Corsage – Kuriton keisarinna kurkistaa 1800-luvun glamouridolin maskin taakse
Elisa Helenius
4/18/2023
Keisarinna Sissi on tavattu kuvata nuorena kaunottarena, mutta draama Corsage – Kuriton keisarinna (Itävalta, Luxemburg, Saksa, Ranska, 2022) esittää hänet täyttämässä 40 vuotta. Pääosassa loistaa luxemburgilainen näyttelijä Vicky Krieps (Bergman Island - Kohtauksia eräältä saarelta, Phantom Thread, Old).
Keisarinna Elisabet on nyt paljon esillä, sillä viime syksynä ilmestyi nuoresta Elisabetista kertova Netflix-sarja Keisarinna (The Empress, Saksa 2022). Vuotta aiemmin julkaistiin myös ainakin Prime Videossa, DisneyPlussassa ja Youtubessa nuoresta Elisabetista kertova saksalais-itävaltalainen minisarja Sisi. Elokuvauutuudessa keskitytään kerrankin muuhun kuin romantiikkaan keisarinnan elämässä.
Vaikka julisteessa keisarinna näyttää provokatiivisesti keskisormea ja tarina kuvaa kapinoivaa keisarinnaa, elokuva on tyylillisesti varsin perinteinen historiallinen draama, eikä sisällä sellaista raikasta revittelyä kuin esimerkiksi The Favourite (2018) ja Marie Antoinette (2006). Epookkidraamana se on kylläkin visuaalisesti varsin nautittava ja pieteetillä tehty. Filmi sisältää monia historiallisia herkkupaloja, kuten ensimmäiset elokuvakokeilut, miesten muhkeat irtopulisongit ja heroiinin tulon lääkkeeksi.
Elisabet (1837–1898) oli Baijerin herttuatar, Itävallan keisarinna ja Unkarin kuningatar. Hän oli naimisissa Itävallan keisari Frans Joosef I:n (roolissa Florian Teichtmeister) kanssa. Elisabetia kutsuttiin jo nuorena nimellä Sisi (elokuvissa ja joissain kirjoissa Sissi).
Draama tarjoaa kuvitteellisen selonteon yhdestä vuodesta Elisabetin elämässä. Hän täyttää jouluaattona 40 vuotta, mikä oli tuohon aikaan naisen keskimääräinen elinajanodote Itävallassa. Elokuva näyttää Elisabetin ahdistuksen vanhenemisen edessä. Hän on yhä kaunis, mutta tyytymättömänä vertaa itseään muotokuvien 20 vuotta nuorempaan itseensä. Elisabet on älykäs, liikunnallisesti lahjakas, musikaalinen ja useita kieliä sujuvasti puhuva koulutettu nainen, mutta muita kiinnostaa hänessä ennen kaikkea hänen ulkonäkönsä.
Hän oli aikansa ensimmäisiä naispuolisia julkkiksia, ja lehdistö kirjoitti hänestä herkeämättä. Muuttuvasta ulkonäöstään epävarma Elisabet saattoi tosin hyödyntää tuon ajan pukeutumistapoja, ja julkisesti peittää kasvonsa viuhkalla tai harsolla. Tämä edesauttoi myös sitä, että hän keksi alkaa laittaa hovineitonsa esittämään itseään raskaissa julkisissa esiintymisissä, joissa hänen ei odotettu sanovan mitään.
Elokuvan nimi Corsage (suom. naisen puvun vyötärö) viittaa todellisenkin Elisabetin pakkomielteeseen hoikkuudesta ja nuorekkaasta kauneudesta. Pakkomielteen voi sinänsä ymmärtää hyvin, koska julkisuuden henkilönä hänen ulkonäköään seurattiin herkeämättä sekä tuohon aikaan naisen tärkein tehtävä oli olla viehättävä.
Kuninkaallisena hänellä on valtavat paineet pysyä hyvännäköisenä, mikä luo yhtymäkohtia tämän päivän julkisuudessa esiintyvien naisten ja muidenkin naisten ulkonäköpaineisiin. Elisabet nähdään elokuvassa voimistelemassa katosta roikkuvissa renkaissa, ja hänen voimisteluharrastuksensa oli tuohon aikaan harvinaista. Häntä ei esitetä vain onnettomana hahmona, vaan hänet on kuvattu myös poikkeuksellisen urheilullisena ja reippaana, kuten taitavana voimistelijana, ratsastajana ja miekkailijana. Elisabet rikkoo sukupuolelleen asetettuja rajoituksia. Hänen jatkuva tupakanpolttonsa on myös elokuvissa klassinen kapinoinnin ele naiselta.
Elisabet oli aikansa tyyli-ikoni, jonka muodikkuus inspiroi muita naisia. Hän on myös tunnettu valtavan pitkistä ja paksuista kutreistaan, mutta elokuvassa hänen vapautumistaan kuvaa hiusten leikkaaminen. Painolasti kirjaimellisesti putoaa hänen harteiltaan.
Samaan aikaan hänen käytöksessään on paljon piirteitä syömishäiriöstä ja itsetuhoisuudesta. Historiallinen Elisabet kärsi masennuskohtauksista, ja Corsage ei tarjoa hänen elämästään kiiltokuvaversiota. Elisabetille on monia syitä olla masentunut: rakkaudettomaksi muuttunut avioliitto, yhden lapsista kuoleminen pienenä, vaikeus sopeutua Itävallan jäykkään hovietikettiin, yksinäisyys ja järkevän tekemisen puute.
Hänen aviomiehensä pitää valtaa käsissään, ja kun keisari uhkaa pitää keisarinnan erossa tyttärestään ja koiristaan, Elisabet hyppää alas ikkunasta ja loukkaa jalkansa. Dramaattinen kohtaus syntyi kuulemma improvisoituna, eikä todellinen keisarinna tiettävästi tehnyt niin.
Elisabet pyrkii olemaan kurinalainen ja säädyllinen, mutta turhautuneisuus saa hänet seuraamaan intohimojaan ja ottamaan vapauksia. Hänen ilonpitoaan ja velvollisuuksien laiminlyöntiä paheksuvat niin hänen omat lapsensa kuin sisar ja puoliso.
Elokuva tuo monin paikoin mieleen vain vähän aikaa sitten nähdyn, Prinsessa Dianan joulunviettoa kuvanneen draaman Spencer (2021). Corsagen pieni heikkous onkin siinä, että rikkaita tyttörassuja kuvaavia elokuvia on jo niin paljon, ja välillä elokuvaa katsoessa on sellainen olo, että olen nähnyt tämän ennenkin.
Corsage piirtää kuitenkin keisarinnasta monipuolisen kuvan. Hänen empaattinen ja hienostelematon puolensa tulevat esille hänen hyväntekeväisyysvierailuissaan naisten mielisairaalassa ja sotilassairaalassa (tämäkin tuo mieleen kuvaukset prinsessa Dianasta). Elisabet ymmärtää, että naisia on suljettu mielisairaalaan hirveisiin olosuhteisiin samoista syistä, mistä hänet itsensäkin voitaisiin: lapsen menetyksen aiheuttamasta surusta, aviorikoksesta ja melankoliasta.
Elisabetin puoliso on hänen serkkunsa, joka alun perin rakastui 16-vuotiaaseen Elisabetiin ja hylkäsi hänelle puolisoksi kaavaillun Elisabetin isosiskon. Elisabetin piti alun perin avioitua Frans Joosefin veljen Kaarle Ludvigin kanssa. Elokuvassa Kaarle Ludvigista (Manuel Rubey) on tehty elämäniloinen nautiskelija ja homoseksuaali. Riemukkaimmissa kohtauksissa on kuvattu vapautunutta Elisabetia pitämässä hauskaa serkkunsa Kaarle Ludvigin kanssa.
Marie Kreutzerin käsikirjoittama ja ohjaama elokuva sai maailmanensi-iltansa Cannesin Un Certain Regard -sarjassa, jossa pääosanesittäjä Krieps palkittiin parhaana näyttelijättärenä. Corsage voitti myös parhaan elokuvan palkinnon Lontoon elokuvajuhlilla ja oli Itävallan lähettiläs talven Oscar-kisaan.
Ensi-ilta: 21.4.2023
Ikäraja: 12
Pituus: 1h 54m
Ohjaus: Marie Kreutzer
Näyttelijät: Vicky Krieps, Colin Morgan, Finnegan Oldfield, Florian Teichtmeister, Raphael von Bargen
Jutun asiasanat:
elokuva
arvio
Elisa Helenius
4/18/2023
