Rokoteskepsiksestä kriittisiin kysymyksiin – opetuksia toimittajille
Jos yli kaksikymmentä vuotta tiedetoimittajana on opettanut jotakin, se on tämä: Älä valitse helppoja kohteita.
Jani Kaaro
11/2/2016
Lukijoiden tuella
Ei ole mitään sen helpompaa kuin naureskella yksisarvishoidoille. Ei ole mitään sen helpompaa kuin virnuilla niille, joiden mielestä kaikki rokotteet ovat Illuminatin salaliittoa. Eikä ole sen kätevämpää keinoa ylentää itsensä kuin alentaa ne, joiden tietää jo valmiiksi olevan naurunalaisia tai kykenemättömiä argumentoimaan uskottavasti.
Inspiraatio tälle kolumnille syntyi keskustelussa erikoislääkärin kanssa. Aiheenamme olivat täysin muut asiat, mutta eksyimme sivupolulle. Hän mainitsi ohimennen potilaasta, jolle oli kehittynyt erään rokotuksen jälkeen varsin erikoisia oireita. Potilas oli kulkenut lääkäriltä lääkärille eikä oikein kukaan ollut nähnyt vastaavaa oireiden yhdistelmää. Oireet olivat alkaneet muutaman päivän sisällä rokotuksesta ja pahentuneet ajan myötä, kunnes potilas oli nyt sairaseläkkeellä. Erikoislääkäri sanoi, että on paljon syytä epäillä, että sairastuminen johtui rokotteesta, mutta…
”Mutta?”, kysyn. Nyt erikoislääkäri valpastuu ja sanoo, että jos kirjoitan asiasta sanaakaan, hänen nimensä ei missään tapauksessa saa tulla esiin. Miksi? Erikoislääkäri muuttuu levottomaksi.
– Kai sinä tiedät, mitä tapahtuu, jos tällaisesta asiasta puhuu julkisesti? Joudut median ja bloggareiden hampaisiin. Sinut tuomitaan epäluotettavaksi ja työnantajakin hermostuu.
Ymmärsin lääkärin huolen. Ei kukaan halua sellaista omalle kohdalleen. Mutta eikö se kertonut jonkin olevan aivan kummallisella tavalla vialla. Tokihan lääkärin olisi voitava puhua epäillystä rokotehaitasta ilman julkisen lynkkauksen pelkoa. Kaikki lääkärit tietävät, että rokotteista syntyy joskus haittoja. Ei mikään lääke tai rokote ole vain joko sataprosenttisesti hyvä tai sataprosenttisesti paha. Siksihän THL ylläpitää rokotehaittarekisteriä. Voisi ajatella, että jos lääkäri epäilee rokotehaittaa, hänellä on jopa velvollisuus puhua siitä – näin muut lääkärit ovat paremmin informoituja, jos vastaava oirekimppu sattuu omalle vastaanotolle.
Katsotaanpa kuinka tällaisessa tilanteessa kävi Tanskanmaalla. Tanskan televisio esitti viime vuonna televisiodokumentin, jossa nostettiin esiin kriittisiä kysymyksiä HPV-rokotteen turvallisuudesta. Yksi haastatelluista oli kardiologi Louise Brinth, joka siihen asti oli ollut tavallinen kollegoidensa arvostusta nauttiva lääkäri. Brinth kertoi ohjelmassa kahden harvinaisen sairauden, POTS ja CRPS-oireyhtymien, lisääntymisestä, ja hän peräänkuulutti tutkimusta, jossa selvitettäisiin, onko näillä oireyhtymillä yhteyttä HPV-rokotteeseen. Tämän jälkeen asiat etenivät totutulla mallilla: Brinth haukuttiin vastuuttomaksi ja epäuskottavaksi. Asialla olivat niin hänen omat kollegansa kuin minunkin kollegani, toimittajat, bloggarit ja muut julkisen sanan ammattilaiset.
Tarina ei kuitenkaan päättynyt tähän, ja tässä vaiheessa se muuttuu mielenkiintoiseksi. Tanskan Terveyshallitus piti ohjelmassa esitettyjä väitteitä niin vakavina, että se pyysi Euroopan komissiota selvittämään yhteyttä. Selvityksen teki Euroopan lääkevirasto (EMA), joka julkisti raporttinsa marraskuussa 2015. Siinä todettiin selvin sanoin, että POTS ja CRPS eivät ole lisääntyneet, joten mitään yhteyttä HPV-rokotteeseen ei voi olla. Tämän lisäksi EMA:n raportissa arvosteltiin suorin sanankääntein Brinthin julkaistuja tutkimuksia väittämällä, että hän oli valikoinut potilasaineistonsa epätieteellisin perustein.
Nyt sitten tulee se mielenkiintoinen osuus. Brinth ei niellyt EMA:n arvostelua ja julkaisi siihen vastineen. Sitten tapahtui jotakin, jonka pitäisi saada tiedetoimittajat valpastumaan. Näyttöön perustuvan lääketieteen arvovaltainen ja luotettava organisaatio, Pohjoismaiden Cochrane -keskus, asettui tukemaan Brinthiä.
Cochrane-keskuksen vastineesta EMA:lle ilmenee joitakin huolestuttavia seikkoja. Kaikkien EMA:n raporttiin osallistuneiden tutkijoiden oli allekirjoitettava elinikäinen vaitiolosopimus, joka estää heitä paljastamasta ryhmän sisäisiä erimielisyyksiä. Samanaikaisesti Cochrane-keskukselle vuodettiin EMA:sta sisäinen muistio, joka paljasti, että paneeli todella oli ollut erimielinen. Sisäisessä muistiossa jotkut asiantuntijat olivat ilmaisseet huolensa rokotteen turvallisuudesta ja vaatineet lisätutkimuksia. Myös yksi lausunnon antajista, Euroopan lääketurvallisuusviranomainen (PRAC), oli paljon EMA:n loppulausuntoa varovaisempi, ja sekin peräänkuulutti lisätutkimuksia asiasta. Tämän lisäksi Cochrane-raportista ilmenee tietoja EMA:n paneelin jäsenten sidonnaisuuksista lääketeollisuuteen. Raportissa myös väitetään, että EMA nojasi omassa turvallisuusarviossaan liian paljon lääkeyhtiöiltä saamiinsa tietoihin.
Elämänikäinen vaitiolovelvollisuus. Sidonnaisuudet lääketeollisuuteen. Vuodetut muistiot, jotka paljastavat sisäiset erimielisyydet. On helppo yhtyä Cochrane-keskuksen arvioon, jonka mukaan tällainen salailu ei ole julkista palvelua. Jos kaikki on kunnossa, miksi ylipäänsä salailla? Pitäisikö ainakin meidän tiedetoimittajien koettaa tutkia, onko kaikki kunnossa?
Jos valitsemme tutkimisen tien, eikö olisi mielenkiintoista haastatella ihmisiä, jotka ovat sairastuneet rokotteista. Mutta mistä tiedän, ketkä ovat oikeasti sairastuneet rokotteista, kun ei ole mitään testiä, joka tämän osoittaisi eikä ajallinen yhteys osoita syy-seuraussuhdetta? Mistä tiedän ettei kyse ole konversiohäiriöstä, jossa oireet leviävät ihmisestä toiseen psykologisesti, vailla fyysistä tekijää. Filosofisesti ottaen en tietenkään voi tietää tätä, joten pohdin, miten asiaa voi lähestyä toimittajana. Löydän siihen yhden ratkaisun. Jos ihmisellä on lääkärinlausunto, jonka mukaan hänen sairautensa johtuu rokotteesta, toimittajakin voi näin kirjoittaa.
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään
Lue juttu loppuun
Valitse itse ohitatko maksumuurin vai tuetko toimittajan työtä
Hyväksyn tietosuojaselosteen ja käyttöehdot
Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Saat oivaltavat tiedekolumnit sähköpostiisi ennen muita
Päätät tilausmaksusi itse, alk. vain 3,90 € / kk
Mahdollistat tiedekolumnien jatkumisen
Tuet Jani Kaaron journalistista työtä
Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Et saa tiedekolumneja sähköpostiisi ennen muita
Et tue Jani Kaaron journalistista työtä
Et mahdollista tiedekolumnien jatkumista
Ohitat maksumuurin ja kirjaudut sisään ilmaiskäyttäjänä
Lukijoiden tuella
"Pidätkö lukemastasi? Tiedekolumnini Rapportissa ovat mahdollisia vain teidän maksavien lukijoiden ansiosta, koska kirjoitan elääkseni.
Kiitos sinulle!"
Jani Kaaro
Kommentit (0)
Puheenaiheet
Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme
Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.