Kalpea jättiläinen — Siilinjärven parisataa metriä korkea monoliitti saattaa pelastaa Itämeren
Jose Riikonen
11/24/2023
Kipsiä halutaan levittää maatilallisten pelloille, koska se sitoo fosforia.
Kun ajaa pitkin vitostietä, voi luulla, että vieressä kohoaa kangastus.
Mikä on tuo maagisrealistisen näköinen, lumenvalkoinen vuori?
Siilinjärvellä, keskellä savolaista metsämaisemaa möllöttävä monoliitti on korkeudeltaan parisataa metriä, ja se kattaa noin tuhannen hehtaarin alan. Vuori on kasvanut vuodesta 1969. Siitä lähtien uutta tavaraa on kasautunut vuoreen yli 50 miljoonaa tonnia.
Kyse on Siilinjärven kipsivuoresta, joka kasvaa sitä mukaa, kun lannoitejätti Yara valmistaa fosforia – tuotantoprosessissa syntyy sivutuotteena kipsiä.
Vuori herättää epäluuloja. Eikä ihme, sillä tätä valkoista teollisuusjätettä halutaan levittää maatilallisten pelloille.
Vuori näyttää omituiselta, ehkä vähän uhkaavaltakin. Se on herättänyt epäluuloja ihmisissä, eikä ihme, sillä ELY-keskus haluaa levittää kipsiä – tätä valkoista teollisuusjätettä – maatilallisten pelloille.
Sen mukaan kipsistä ei ole mitään haittaa, vaan silkkaa hyötyä pelloille. Lisäksi kipsi voi kuulemma pelastaa Itämeren.
ITÄMERI ON vuosikymmenten ajan pitänyt hallussaan kyseenalaista titteliä. Se on ollut maailman saastunein meri.
Syitä huonoon tilaan on monia.
Ilmastonmuutos heikentää meren tilaa, ja Itämeren vesi on lämmennyt ilmastonmuutoksen vuoksi pari astetta. Mitä lämpimämpää vesi on, sitä vähemmän meressä on happea.
Itämeren Suomen alueiden pohjista lähes kolmasosa kärsii happikadosta. Avomeren alueella on suuri, 70 000 neliökilometrin kokoinen hapeton alue.
Hapettomilla alueilla pohjaeläimet kuolevat ja kalat kaikkoavat. Samalla meren ekosysteemi häiriintyy.
Ilmastonmuutokseen ei voi vaikuttaa paikallisesti kovin tehokkaasti ja nopeasti, mutta toiseen Itämerta kuormittavaan seikkaan voi. Se seikka on rehevöityminen.
Itämeri on keskisyvyydeltään noin 54 metriä, ja sen mataluus tekee merestä erityisen alttiin rehevöitymiselle.
Lisäksi Itämeressä vesi vaihtui verkkaisesti. Se on myös suuren valuma-alueen ympäröimä, mikä edistää teollisuudesta ja maanviljelyksestä valuvien ravinteiden kuten typen ja fosforin määrää, jotka rehevöittävät merta.
Ravinteet ruokkivat levien ja vesikasvien kasvua. Merenpohjaan kasvaa kasvustoa, joka vie elintilaa muilta lajeilta. Tämä typistää meren ekosysteemiä.
Esimerkiksi levät kasvavat rehevässä meressä tehokkaasti. Kuollessaan levät vajoavat meren pohjaan ja kuluttavat happea. Kun pohja on hapeton, veteen vapautuu lisää ravinteita, jotka ovat leville herkkua.
Näin syntyy noidankehä, joka ruokkii itse itseään.
Rehevöityminen näkyy joka kesäisessä keskustelussa sinilevästä. Sinilevä eli syanobakteeri pääsee myllertämään ja kasvamaan paksuiksi, myrkyllisiksi lautoiksi, jos ravinnepitoisuus meressä on liian korkea.
Näiden ongelmien taklaamisessa voi auttaa se valtava, Siilinjärvellä sijaitseva valkoinen kipsivuori.
YARA INTERNATIONAL on norjalainen yhtiö, joka valmistaa lannoitteita. Se on alallaan jättiläinen – Yara International valmistaa noin neljänneksen Euroopassa tuotetuista lannoitteista
Siilinjärvellä valkoisen kipsivuoren edustalla sijaistee yksi Yaran tehtaista. Siellä yhtiö jalostaa tehtaan yhteydessä olevasta avolouhoksesta malmia apatiitiksi.
Apatiitti on kauniin turkoosinhohtoinen mineraali ja yleinen fosfaattimineraali, jonka avulla tuotetaan fosforia. Fosfori taas on tärkeä maatalouden lannoitusaine, sillä se luovuttaa energiaa kasvin kehitykseen ja kasvuun.
Fosfori on yksi Itämeren rehevöitymisen syistä. Kun fosforia levitetään pelloille, sitä päätyy valumavesien mukana jokiin ja niiden kautta Itämereen.
Fosfori on myös yksi niistä syistä, miksi Itämeri rehevöityy. Kun fosforia levitetään pelloille, sitä päätyy valumavesien mukana jokiin ja siitä Itämereen.
Tämä juttu on Aiherahoitettu artikkeli. Jutun tilaaja on ELY-keskus.
Rapportin Aiherahoitetussa artikkelissa tilaaja tuo toimittajan haluamansa aiheen äärelle. Toimittaja kirjoittaa jutun itsenäisesti.
Jutun asiasanat:
itämeri
kipsivuori
Jose Riikonen
11/24/2023
