Sinulla on tallentamattomia muutoksia

Rapport

Tilaa Rapport

The Dancer hurmaa kauniilla kuvilla ja tanssilla – Tositapahtumiin perustuva draama kertoo Loïe Fullerin tiestä aikansa ikoniksi

Ranskalainen näyttelijämuusikko Soko esittää modernin tanssin pioneeria Loïe Fulleria, joka loi serpentiinitanssin. Stéphanie Di Giuston eheä esikoisohjaus vie katsojan 1800-luvun lopun Chicagoon, New Yorkiin ja Pariisiin.

The Dancer (La Danseuse) Ranska, Belgia, Tšekki 2016 Kielet: ranska ja englanti Laji: elämäkerta, draama Ohjaaja: Stéphanie Di Giusto Näyttelijät: Soko, Gaspard Ulliel, Mélanie Thierry, Lily-Rose Depp Kesto: 1h 48 min. Ikäraja: 12  
The Dancer on elokuva kaikille kauneuden rakastajille. Tositapahtumiin perustava tarina kertoo yhdysvaltalaisen tanssija Loïe Fullerin (1862–1928) värikkäästä elämästä. Taiteilijanimellä esiintynyt Fuller oli modernin tanssin edelläkävijä ja teatterivalojen kehittäjä. Hän loi sensaatiomaisen serpentiinitanssin, joka on ikuistettu muun muassa Lumièren veljesten varhaisiin elokuviin ja Henri de Toulouse-Lautrecin maalauksiin.
Tarina alkaa, kun 25-vuotias Marie Louise Fuller asuu Chicagon takamailla rakkaan isänsä kanssa ja esiintyy Buffalo Billin villinlännenshow’ssa. Elokuvan alkupuolen karski ja maskuliininen ympäristö toimii hyvin kontrastina tulevalle eteeriselle tanssimaailmalle.
Fuller matkustaa asumaan äitinsä luokse raittiusseuran asuntolaan New Yorkiin ja pyrkii töihin vaudevilleteatteriin. Poikatyttö haluaa jonain päivänä oopperan tanssijaksi, vaikkei hänellä ole klassista tanssijan koulutusta ja ikääkin alkaa jo olla ammattitanssijan uraa ajatellen. Kokemattomalle nuorella naiselle New York on yhtä aikaa pelottava ja kiehtova paikka. 
Kommelluksen kautta Fuller keksii tanssia hameenhelmat hulmutun, ja teatteriyleisö ensiksi hämmentyy ja sitten hullaantuu. Fuller inspiroituu tästä ja alkaa kehittää uutta tanssityyliä, jossa yhdistyvät silkki, peilit ja värivalot. Kun matkijat New Yorkissa yrittävät varastaa hänen tanssityylinsä, hän matkustaa Pariisiin hakemaan patenttia ja valloittaa siellä esiintymislavat. Pikkuhiljaa Fullerista tulee vallankumouksellinen aikakautensa symboli.
Ranskalaisen Stéphanie Di Giuston esikoisohjaus on kypsä ja sujuva. Elokuvan epämääräinen ja mielikuvitukseton nimi ihmetyttää, vaikka liittyy selvästi elokuvien ja romaanien trendiin luoda mainosteksteihin sopiva yhden sanan nimi. Harva nykyihminen taas tietää Loïe Fulleria, joten siksi hänen nimeään ei kenties ole uskallettu laittaa elokuvan nimeksi houkuttelemaan yleisöä.

Näyttelijä-muusikko Soko esittää serpentiinitanssin kehittäjää Loïe Fulleria.
The Dancer taltioi hienosti ajankuvaa sekä on kauniiden pukujen ja kuvauksellisten miljöiden juhlaa. Mykkäelokuviin dokumentoidut tanssit heräävät eloon väreissä ja musiikin kanssa. Koreografi Jody Sperlingin näyttävät liikkeet muuttavat pääroolissa olevan Sokon tanssivaksi kukaksi. Välillä jäin silti kaipaamaan voimakkaampaa vau-elämystä.
Loïe Fulleria esittävä 31-vuotias ranskalainen näyttelijämuusikko solahtaa rooliin vaivatta. Tanssijaroolit ovat näyttelijöille usein vaativia. Kuukausien ajan balettia ankarasti harjoitellut Natalia Portman sai balettitanssijoilta osakseen arvostelua roolistaan elokuvassa Black Swan (2011), vaikka rooli toikin Portmanille parhaan naispääosan Oscarin. Serpentiinitanssi ei kuitenkaan vaadi samanlaista vuosikausien harjoittelua kuin baletti eikä Loïe Fullerkaan ollut saanut tanssijan koulutusta. Karismaattinen Soko pystyy siksi heittäytymään rooliin helpommin kuin näyttelijät yleensä tanssijarooleihin.
Elokuva näyttää myös tanssijan työn fyysisen rankkuuden ja uhraukset, joita uran eteen on tehtävä. Lavalla Fuller pyörii kuin perhonen, mutta siviilissä hän kärsii jatkuvista kivuista pukunsa painavuuden johdosta ja silmätulehduksista sen ajan voimakkaiden lavavalojen takia. Elokuva näyttää läheltä hänen mustelmansa ja verestävät silmänsä, joiden takia hän käytti alinomaa aurinkolaseja. Lisäksi hänen elämänsä pyörii enemmän tai vähemmän tanssin ympärillä.
Ohjaaja Di Giusto kuvaa myös sen pitkän, rankan ja kiehtovan prosessin, mitä valmiin tanssiteoksen luominen vaatii. Kokematon Fuller joutuu opettelemaan kaiken kantapään kautta, ja hän huojuu ujouden, epäilysten ja itseluottamuksen välillä.

Johnny Deppin ja  Vanessa Paradisin 17-vuotias tytär Lily-Rose Depp esittää tanssija Isadora Duncania.
Tanssi on niitä harvoja ammattialoja, joissa nimenomaan naiset ovat tähtiä. The Dancer -elokuva ylistää naisvoimaa, naiskauneutta ja naisten välistä solidaarisuutta, vaikka hyväsydäminen Fuller tulee myös välillä petetyksi naisten taholta. Fullerin pyrkiessä Pariisissa teatteriin, hän saa itselleen tärkeän tukijan ja luottoystävän teatterilla työskentelevästä Gabrielle Blochista (Mélanie Thierry). Kartanoon muuttaessaan Fuller kutsuu sinne kanssaan asumaan, urheilemaan ja juhlimaan joukon nuoria naisia, joista tulee hänen tanssiryhmänsä.
Onkin hieman hämmentävää, miksi Loïe Fullerin varakas suojelija Louis d'Orsay (roolissa Gaspard Ulliel) saa niin paljon näkyvyyttä. Ehkä elokuvaan on haluttu myös yksi iso miesrooli. d’Orsay kuvataan toki vain vuorovaikutuksessa Fullerin kanssa. Tämän melankolisen rattopojan ja Fullerin suhde häilyy ystävyyden, ihastuksen ja suojelija-suojatti -suhteen välillä. Fullerin ja hänen kilpailijansa Isadora Duncanin (roolissa hurmaava 17-vuotias Lily-Rose Depp) suhde on vielä jännitteisempi. Duncan (1877–1927) oli yhdysvaltalainen itseoppinut tanssija, joka oli vapaan tanssin tienraivaaja. 
Loïe Fullerin elämäntarina osoittaa, että sitkeydellä ja näkemyksellä voi päästä pitkälle, vaikkei lähtökohta olisikaan se tavallisin ja helpoin.
 
Elokuvan ensi-ilta on 12.5.2017.

Kommentit

Tilaa Puheenaiheet-uutiskirjeemme

Puheenaiheet uutiskirjeemme tarjoaa sinulle tuoreimmat kuulumiset. Älä jää paitsi!

Rapport — hyviä juttuja. Lukijat, tekijät, aiheet ja rahoittajat kohtaavat uudella tavalla.