Sinulla on tallentamattomia muutoksia

Rapport

AINEETON LAHJA: Anna ajateltavaa joka viikolle — 39 € / 6 kk >

Turhaan paksuksi parjattu – Leikkausten kohteena oleva julkinen sektori on jo nyt mainettaan kevyempi

Julkiseen sektoriin kaavaillut leikkaukset voivat tulla kalliiksi ja heikentää demokratiaa, sanoo yliopistonlehtori Matti Ylönen Helsingin yliopistosta. Keräilläänkö julkishallinnon kurituksella poliittisia irtopisteitä aitojen säästöjen sijaan?

Pohjoismaissa julkinen sektori on muita EU-maita isompi, koska se tuottaa suurimman osan hyvinvointipalveluista. Toisissa maissa hyvinvointipalvelut on järjestetty toisin, eivätkä ne silloin tilastoidu julkiseen sektoriin. KUVA: Joakim Honkasalo / Unsplash.

Aiherahoitettu artikkeli

Kuuntele juttu tästä.

0:00

0:00

Julkisesta sektorista käytetään mediassa termejä paisunut, turvonnut ja pöhöttynyt. Mielipidekirjoituksissa ja kampanjoissa kerrotaan virkamiehen, tuon ylensyöneen vierailijan, ahmivan antimia duunarin pöydästä. Verrattuna muihin EU-maihin Suomen valtionhallinto ei ole iso, vaikka julkisuudessa niin usein väitetään. Valtion leivissä olevien osuus kokonaistyöllisistä oli vuonna 2016 EU:n pienin.

Hallintoa on voimakkaasti supistettu tuottavuusohjelman nimissä 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Leikkaukset ovat läpäisseet koko valtionhallinnon, mukaan luettuna poliisi, rajavartiolaitos ja tulli. Seuraukset näkyvät kansalaisille esimerkiksi viranomaisasioinnin laadun heikkenemisenä. Jo sitä ennen, vuosina 1983 – 2020, valtiosektorin henkilöstö väheni reippaalla 135 000 hengellä. Tähän liittyi muun muassa kuntauudistus, postilaitoksen yhtiöittäminen, yliopistojen muuttaminen itsenäisiksi juridisiksi yksiöiksi. Valtion henkilöstön joukko puolittui parissakymmenessä vuodessa.
Vaikka rakennemuutoksia ei otettaisi lukuun, on valtion henkilöstömäärä pienentynyt viidenneksellä 2020-luvulle tultaessa. Kokonaisuutena julkisen sektorin henkilöstön osuus kaikista työllisistä on laskenut 1990-luvulta ja on alemmalla tasolla kuin useimpina vuosina. Miksi tällaiset seikat eivät pääse otsikoihin? Miksi julkinen sektori aina paisuu, turpoaa ja vyöryy?
– Tällaisella näkemyksellä on helppo kerätä irtopisteitä, sehän sopii monen poliittiseen agendaan. Julkishallinnon puolustajat, vaikkapa ministeriöt, eivät useinkaan pidä ääntä itsestään, yliopistonlehtori Matti Ylönen Helsingin yliopistosta sanoo. Otsikoita ja sloganeita laativilla menevät toisinaan myös termit sekaisin. Puhutaan ”julkisesta sektorista” kun tarkoitetaan valtionhallintoa tai muuta julkishallintoa.
Keskusteluissa olisi hyvä erottaa toisistaan julkishallinto ja julkinen sektori kokonaisuudessaan. Kovapalkkaisiksi paperinpyörittelijöiksi toisinaan mainittua hallinnon väkeä on vähennetty voimakkaasti. Julkinen sektori kokonaisuudessaan sen sijaan tulee kasvamaan erityisesti hoivatyön tarpeen myötä.
Aiherahoitettu artikkeli

Tämä juttu on Aiherahoitettu artikkeli. Jutun tilaaja on Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry.

Rapportin Aiherahoitetussa artikkelissa tilaaja tuo toimittajan haluamansa aiheen äärelle. Toimittaja kirjoittaa jutun itsenäisesti.

Jutun asiasanat:

julkinen sektori
leikkaukset
demokratia

Tilaa Puheenaiheet-uutiskirjeemme

Puheenaiheet uutiskirjeemme tarjoaa sinulle tuoreimmat kuulumiset. Älä jää paitsi!