Kotivarasta tulee aika harvalla mieleen muuta kuin ruoka- ja vesivarastot, hygieniatarvikkeet ja paristot. Saksanopettaja Päivi Mäkinen sanoo, että mukaan pitäisi laskea myös monipuolinen kielitaito.
– Miksi kielitaitoa ei nähdä arvokkaana kotivarana, josta on hyötyä maailman kriiseissä? Vieraiden kielten osaaminen on tärkeä elementti pärjäämisessä.
Suomalaisten kielitaito on rapautumassa. Mahdollisuudet opiskella englannin lisäksi muita vieraita kieliä ovat heikentyneet. Monella on asenne, että englanti on maailmankieli, jolla pärjää. Muuta ei tarvita.
– Se ei ole todellisuutta. Esimerkiksi Eurooppa on hyvin monikielinen. Meillä on tilanne, että EU:sta eläköityvien suomalaisvirkamiesten tilalle ei voida rekrytoida uusia, koska kielitaito puuttuu. Tämä johtaa siihen, että Suomi jää vaille kaikkea sitä hiljaista tietoa, mitä EU:n sisällä on, Mäkinen kuvaa.
Helsingin yliopiston saksan kielen professori Leena Kolehmainen tunnistaa EU-dilemman. Englannin kielen taito on EU:ssa, YK:ssa, NATO:ssa ja muissa kansainvälisissä yhteisöissä tärkeä, mutta saksan ja ranskan osaamisesta on hyötyä, jotta Suomen ääni saataisiin kuuluviin. Suomen edustus EU:ssa on nyt muita jäsenmaita vaatimattomampi.
– Jos ei osaa monipuolisesti kieliä, tieto yksipuolistuu, pääsy tiedon äärelle vaarantuu. Se heikentää Suomen mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon tasa-arvoisena toimijana, Kolehmainen sanoo.
