Koronavirus – keskustelu laboratoriokarkulaisuudesta jatkuu
Jani Kaaro
8/1/2023
Valokuva: G. Mall / Unsplash, Kuvankäsittely: Rapport
Lukijoiden tuella
Keskustelu koronaviruksen (SARS-CoV2) alkuperästä on ottanut uusia kierroksia tänä kesänä. Syy tähän on Yhdysvaltain edustajainhuoneen republikaaniedustajien heinäkuussa järjestämä kuuleminen, jossa selvitettiin tutkijoiden toimintaa koronaviruksen alkuperän tutkimisessa. Virustutkijoita epäiltiin siitä, että he olivat yhdessä terveysviranomaisten kanssa harhauttaneet suurta yleisöä koronaviruksen alkuperästä ja näin estäneet keskustelun siitä, että virus voi olla peräisin Wuhanin virusinstituutista.
Kuulemisen ansiosta kongressiedustajat ovat päässeet käsiksi epäiltyjen tutkijoiden sähköposteihin ja viesteihin Slack-viestipalvelussa, ja nämä viestit ovat nyt jokaisen ladattavissa tältä Substack-sivustolta. Aineisto ei vastaa kysymykseen siitä, onko SARS-CoV2 laboratoriokarkulainen, mutta herättää kyllä erittäin huolestuttavia kysymyksiä siitä, olivatko tutkijat totuuden asialla vai halusivatko he lopettaa keskustelun laboratoriokarkulaisuudesta mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.
Kuulemisessa käsiteltiin Nature Medicine -sarjassa julkaistua artikkelia, The Proximal Origin of SARS-CoV2. Sen kirjoittajia ovat virustutkijat Kristian G. Andersen, Andrew Rambaut, W. Ian Lipkin, Edward C. Holmes ja Robert F. Garry. Artikkeli on julkaistu maaliskuussa 2020, ja sen mukaan on erittäin epätodennäköistä, että SARS-CoV2 olisi tehty laboratoriossa, ja siinä todistellaan, miksi luontainen leviämisreitti eläimestä ihmiseen on todennäköisin selitys SARS-CoV2:n alkuperäksi. Artikkelia on luettu 5,8 miljoonaa kertaa, mikä on tieteelliselle artikkelille todella korkea luku, ja se olikin koko vuoden 2020 luetuin tiedeartikkeli.
Peruutus perusasioihin
Ennen kuin käsittelemme tutkijoiden viestintää, on hyvä palauttaa mieleen, miksi ajatus laboratoriokarkulaisuudesta ei suostu kuolemaan. SARS-CoV2:n genomissa nimittäin on geenialue nimeltä furin cleavage site (FCS), ja juuri tämän geneettisen komponentin ansiosta SARS-CoV2 tarttuu herkästi ihmisestä toiseen. Ongelmana vain on, että millään sen alaryhmän koronaviruksista, joihin SARS-CoV2 kuuluu, ei ole FCS:ää. Mistä SARS-CoV2 siis on tämän komponentin saanut? Siihen on kaksi mahdollisuutta.
Ensimmäinen on, että SARS-CoV2 olisi saanut FCS-komponentin toiselta koronavirukselta, jolla on FCS. Tämän teorian ympärille rakennetussa skenaariossa lepakon koronavirus olisi siirtynyt toiseen eläimeen, eli väli-isäntään, jonka kantamassa koronaviruksessa olisi ollut FCS. Virukset olisivat olleet niin läheistä sukua toisilleen, että ne olisivat voineet vaihtaa geenejä keskenään, ja näin lepakoista lähtenyt viruslinja olisi saanut genomiinsa FCS-komponentin. Aikanaan virus olisi siirtynyt ihmiseen, ja kiitos FCS:n, ihmisestä ihmiseen, ja siitä olisi tullut SARS-CoV2.
Tämän teorian ongelmana vain on, että mitään hyvää ehdokasta väli-isännäksi tai SARS-CoV2:n edeltäjäksi ei ole löytynyt. SARS-CoV1:n väli-isäntä löytyi neljässä kuukaudessa, MERS:in väli-isäntä yhdeksässä kuukaudessa. SARS-CoV2:n väli-isäntää on etsitty jo yli kolme vuotta eikä valmista tule. On muistettava, että kun virus hyppää isännästä toiseen, sillä kestää aikansa oppia elämään uudessa isäntälajissa. Niinpä viruksesta löytyy evoluution tässä vaiheessa välimuotoja, joissa virus oppii geneettinen askel kerrallaan elämään uudessa isäntälajissa, ja tällaiset välimuodot oli mahdollista osoittaa esimerkiksi SARS-CoV1:n kohdalla.
SARS-CoV2:sta ei ole löytynyt mitään tällaisia välimuotoja, vaan se on ilmestynyt ihmisiin kuin salama kirkkaalta taivaalta ”valmiina” ihmisviruksena.
Entäpä teoria laboratoriokarkuruudesta? Kun viruksen genomiin lisätään geenejä, jotka vaikuttavat sen virulenssiin tai tartuntaherkkyyteen tai jotka mahdollistavat sen siirtymisen uuteen isäntään, puhutaan gain of function -tutkimuksesta. SARS-CoV2:n kohdalla sattui olemaan niin, että se löytyi Wuhanista, ja Wuhanin virusinstituutissa tehtiin juuri gain of function -tutkimusta. Eikä siinä kaikki, sillä siellä tutkittiin nimenomaisesti juuri sellaisia lepakoiden koronaviruksia, joista SARS-CoV2:n uskotaan kehittyneen.
Ei siis ole kaukaa haettua olettaa, että Wuhanin virusinstituutissa lepakon virukseen olisi lisätty FCS-geeni. Jos näin olisi tehty, siitä ei olisi jäänyt virukseen mitään jälkeä, ja koska se nyt kykeni tarttumaan ihmiseen, se olisi voinut päästä laboratoriosta ulos infektoituneen työntekijän mukana.
Kysymys SARS-CoV2:n alkuperästä on Yhdysvalloissa poliittisesti erittäin polarisoitunut – eikä vähiten siksi, että Yhdysvaltain hallinto rahoitti Wuhanissa tehtyä tutkimusta Ecohealth Alliance -organisaation kautta. Nature Medicinen artikkelissa, jossa otettiin vahvasti kantaa laboratoriokarkulaisuutta vastaan, osa kirjoittajista sai tai oli saanut rahoitusta nimenomaisesti Ecohealth Alliancen kautta.
Yksityisiä tunnustuksia
Nature Medicinen artikkeli oli erittäin vaikutusvaltainen. Tuhannet uutiskanavat ympäri maailman siteerasivat sen johtopäätöksiä, joiden mukaan virus on peräisin luonnosta. Yhdysvaltain terveysviraston johtaja, Francis Collins viittasi artikkeliin kirjoittaessaan viraston verkkosivuille, että ”artikkelin jälkeen luontaisen alkuperän teoriaa on vaikea kumota” ja Yhdysvaltain kansallisen allergia- ja tartuntatautiviraston (NIAID) johtaja Anthony Fauci totesi Valkoisen talon lehdistötilaisuudessa, että artikkeli vahvistaa sen käsityksen, että virus on siirtynyt ihmiseen eläimestä.
Viestit, joita artikkelin kirjoittajat vaihtoivat keskenään, kertovat kuitenkin päinvastaista. Tutkijat eivät olleet lainkaan varmoja, etteikö SARS-CoV2 olisi laboratoriokarkulainen. Osassa viesteistä he pitävät jopa todennäköisenä, että virus on laboratoriokarkulainen, ja että se on luultavasti kehitetty Wuhanin virusinstituutissa. He kuitenkin tietoisesti, päättävät minimoida viittaukset ”karkulaisteoriaan” ja keskittyä todistelemaan, että virus on peräisin luonnosta.
Verkkosivu Public on käynyt läpi kaikki Slack-viestit ja löytänyt sieltä 60 yksittäistä viestiä, joissa Nature Medicine -artikkelin kirjoittajat pitävät laboratoriokarkuruutta todennäköisenä selityksenä. He keskustelevat pitkään viruksen genomin sisältämästä FCS-komponentista ja kirjoittavat, että virus näytti juuri siltä, miltä se näyttäisi, jos he itse olisivat muunnelleet sitä. Edward Holmes kirjoitti 1. helmikuuta, että se ”näyttää juuri siltä miltä geneettisesti manipuloidun odottaisi näyttävän”.
Andersen puolestaan kirjoittaa samana päivänä, että ”pääasia minulle on se, että laboratoriokarkuruus vaikuttaa niin hemmetin todennäköiseltä, kun ottaa huomioon, että he tekivät siellä juuri tällaista työtä ja molekyylidata on täysin linjassa tämän kanssa.”
Vielä neljä kuukautta artikkelin julkaisusta Andersen sanoo olevansa epävarma siitä, etteikö virus olisi tuotettu laboratoriossa.
Tutkijoiden toimintaa kuvaa hyvin myös se, miten he keskustelevat muurahaiskäpyjen koronaviruksia koskevasta aineistosta. Saatuaan käsiinsä muurahaiskäpyjen koronavirusten geenikartan, he toteavat, että muurahaiskävyt eivät missään nimessä voi olla SARS-CoV2:n lähde. Nature Medicinen artikkelissa he kuitenkin korostavat muurahaiskävyn koronavirusten ja SARS-CoV2:n tiettyjen geenialueiden samankaltaisuutta. Tästä he päättelevät, että jokin toinen virus voi olla vielä enemmän samankaltainen kuin muurahaiskäpyjen virukset – ja pitävät tätä osoituksena luonnollisen leviämisen puolesta.
Helmikuun 20, päivänä Andersen kirjoittaa Naturen päätoimittajalle, Clare Thomasille, että muurahaiskävyistä saatu uusi data ei kumoa laboratoriokarkulaisuusteoriaa. ”Me kaikki toivoimme kovasti, että voisimme tehdä sen [kumota laboratoriokarkulaisuuteorian] (siksi me aloitimme tämän), mutta valitettavasti aineisto ei anna siihen mahdollisuutta.”
Eräs mielenkiintoisimmista kohdista Slack-viesteissä on New York Timesin tiedetoimittajan Don McNeilin kohtelu. McNeil utelee Rambaut’lta huhuista, joiden mukaan SARS-CoV2 olisi peräisin Wuhanin virusinstituutista. Tutkijat pelästyvät ja suunnittelevat strategiaa, jolla leikata huhuilta siivet, ja lopulta Andersen päättää kokeilla huumoria. ”Kansallinen turvallisuus? Valkoinen talo? Vakoojia? Toivoisin, että elämäni olisi näin jännittävää, mutta valitettavasti minulla ei ole tähän mitään lisättävää…”
McNeil ei ole halunnut kommentoida paljastuksia, mutta totesi Publicin toimittajalle, että jos tutkijat olisivat kertoneet hänelle, että virus on peräisin laboratoriosta, hän olisi kirjoittanut niin.
Kenties jotakin tutkijoiden lähtökohdista kertoo sekin, että Slack-viestikansion nimi oli Project-Wuhan_Engineering, missä engineering viittaa nimenomaisesti geneettiseen manipulaatioon. Myöhemmin se muutettiin muotoon Project-Wuhan_pangolin, mikä viittaa muurahaiskäpyyn.
Isoja kihoja ja vielä isompia
Entä miksi Andersen ja kollegat halusivat kirjoittaa Nature Medicinen artikkelin? Tämäkin käy ilmi kuulemisen aikana paljastuneista sähköpostiviesteistä. Niiden mukaan artikkelin taustalla olivat Francis Collins NIH:sta, Anthony Fauci NIAID:sta ja Jeremy Farrar Iso-Britannian Wellcome Trustista. Sähköpostissa Naturen päätoimittajalle Andersen sanoo suoraan, että aloite artikkelin kirjoittamiseksi oli tullut Faucilta, Collinsilta ja Farrarilta.
Kun artikkeli oli tullut ulos, Holmes kertoi tovereilleen Slack-viestipalvelussa, että Farrar ja Collins olivat olleet artikkeliin erittäin tyytyväisiä. Eräässä viestissä myös keskustellaan siitä, että artikkeli on saatava nopeasti valmiiksi, koska ”meitä ylemmät” hoputtavat sitä. Kukaan taustavaikuttajista ei ole vihjannut sanallakaan, että heillä oli mitään tekemistä artikkelin kanssa.
Andersen on kommentoinut paljastuneita viestejä toteamalla, että viesteissä tutkijat vain tekevät työtään. Keskustelun aikana erilaiset vaihtoehdot karsiutuivat ja jäljelle jäi todennäköisin vaihtoehto. Jos kuitenkin jaksaa kahlata keskustelun läpi, on vaikea välttyä siltä vaikutelmalta, että tutkijat ehdoin tahdoin yrittävät haudata teorian laboratoriokarkulaisuudesta.
Paljastukset eivät todista, että SARS-CoV2 olisi laboratoriokarkulainen, mutta salailu ei herätä luottamusta tutkijoiden järkeilyyn. Miksi tutkijat eivät tehneet sitä mitä tutkijoilta oletetaan ja selvittäneet kaikkia vaihtoehtoja avoimin kortein? Jos artikkelissa olisi tuotu esiin laboratoriokarkulaisuuteen viittaavat tunnusmerkit, kansainvälinen yhteisö olisi voinut painostaa Kiinaa voimakkaammin luovuttamaan aineistoa tai avaamaan laboratorioiden ovet länsimaisille tutkijoille.
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään
Lue juttu loppuun
Valitse itse ohitatko maksumuurin vai tuetko toimittajan työtä
Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Saat oivaltavat tiedekolumnit sähköpostiisi ennen muita
Päätät tilausmaksusi itse, alk. vain 3,90 € / kk
Mahdollistat tiedekolumnien jatkumisen
Tuet Jani Kaaron journalistista työtä
Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Et saa tiedekolumneja sähköpostiisi ennen muita
Et tue Jani Kaaron journalistista työtä
Et mahdollista tiedekolumnien jatkumista
Ohitat maksumuurin ja kirjaudut sisään ilmaiskäyttäjänä
Lukijoiden tuella
"Pidätkö lukemastasi? Tiedekolumnini Rapportissa ovat mahdollisia vain teidän maksavien lukijoiden ansiosta, koska kirjoitan elääkseni.
Kiitos sinulle!"
Jani Kaaro
