Dokumentti naisesta, jonka takia taidehistoria meni uusiksi
Hilma af Klint – ilmeisen tuolla puolen kuvittaa ensimmäisen abstraktin taidemaalarin elämää, teoksia ja vaikutusta taidemaailmaan.
Elisa Helenius
8/12/2020
Pitkään luultiin, että koko taidemaailman 1900-luvun alussa mullistaneen abstraktia tyylin loivat taiteilijamiehet Kandinsky, Malevich ja Mondrian. Kuitenkin jo vuosia ennen heitä, vuonna 1906, abstraktin tyylin kehitti ruotsalainen Hilma af Klint (1862–1944). af Klintin maalaukset löydettiin sattumalta tukholmalaiselta ullakolta 1960-luvun lopussa. On erittäin harvinaista, että taiteilijan koko mittava tuotanto on säilynyt kokonaisena yhdessä paikassa.
Teokset eivät kuitenkaan tuolloin vielä saaneet ansaitsemaansa huomiota. Klintin ei uskottu elämänsä aikana esitelleen teoksiaan näyttelyissä eli hän ei ollut osa taidekenttää. Nyt ääni on toinen, ja jo miljoona kävijää on nähnyt af Klintin ympäri maailmaa kiertävän näyttelyn. Näyttely oli esillä myös Helsingin Taidehallissa vuonna 2014.
Saksalaisohjaaja Halina Dyrschkan dokumentti Hilma af Klint – ilmeisen tuolla puolen on inspiroiva, informatiivinen ja monipuolinen. Dokumentti tuo esiin myös sen, kuinka naispuolisia taiteilijoita on työnnetty historian hämäriin ja kuinka paljon he ovat joutuneet – ja joutuvat yhä – taistelemaan vähättelyä ja sukupuoleen liittyviä ennakkoluuloja vastaan.
af Klint rikkoi odotuksia, koska hänen aikanaan naispuolisen taiteilijan odotettiin maalaavan pikkusieviä teoksia, menevän nuorena naimisiin ja lopettavan taiteen tekemisen perustaessaan perheen. Hilma af Klintin suku piti hänen teoksiaan kummallisina, eikä niitä saanut näyttää kodin ulkopuolella. Onneksi hän sai tukea läheisiltä ystäviltään, myös naispuolisilta taiteilijoilta, vaikka ystävättäret häpesivät omaa maalaamistaan.
Hilma af Klint harrasti myös omana aikanaan intellektuellin suosimaa teosofiaa, josta hän ammensi innoitusta taiteeseensa. Myöhemmin hänen taidettaan on mitätöity myös sen sisältämien esoteeristen piirteiden vuoksi, vaikka saman tien pitäisi heittää romukoppaan myös suurimman osan aikakauden miesten taideteoksista. Ruotsissa ei muuten edelleenkään ole laattoja taloissa, joissa af Klint asui tai työskenteli, vaikka muiden ruotsalaisten merkkihenkilöiden kohdalla tapa on yleinen.
Tärkeä dokumentti tekee paremmin tunnetuksi salaperäisenä pidettyä taiteilijaa, jonka merkitys taidehistorialle on kunnolla ymmärretty vasta 2000-luvulla. af Klintin vaikutus taidehistoriaan on niin suuri, että moni taiteentuntija ei haluaisi edes tunnistaa hänen olemassaoloaan, koska on vaikea saada taidehistoriasta pois pudonnut henkilö lisättyä sinne. Kuitenkin dokumentti näyttää, ettei silmien sulkeminen ole oikea ratkaisu, ja että myös moni muu merkittävä, mutta ei miehisiä taidemaailman sääntöjä noudattanut naispuolinen taiteilija on pudonnut pois taidehistorian kirjojen sivuilta.
Hilma af Klint – ilmeisen tuolla puolen
Elisa Helenius
8/12/2020
Kommentit (0)
Kommenttia ei voi muokata jälkikäteen.
Puheenaiheet
Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme
Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.