Kun katsoo maailmaa kierrätyskeskuksesta käsin, työmarkkinat näyttävät kovin toisenlaisilta kuin jos katsoo niitä start-up -pöhinän maailmasta. Espoolaisessa tech-firmassa työntekijät voivat tehdä nelipäiväistä työviikkoa täydellä palkalla ja näpytellä läppäriä säkkituolissa, kun taas kierrätyskeskuksessa elämän kolhimat työntekijät kunnostavat elämän kolhimia kalusteita palkkatuella.
Kunnostetut kalusteet löytävät yleensä uuden omistajan, mutta työntekijät harvemmin tulevat kunnostetuiksi 5–10 kuukauden tukijaksolla. Niinpä he löytävät itsensä pian jälleen työmarkkinoiden ulkopuolelta.
YMMÄRTÄÄKSEMME MITEN erilaisessa maailmassa espoolainen ohjelmistoinsinööri ja työtön mikkeliläinen koneistaja elävät, katsotaan, miten eri tavalla työmarkkinat heitä kohtelevat. Koska ohjelmistoinsinöörillä on vakituinen työpaikka, työnantajat ja yhteiskunta panostavat hänen työkykyynsä monin eri tavoin. Hän voi hoidattaa pienetkin vaivat työnantajan laskuun työterveyslääkärillä, kun taas työtön koneistaja joutuu jonottamaan tunteja tai päiviä saadakseen julkiselta puolelta apua paljon suurempiin terveysongelmiin.
Ohjelmistoinsinöörin työnantajalle tarjotaan erilaisia työhyvinvointi- ja työkykypaketteja, mutta työttömälle koneistajallemme ei ole tarjolla mitään. Työttömille ja vaikeasti työllistyville ei ole tarjolla työkykypalveluita vaikka tämäkin porukka on tärkeä kun työllisyyttä koetetaan nostaa 80 prosenttiin.
Jos elämä kohtelee ihmistä kuten se kohtelee ohjelmistoinsinööriämme, hän varmastikin kokee osallisuutta.
Osallisuuden tunne lisää hyvinvointia, vähentää sairastavuutta ja tukee mielenterveyttä. Yksinkertaisin tapa tuntea osallisuutta on ansaita itse oma elantonsa ja kuulua johonkin työyhteisöön.
Tutkijoiden mukaan osallisuus tarkoittaa, että ”ihminen voi osallistua ja vaikuttaa omiin ja yhteisiin asioihin, tulee kuulluksi omana itsenään, kokee tekemisensä merkityksellisiksi, kuuluu itselleen tärkeään ryhmään ja saa kiitosta muilta”. Osallisuuden tunne lisää hyvinvointia, vähentää sairastavuutta ja tukee mielenterveyttä.
Yksinkertaisin tapa tuntea osallisuutta on ansaita itse oma elantonsa ja kuulua johonkin työyhteisöön. Ei siis ihme, että tutkimusten mukaan osallisuuden kokemus on kaikista heikointa työttömillä, ja mitä pidempään työttömyys jatkuu, sitä enemmän osattomuus syö heidän työkykyään.
Suomalaisia työmarkkinoita ei kuitenkaan ole suunniteltu siten, että ne tarjoaisivat osallisuutta. Päinvastoin, ne jakavat ihmiset työkuntoisiin, joille on tarjolla paljon, ja vajaakuntoisiin, joille on tarjolla lähinnä nihkeyttä.
Jani Kaaro on palkittu tiedetoimittaja, jonka oivaltavat artikkelit herättävät ajatuksia ja laajaa huomiota.
Tue Kaaron journalistista työtä tilaamalla hänen tiedekolumninsa. Pääset lukemaan ne ennen muita ja mahdollistat juttusarjan jatkumisen. Suoraan — ilman välikäsiä.
3,90 €
5,90 €
10,00 €
Päätä kuukausimaksusi summa itse. Voit keskeyttää tilauksesi milloin tahansa tai tilata koko Rapportin
