Rapport

Balettiklassikko puhkeaa kukkaan

Suomen Kansallisoopperan ohjelmistoon on palannut Javier Torresin hurmaava koreografia satuklassikosta Prinsessa Ruusunen.

Balettiklassikko puhkeaa kukkaan
Suomen Kansallisoopperan ohjelmistoon palannut baletti Prinsessa Ruusunen on Helsinkiin asettuneen meksikolaisen koreografin ja Kansallisbaletin entisen tanssijan Javier Torresin versio. Teos sai ensi-iltansa Kansallisoopperassa vuonna 2008. Torresin koreografia myötäilee alkuperäistä balettimestari Marius Petipan koreografiaa, joka sai kantaesityksensä Pietarin Mariinski-teatterissa vuonna 1890. 
Moni baletinystävä on nähnyt usein jonkin tanssikohtauksen Prinsessa Ruususen viimeisestä näytöksestä Auroran häistä, vaikkei olisikaan nähnyt teosta kokonaan. Pietarin keisarillisen baletin johtaja Ivan Vsevolozki yhdisti baletin librettoon hääkohtauksen vieraiksi myös muita 1600-luvun ranskalaisen kirjailijan Charles Perraultin satuhahmoja kuten Punahilkan, Saapasjalkakissan ja Sinisen linnun. Nämä eri hahmojen tanssit ovat suosittuja esityksiä erilaisissa balettijuhlissa. 

Valkoinen kissa, Saapasjalkakissa ja Kulkurikissa eli Asla Jääskeläinen, Antti Keinänen ja Emanouela Merdjanova. Kuva: Sakari Viita  
Kansallisbaletissa nykyisin nähtävä Prinsessa Ruusunen on tiivistetty niin, että se soveltuu helpommin koko perheen katsottavaksi. Ensi-illassa olikin paljon lapsikatsojia, joita kosiskeltiin myös lavalla nähdyllä prinsessan veikeällä yksisarvisella (Hatice Çagla Ertürk). Molempien näytösten aluksi kankaalle heijastetaan alkuasetelmaa selittävä suomenkielinen teksti, ja juoni on helposti seurattava kun satu on niin tuttu. Ensi-illassa katsomo myös huokui ihastuksesta kun lavalle tulivat lapsitanssijat, jotka esittivät perhosia ja myöhemmin vielä kissanpentuja. 
Vuonna 2008 ensi-illassa Auroran roolissa tanssi Eun-Ji Ha, joka veti pääroolin upeasti ja ilmeikkäästi myös nyt 10 vuotta myöhemmin. Hänen prinssinään tanssii tällä kertaa Michal Krcmár. Baletin kauniin musiikin on säveltänyt Pjotr Tšaikovski, jonka kynästä ovat myös kaksi muuta balettiklassikkoa, Joutsenlampi ja Pähkinänsärkijä

Prinsessa Ruusunen ja Prinssi Désiré eli Eun-Ji Ha ja Ilja Bolotov (vuoden 2008 Prinsessa Ruusunen). Kuvaaja: Mirka Kleemola 
Koreografi Torresin mukaan Prinsessa Ruusunen kertoo pohjimmiltaan pelosta ja rakkaudesta. Hän näkee kaikki henkilöt prinsessa Auroran tunteiden henkilöityminä, ennen kaikkea rakkauden haltijatar Syrenen ja pelon haltijatar Carabossen. Auroraa ei niinkään pelasta prinssi, vaan hänen oma antautumisensa rakkaudelle, peloista huolimatta. Toteutus itsessään on uskollinen alkuperäiselle satuklassikolle, vaikkakin värttinän sijasta prinsessa satuttaa sormensa ruusunpiikkiin. Carabossen roolissa tanssivat sekä nais- että miespuolinen tanssija (Rebecca King ja Giuseppe Martino), mikä on hieman hämmentävä mutta toisaalta modernisti sukupuolilla leikkivä ratkaisu. 
Koreografiassa on monia tarkoituksella koomisia elementtejä, mikä tekee esityksestä menevämmän. Erityisen mainio on Auroran viehättävä mutta huomionkipeä serkku Babette (Sara Saviola). On hauskaa nähdä lavalla monia hupaisia hahmoja, kuten vaappuvat elävät puut (Sari Stenholm ja Emmi Pennanen), tärkeilevä seremoniamestari (Teemu Tainio) raihnaisen apulaisensa (Jouko Valkama) kanssa, likinäköisyytensä takia kömpelö rohkeuden haltijatar Volente (Salla Eerola) ja reitevä ilon haltijatar Grazia (Sara Saviola). Toisaalta raja on häilyvä sen kanssa, onko huumori välillä jopa ilkeilevää ja vanhentunutta. 


Kommentit (0)

Kommenttia ei voi muokata jälkikäteen.

Viesti:

Nimi:

Puheenaiheet

Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme

Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.

Tietosuojaselosteemme.
Rapport — hyviä juttuja. Lukijat, tekijät, aiheet ja rahoittajat kohtaavat uudella tavalla.