Remdesiviiri – EU:n epäonnistunut uhkapeli
Suomen viranomaiset eivät suostu kertomaan, paljonko remdesiviiriä on hankittu huoltovarmuusvarastoon.
Jani Kaaro
11/30/2020
Lukijoiden tuella
Koronavirus on tuonut monelle tutkijalle deja vun kaltaisen muistuman vuoden 2009-2010 sikainfluenssasta. Tuolloin valtio varautui suuriin potilasmääriin hankkimalla suuret määrät lääkeyhtiö Rochen viruslääkettä, Tamifluta, Huoltovarmuuskeskuksen varastoon. Onneksi tarvetta lääkkeelle ei tullut, sillä muutama vuosi pandemian jälkeen Cochrane -organisaation tutkijat osoittivat, että lääkeyhtiö oli paisutellut lääkkeensä hyötyjä. Paitsi että Tamiflulla oli vain hyvin vaatimaton vaikutus sairausajan pituuteen, lääkkeellä oli paljon sivuvaikutuksia.
Lopputulos oli, että Suomen valtiolle jäi sikainfluenssan seurauksena käsiin valtava varasto Tamifluta, jolle ei ollut paljonkaan käyttöä. Lopulta lääkkeet vanhenivat ja niitä tuhottiin kymmenientuhansien eurojen arvosta.
Nyt monilla Euroopan mailla näyttää olevan käsissään uusi Tamiflu – nimittäin remdesiviiri, jota myydään kauppanimellä Veklury. WHO ilmoitti pari viikkoa sitten, että paljon toiveita herättänyt remdesiviiri oli flopannut tutkimuksissa niin pahasti, ettei järjestö suosittele sen käyttöä koronapotilaiden hoidossa. Huonot uutiset ovat, että Euroopan Unioni ehti ostaa Veklurya miljardilla eurolla. Mitä tehdä nyt kun lääkettä ei suositellakaan koronapotilaiden hoidossa?
Remdesiviiri kehitettiin alunperin hepatiitti C:n hoitoon, mutta sitä on kokeiltu myös muihin virustauteihin, kuten ebolaan, SARSiin ja MERSiin – kehnoin tuloksin. Kun koronaepidemia puhkesi Kiinassa, pieni kiinalaisvoimin tehty pilottitutkimus antoi viitteitä siitä, että se saattaisi lyhentää potilaiden toipumisaikaa koronainfektiosta. Yhdysvaltalaiset tutkijat jatkoivat tästä ACTT-tutkimuksella, johon onnistuttiin rekrytoimaan yli tuhat potilasta.
ACTT antoi lupaavia tuloksia, – kuolleisuudessa ei ollut eroa, mutta lääke nopeutti toipumusaikaa neljällä päivällä. Valitettavasti nämä tulokset perustuivat välianalyysiin, jossa oli mukana vain 463 potilasta. Hype sai kuitenkin vallan, remdesiviiriä toitotettiin pelastajana Valkoista taloa myöten ja lääkkeelle alettiin pikaisesti järjestää myyntilupaa Yhdysvalloissa ja Euroopan Unionissa. Myös ACTT-tutkimuksen plaseboryhmä lopetettiin ja heillekin annettiin remdesiviiriä, joten emme koskaan saa tietää mikä lääkkeen teho olisi ollut alkuperäisessä tutkimusasetelmassa.
Remdesiviirin voittokulku katkesi kuitenkin lyhyeen WHO:n Solidarity-tutkimuksessa. Kansainväliseen suurtutkimukseen saatiin nopealla aikataululla rekrytoitua yli viisituhatta potilasta. Lääketutkimuksessa oli mukana viisi lääkekandidaattia, mukaan lukien remdesiviiri ja presidentti Donald Trumpin ylistämä malarialääke hydroksiklorokiini. Tulokset eivät osoittaneet remdesiviirillä saati hydroksiklorokiinillä mainittavaa vaikutusta sairauden kulkuun. Remdesiviiri ei vähentänyt kuolleisuutta, ei vähentänyt koronapotilaan riskiä joutua hengityskoneeseen eikä lyhentänyt sairaalassaoloaikaa. Lääkkeen käytölle ei siis ollut perusteita etenkin huomioiden sen korkea hinta.
Euroopan Unioni ja remdesiviirin valmistaja, Gilead Sciences, ovat solmineet kaksi sopimusta. Ensimmäisessä sopimuksessa 29. heinäkuuta EU hankki lääkettä 63 miljoonalla eurolla, mikä riitti 30 000 hoitokertaan. Toisessa lokakuussa solmitussa sopimuksessa ostettiin suurempi erä, joka maksoi yli miljardi euroa, ja josta kaikki EU:n jäsenvaltiot voivat tilata remdesiviiriä itselleen. Monet maat ovat lääkettä myös tilanneet ja kertoneet siitä julkisesti.
Erikoista jälkimmäisessä sopimuksessa on se, että se solmittiin päivää ennen kuin WHO:n Solidarity-tutkimuksen tulokset julkaistiin. EU:n voisi siis sanoa pelanneen uhkapeliä ja hävinneen siinä. Vielä erikoisempaa on, että Gilead Sciences tiesi Solidarity-tutkimuksen tuloksista jo syyskuussa. Jättikö Gilead siis kertomatta komissiolle Solidarity-tutkimuksen tuloksista? Vai tekikö komissio ostopäätöksen tietoisena siitä, että Solidarityn tulokset eivät olleet remdesiviirille mairittelevia? Onko EU:lla mahdollisuutta vetäytyä kaupasta tai vaatia hyvitystä?. Näitä mepit kyselevät komissiolta ja omien maidensa hallituksilta, mutta vastauksia ei ole vielä kuulunut.
Remdesiviirin korkea hinta, 2070 euroa per hoitokerta, on myös herättänyt keskustelua. Lääkkeen tuotantokustannukset kun ovat laskutavasta riippuen 5-10 euroa per viiden vuorokauden annos.
Suomen viranomaiset eivät suostu paljastamaan onko remdesiviiriä tilattu Suomeen ja jos on kuinka monta annosta. Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Elina Asola kertoo, että ”julkisuuslain mukaan salaisia ovat sellaiset asiakirjat, jotka koskevat poikkeusoloihin varautumista jos tiedon antaminen vahingoittaisi tai vaarantaisi turvallisuutta tai sen kehittämistä tai poikkeusoloihin varautumista.”
Herää kysymys, että mikä remdesiviirissä on niin poikkeuksellista verrattuna Tamifluhun tai kasvomaskeihin? Tamiflun kohdalla Huoltovarmuuskeskus ilmoitti verkkosivuillaan hyvin yksityiskohtaisesti, kuinka monta annosta lääkettä oli hankittu ja missä muodossa ja yhtä yksityiskohtaisesti on raportoitu tänä vuonna tilatuista kasvomaskeista ja muista suojavarusteista.
Mikä siis mättää remdesiviirissä? Olisi kiinnostavaa tietää, sillä kukin jäsenmaa maksaa lääkkeestä Gileadille suoraan vain jos ne ovat tilanneet lääkettä.
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään
Lue juttu loppuun
Valitse itse ohitatko maksumuurin vai tuetko toimittajan työtä
Hyväksyn tietosuojaselosteen ja käyttöehdot
Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Saat oivaltavat tiedekolumnit sähköpostiisi ennen muita
Päätät tilausmaksusi itse, alk. vain 3,90 € / kk
Mahdollistat tiedekolumnien jatkumisen
Tuet Jani Kaaron journalistista työtä
Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Et saa tiedekolumneja sähköpostiisi ennen muita
Et tue Jani Kaaron journalistista työtä
Et mahdollista tiedekolumnien jatkumista
Ohitat maksumuurin ja kirjaudut sisään ilmaiskäyttäjänä
Lukijoiden tuella
"Pidätkö lukemastasi? Tiedekolumnini Rapportissa ovat mahdollisia vain teidän maksavien lukijoiden ansiosta, koska kirjoitan elääkseni.
Kiitos sinulle!"
Jani Kaaro
Kommentit (0)
Puheenaiheet
Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme
Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.