Kaikki ovat varmasti lukeneet väsymykseen asti viidestä vinkistä, joilla voi vähentää riskiä sairastua dementiaan. Nehän ovat liiku säännöllisesti, jumppaa aivojasi, syö terveellisesti, ole sosiaalisesti aktiivinen ja pidä huolta sydänterveydestäsi. En tietenkään vastusta mitään näistä hyvistä neuvoista, jotka perustuvat käsitykseen siitä, että dementiassa on kyse ympäristön ja geenien yhteisvaikutuksesta. Toisin sanoen ikääntyessämme aivoissa tapahtuu muutoksia, jotka altistavat dementialle, mutta riskiin vaikuttavat niin geenit kuin elintavatkin.
Tässä jutussa käsittelen kilpailevaa näkemystä, jonka mukaan dementia voi saada alkunsa aivojen infektiosta. Kuten tunnettua, monien neurodegeneratiivisten sairauksien taustalta löytyy neuroinflammaatio, eli aivojen tulehdusreaktio. Mistä tuo tulehdus johtuu, ei tarkoin tiedetä, mutta teorioita riittää. Yksi mahdollisuus on, että tulehdus on seurausta itse sairaudesta; sairaus siis puhkeaa ensin ja tulehdus tulee sen seuralaisena. Toinen on, että neuroinflammaatio on osa samaa matala-asteista tulehdusta mikä jyllää muuallakin kehossa – etenkin jos potilas kärsii metabolisista ongelmista. Kilpaileva näkemys – eli mikrobiteoria – taas katsoo, että neuroinflammaatio alkaa viruksen, bakteerin tai jonkin muun patogeenin aiheuttamasta infektiosta aivoissa.
Viruksen, bakteerin tai jonkin muun patogeenin aiheuttama infektio aivoissa? Teoria ei ensikuulemalta kuulosta uskottavalta, sillä yleinen käsitys on, että aivot ovat steriilit, eli aivoissa ei ole mikrobeja. Jos on, seuraukset tulevat esiin hyvin nopeasti ja ne voivat olla kohtalokkaita. Miten aivojen infektio siis voisi aiheuttaa neurodegeneratiivisen sairauden, jotka kehittyvät hitaasti ja huomaamatta, usein jopa vuosikymmenien saatossa? Mikrobiteorian kannattajien mukaan aivot eivät ehkä kuitenkaan ole niin steriilit kuin tapaamme ajatella. Vielä muutama vuosi sitten tämä oli enemmän tai vähemmän tyhjää puhetta, mutta monet tuoreet havainnot pakottavat arvioimaan kokonaiskuvaa uudestaan.
