Mitä kuuluu kipsatuille maatiloille — näin maanviljelijät ajattelevat
Jose Riikonen
4/15/2024
Kuvitus: Nunnu Halmetoja
Kuuntele juttu tästä.
0:00
0:00
Eron näki paljaalla silmällä, sanoo maanviljelijä Lars Numelin.
Toinen vesinäyte, joka oli otettu peltoja ympäröivistä salaojista, oli samea. Toinen näyte oli kirkas.
Kirkas vesi oli pellolta, joka ”oli saanut niskaansa kipsiä”, kuten Numelin asiaa kuvailee.
– Ihmettelin, että tulos näkyi noin nopeasti. Kun syksyllä 2022 oli levitetty kipsit, niin keväällä 2023 se ero oli jo noin selkeä, Numelin sanoo.
Hän omistaa vaimonsa Kristiinan kanssa Marttilan tilan Kokemäellä. Tilalla on 73 hehtaaria viljelymaita, joista noin puolet kipsattiin.
Kyseessä oli ELY-keskuksen masinoima, vuonna 2019 alkanut Kipsi-hanke.
KIPSI ON maanparannusaine, joka vaikuttaa peltoihin ja niiden valumavesien ravinteisiin. Sitä on käytetty maataloudessa 90-luvulta asti.
Vesiensuojelukeinona kipsiä on tutkittu 2010-luvun jälkeen: voisiko kipsi olla pelastus Itämeren ongelmiin? Kipsi kun auttaa fosforia sitoutumaan maahan paremmin. Näin fosfori ei valu pelloilta rehevöittämään vesistöjä.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen erityisasiantuntija Mats Willnerin mukaan kipsillä pystytään vähentämään vesistöihin päätyvää fosfori- ja kiintoaineskuormaa noin 50 prosenttia.
Koska tutkimustulokset ovat olleet näin hyviä, aloitettiin Kipsi-hanke, jonka on tarkoitus levittää kipsiä 100 000 hehtaarin alueelle vuoteen 2025 mennessä.
Nyt kipsiä on levitetty useamman vuoden ajan, joten kuunnellaan, miten maanviljelijät itse ovat asian kokeneet.
KOKEMÄELLÄ SIJAITSEVAN Marttilan tilan Lars Numelin on lähtöisin Porvoosta. Siellä peltojen valumista ja vesistöistä on puhuttu vuosikausia.
– Mietittiin, että kun näistä asioista puhuttiin paljon Porvoossa, niin meidän täytyy tehdä asialle jotain myös Turun saaristoalueella. Me olemme kaikki vastuussa ympäristöstämme, Numelin sanoo.
Ympäristöhyötyjen lisäksi kipsaaminen voi parantaa peltojen tilaa. Tämän huomasi Matti Mäkitalo. Hänellä on 120 hehtaaria omaa peltoa ja 70 hehtaaria vuokramaata Liedon kunnassa.
Yksi hyödyistä on kipsin mukana tuleva rikki, joka on tärkeää etenkin öljykasveille.
– Ennen rikki tuli taivaalta: bensiinin joukossa oli rikkiä, ja se tuli sateiden mukana. Nykyään polttoaineet ovat rikittömiä, joten rikistä on niukkuutta, Mäkitalo sanoo.
Hänen kaikki peltonsa on käsitelty kertaalleen kipsillä.
Maan rakenteen parantuminen näkyi kouriintuntuvasti, Mäkitalo kertoo.
– Yhden vuokrapellon isäntä sanoi, ettei ole koskaan pystynyt kyntämään yhtä tiettyä kulmaa pellostaan, kun savi on niin tiivis. Kaksi vuotta kipsaamisen jälkeen kyntö onnistuikin, koska maan mururakenne oli parantunut.
Ennen rikki tuli taivaalta: bensiinin joukossa oli rikkiä, ja se tuli sateiden mukana. Nykyään polttoaineet ovat rikittömiä, joten rikistä on niukkuutta.
Kipsiä saa tilalleen kirjautumalla kipsinlevitys.fi-osoitteeseen. Siellä rastia ruutuun laittamalla saa päättää, mille peltolohkoille kipsauksen haluaa.
Kaikkialle kipsiä ei ole mahdollista ainakaan tässä vaiheessa saada: jos pellon valumavedet päätyvät järveen, kipsausta ei tehdä.
Lisäksi luomutiloille kipsiä ei levitetä, sillä hankkeessa levitettävä kipsi on teollisuuden sivutuotetta. Myöskään pohjavesialueille kipsiä ei levitetä.
Touhu ei maksa viljelijälle mitään, vaan kipsin saa pelloilleen sovittuna ajankohtana avaimet käteen -periaatteella. Halutessaan kipsin voi levittää myös itse, jos tarvittavat välineet löytyvät.
KUN KIPSI-HANKE alkoi, joillain viljelijöillä oli – ja on edelleen – epäilyksiä asian suhteen.
Voiko olla niin, että viljelijöille tarjotaan ilmaiseksi palvelua ilman, että kainalossa olisi jonkinlainen ketunhäntä?
Ja voiko olla niin, että lannoitteita valmistavan Yara Suomi -yrityksen tuotannon sivutuote – käytännössä jäte – eli kipsi voisi tehdä hyvää viljelijöiden pelloille?
Kipsillä ei ole kaikissa yhteyksissä ollut hyvä maine. Esimerkiksi Luoteis-Venäjän Kingiseppissä kipsivuori aiheutti valtavan ympäristökatastrofin vuonna 2012.
ELY-keskuksen mukaan tällaisia uhkakuvia Suomessa ei kuitenkaan ole, sillä Yaran kipsivuoren ympäristövaikutukset on hoidettu asiallisesti.
Pelloille levitettynä kipsi ei tutkimusten mukaan tee mitään pahaa sadolle saatikka ympäristölle, päinvastoin. Kipsausta puoltavat sekä Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat.
Tämä juttu on Aiherahoitettu artikkeli. Jutun tilaaja on KIPSI-hanke.
Rapportin Aiherahoitetussa artikkelissa tilaaja tuo toimittajan haluamansa aiheen äärelle. Toimittaja kirjoittaa jutun itsenäisesti.
Jutun asiasanat:
kipsi
ympäristö
Itämeri
Jose Riikonen
4/15/2024
