DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaali alkaa tänään maanantaina ja kestää viikon ajan eli 27.1.–2.2.2020. Ohjelmistossa on yli 100 elokuvaa ja ohjelmaa keskusteluista masterclasseihin. Festivaalin aikana katsojat pääsevät äänestämään suosikkiaan kotimaisen esityssarjan elokuvista.
Sain etukäteen nähtäväkseni neljä valitsemaani kiinnostavan kuuloista dokumenttia ohjelmistosta ja tässä alla on arvioni niistä.
FAT FRONT
Helene, Marte, Pauline ja Wilde ovat lihavia ja kauniita nuoria naista, jotka levittävät sosiaalisessa mediassa kehopositiivisuuden sanomaa tuhansille seuraajilleen. Some-postausten lisäksi he järjestävät Big Ass -kirppareita, tapaamisia ja mielenosoituksia, joissa vaativat monimuotoisuutta muotialalla.
Nettiyhteisön antaman itseluottamuksen ansiosta nämä naiset ovat uskaltaneet pukea ulos lähtiessään päälleen sellaiset nätit ja paljastavat vaatteet kuin haluavat sekä tavoitella unelmiaan. Vain olemalla omia itsejään he kohtaavat tuntemattomien ja tuttujen osalta niin ihailua kuin vihaakin.
Kuten dokumentissa todetaan, lihavuus ei sinänsä ole ongelma, vaan yhteiskunta, joka syyllistää ja kiusaa lihavia. Tärkeä elokuva osoittaa, kuinka ahtaat kauneusnormit saavat naiset pienentämään itseään. Kehopositiivisuusliike kuitenkin iskee takaisin, ja saa naiset ottamaan heille kuuluvan tilan yhteiskunnassa.
Ajankohtainen dokumentti valottaa hienosti sitä, kuinka ristiriitaisia tunteita nämä neljä naista eri Skandinaavian maista kokevat. Toisaalta he pyrkivät elämään elämäänsä täysillä ja olemaan piittaamatta kapeista kauneusihanteista, toisaalta hekin taistelevat läskifobian aiheuttamaa itseinhoa vastaan.
Intiimi Fat Front päästää lähelle kohteitaan, sekä koskettaa ja voimaannuttaa katsojaa. Kun ajattelee, että kauneusnormit täyttävääkin naista voi ujostuttaa riisuuntua alasti kameralle, niin nämä leidit ovat todella rohkeita heittäessään vaatteensa pois.
