Koronavirus – keskustelu laboratoriokarkulaisuudesta jatkuu

✪TähtijuttuTutkijat kieltävät, että SARS-CoV2 karkasi laboratoriosta, mutta eivät näytä itsekään uskovan omiin sanoihinsa?

Jani Kaaro

1.8.2023

Valokuva: G. Mall / Unsplash, Kuvankäsittely: Rapport

Lukijoiden tuella

Keskustelu koronaviruksen (SARS-CoV2) alkuperästä on ottanut uusia kierroksia tänä kesänä. Syy tähän on Yhdysvaltain edustajainhuoneen republikaaniedustajien heinäkuussa järjestämä kuuleminen, jossa selvitettiin tutkijoiden toimintaa koronaviruksen alkuperän tutkimisessa. Virustutkijoita epäiltiin siitä, että he olivat yhdessä terveysviranomaisten kanssa harhauttaneet suurta yleisöä koronaviruksen alkuperästä ja näin estäneet keskustelun siitä, että virus voi olla peräisin Wuhanin virusinstituutista.

Kuulemisen ansiosta kongressiedustajat ovat päässeet käsiksi epäiltyjen tutkijoiden sähköposteihin ja viesteihin Slack-viestipalvelussa, ja nämä viestit ovat nyt jokaisen ladattavissa tältä Substack-sivustolta. Aineisto ei vastaa kysymykseen siitä, onko SARS-CoV2 laboratoriokarkulainen, mutta herättää kyllä erittäin huolestuttavia kysymyksiä siitä, olivatko tutkijat totuuden asialla vai halusivatko he lopettaa keskustelun laboratoriokarkulaisuudesta mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.

Kuulemisessa käsiteltiin Nature Medicine -sarjassa julkaistua artikkelia, The Proximal Origin of SARS-CoV2. Sen kirjoittajia ovat virustutkijat Kristian G. Andersen, Andrew Rambaut, W. Ian Lipkin, Edward C. Holmes ja Robert F. Garry. Artikkeli on julkaistu maaliskuussa 2020, ja sen mukaan on erittäin epätodennäköistä, että SARS-CoV2 olisi tehty laboratoriossa, ja siinä todistellaan, miksi luontainen leviämisreitti eläimestä ihmiseen on todennäköisin selitys SARS-CoV2:n alkuperäksi. Artikkelia on luettu 5,8 miljoonaa kertaa, mikä on tieteelliselle artikkelille todella korkea luku, ja se olikin koko vuoden 2020 luetuin tiedeartikkeli.

Peruutus perusasioihin

Ennen kuin käsittelemme tutkijoiden viestintää, on hyvä palauttaa mieleen, miksi ajatus laboratoriokarkulaisuudesta ei suostu kuolemaan. SARS-CoV2:n genomissa nimittäin on geenialue nimeltä furin cleavage site (FCS), ja juuri tämän geneettisen komponentin ansiosta SARS-CoV2 tarttuu herkästi ihmisestä toiseen. Ongelmana vain on, että millään sen alaryhmän koronaviruksista, joihin SARS-CoV2 kuuluu, ei ole FCS:ää. Mistä SARS-CoV2 siis on tämän komponentin saanut? Siihen on kaksi mahdollisuutta.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään

Tilaa Jani Kaaron tiedekolumnit ja muut Rapportin tähtijutut

Tilaajana saat kaikki Tähtijutut ja lukuoikeuden juttuarkistoomme.

Tilaajana myös tuet tekijöitä — Rapportin tilausmaksuista enemmistö menee aina suoraan tekijöille.

Rapport – kuukausitilaus

Kokeilen 1 kk maksutta!

Sen jälkeen tilaus jatkuu 9,90 € / kk

Rapport – kestotilaus

99 € / vuosi (norm. 120 €)

Hyväksyn käyttöehdot ja tietosuojaselosteen

Voit peruuttaa tilauksesi milloin tahansa

"Pidätkö lukemastasi? Tiedekolumnini Rapportissa ovat mahdollisia vain teidän maksavien lukijoiden ansiosta, koska kirjoitan elääkseni.

Kiitos sinulle!"

Jani Kaaro

Koronavirus – keskustelu laboratoriokarkulaisuudesta jatkuu

Kommentit

Viikon tärkein lukuvinkki

Muita juttuja toimittajalta

Viikon luetuimmat