisesti.

Jutun asiasanat:

kipsi

ympäristö

Itämeri

Jose Riikonen

15.4.2024