Pahanhautoja käsittelee hienosti naisen vihaa ja väkivaltaisuutta
Elisa Helenius
3/4/2022
Pahanhautoja on osa suomalaisen nykyelokuvan voittokulkua. Elokuva sai ylistystä tammikuussa Sundancen elokuvajuhlilla Yhdysvalloissa yhdessä suomalaisen Tytöt tytöt tytöt -elokuvan kanssa. Molemmissa elokuvissa keskiössä on tyttöys. Pahanhautoja on jo ennen ensi-iltaansa myyty yli 40 maahan.
Suomessa tehdään enimmäkseen draamoja ja komedioita, joten psykologinen kauhudraama on virkistävä poikkeus. Lisäksi genrekokeilu on onnistunut erinomaisesti. Hyytävyyden lisäksi elokuva on hauska. Elokuvassa on bodyhorroria, mutta väkivaltaa ei pahemmin näytetä eikä elokuvassa ole muitakaan itsetarkoituksellisen rajuja kohtauksia, joten se sopii herkemmillekin katsojille.
12-vuotias Tinja elää murrosiän kynnyksellä. Hän yrittää toteuttaa herttaisen ja perheeseen panostavan mutta erittäin vaativan ja itsekkään äitinsä unelmaa menestymällä telinevoimistelussa. Äiti ei sallisi Tinjalle muuta elämää voimistelun lisäksi. Äiti esittelee koko maailmalle lahjakasta tytärtään ja idyllisen onnellista perhe-elämäänsä suositussa Ihana arki -videoblogissaan.
Tinjan elämä täyttyy pakonomaisesta äidin miellyttämisestä ja kauneuden vaatimuksen täyttämisestä. Ansaitakseen äitinsä rakkauden, Tinja piilottaa tältä kaikki negatiiviset tunteensa ja rumat puolensa.
Eräänä yönä Tinja löytää oudon linnunmunan. Hän kätkee munan huoneeseensa ja hautoo sitä salassa peittonsa alla, kunnes munasta kuoriutuu hirviö. Täydellinen koti muuttuukin kauhun näyttämöksi.
Tinjan vaativaa roolia varten koekuvattiin 1 200 tyttöä. Pääosaan valittiin 12-vuotias muodostelmaluistelija Siiri Solalinna, joka häikäisee ensimmäisessä roolissaan. Äidin roolissa ihastuttaa Sophia Heikkilä ja arkkitehti-isän roolissa huvittaa Jani Volanen. Muissa rooleissa nähdään muun muassa Reino Nordin, Saija Lentonen, Oiva Ollila, Ida Määttänen ja Stella Leppikorpi. Hirviö on digitaaliluomuksen sijaan Gustav Hoegenin (Jurassic World, Tähtien sota) käsityönä rakentama monimutkainen nukke, jota liikutteli viisi avustajaa.
Arvio jatkuu kuvan alapuolella.
Ohjaaja Hanna Bergholm on kertonut elokuvan idean syntyneen siitä, että hän kyllästyi latteisiin kauhuelokuviin, joissa naisten rooli on kapea. Vaikka Pahanhautojassa on hirviö, niin pääpahis on äiti. Toki pahoja äitejä on nähty kauhuelokuvissa ennenkin. Pahanhautoja käsittelee naisten vihaisia ja väkivaltaisia tunteita.
Terävä käsikirjoitus näyttää, kuinka lapsen voi lamauttaa pelko siitä, että hän tuottaisi pettymyksen vaativalle vanhemmalleen. Hyväosainen koti on päältä päin täydellisen idyllinen, mutta pohjimmiltaan rakkaudeton.
Kunnollinen isä taas on samaan aikaan heikko ja sosiaalisesti kömpelö, eikä hän osaa vetää terveitä rajoja itsekeskeisen vaimonsa toiminnalle eikä aidosti kohdata lapsiaan. Pikkuveli jää tähtisiskonsa varjoon ja on siksi aggressiivisen kateellinen. Tinja taas on kateellinen uudelle kaverilleen tämän lahjakkuudesta.
Elokuvassa on vahva tunnelma, ja se on visuaalisesti eheä ja satumaisen kaunis. Kauhuelokuvissa on usein synkät sävyt, mutta nyt kauhulle luo ristiriitaisen ympäristön valoisat kesäyöt sekä asunnon ja vaatteiden hempeät pastellivärit. Miljöö on niin täydellisen ihana, että se on jo vähän ahdistava. Suomeen sijoittuva elokuva on kuvattu Latviassa, mikä tekee ympäristöstä yhtä aikaa tutun ja vieraan oloisen.
Lisää kiehtovaa ristiriitaisuutta luo se, että Tinjan ja hirviön välit ovat läheiset ja lämpimät, vaikka hirviö lopulta tekeekin pahoja asioita. Munasta kuoriutuva hirviö on kaikkea sitä, mitä tytär pelkää äidin hänessä näkevän ja mitä myös äiti pelkää itsessään: ruma, surullinen, kateellinen, vajavainen, hallitsematon, vihainen ja epäonnistunut. Kuitenkin hirviö on osa tyttöä.
Elokuva sivuaa myös kovien paineiden aiheuttamaa bulimiaa. Elokuva kuvaa hyvin myös esimurrosikäisen mielen myllerrystä ja kehittyvän lapsen muutoksen vaikutusta perheeseen.
Pahanhautoja on menestyneitä lyhytelokuvia ohjanneen Bergholmin (s. 1980) ensimmäinen pitkän elokuvan ohjaus. Käsikirjoittaja Ilja Rautsi tunnetaan esimerkiksi feministisistä kauhulyhytelokuvista Night of the Living Dicks ja Helsinki Mansplaining Massacre. Hänen toinen pitkän elokuvan käsikirjoituksen on Emmi Itärannan menestysromaaniin pohjautuva Veden vartija, jonka ensi-illan pandemiatilanne siirsi keväästä ensi syksyyn.
Bergholm ja Rautsi kirjoittavat parhaillaan yhdessä uutta kauhuelokuvaa, jossa teemana on myös äidin ja lapsen välinen suhde. Yön lapsi -työnimellä kulkeva elokuva kertoo pariskunnasta ja kolmekymppisestä naisesta, joka saa lapsen. Nainen kuitenkin kokee, että lapsi on vieras ja pelottava.
Tämä kritiikki on kirjoitettu Suomen arvostelijain liiton myöntämällä Kopiosto-apurahalla.
Ensi-ilta: 4.3.2022
Ikäraja: 16
Pituus: 91 min.
Ohjaus: Hanna Bergholm
Käsikirjoitus: Ilja Rautsi
Näyttelijät: Siiri Solalinna, Sophia Heikkilä, Jani Volanen, Reino Nordin
Elisa Helenius
3/4/2022
