Tarvitsemme maahanmuuttajia, jotka rakentavat Suomeen elämän
Suomi on läpikulkumaa. Kansainväliset opiskelijat ja työn perässä tulleet maahanmuuttajat häipyvät ennen kuin ehtivät rakentaa elämänsä Suomeen. Jossakin me epäonnistumme, kun osaajat kaikkoavat.
Kirsi Haapamatti
9/22/2023
Kamilla Sultanova on uzbekistanilaistaustainen ammattipuhuja ja konsultti. KUVA: Iija Eloranta
Tämä juttu on Aiherahoitettu artikkeli.
Oletko sekaisin? Kuka hullu jättää Tanskan ja muuttaa Suomeen? Näin tanskalaiset ystävät ja työtoverit sanoivat utzbekistanilaistaustaiselle Kamilla Sultanovalle, kun hän vuonna 2014 kertoi muuttavansa poikaystävänsä perässä Suomeen.
– Heillä oli ne tavallisimmat, stereotyyppiset käsitykset puhumattomista suomalaisista. Sellaisen äärelle hakeutuminen sosiaalisesta Tanskasta oli heille hulluutta.
Sultanova sanoo tienneensä itsekin, että Suomi ei ole ulkomaalaiselle helpoin maa. Alussa ihmisten vaiteliaisuus tuntui kulttuurisokilta. Sultanova tunsi Suomesta vain yhden ihmisen, kumppaninsa. Korkeasti koulutettu Sultanova oli jättänyt logistiikka-alan työnsä Tanskassa, mutta tiesi voivansa palata, jos Suomessa ei olisikaan hyvä.
Verkostojen puute on usein syynä sille, miksi ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö ei viihdy maassa. Vaikka olisi työ- tai opiskelupaikka, se ei vielä riitä ihmissuhdeverkostoksi. Innovaatio- ja elinkeinopolitiikan asiantuntija Mikko Särelä Tekniikan akateemiset TEK:stä on tutkinut Suomen veto- ja pitovoimaa ja sanoo, että jo yksikin suomalainen ystävä lisää maahanmuuttajan halua kiinnittyä ja jäädä Suomeen.
– Ystävien ja tuttavien saaminen voi olla maahanmuuttajalle Suomessa tosi vaikeaa. Meillä ei oikein ole sellaista kulttuuria, että kokoonnuttaisiin vapaamuotoisesti jonkin tekemisen tai juhlan äärelle. Porukat ovat jo valmiina.
Vastuu maahanmuuttajan verkoston rakentamisesta ei oikein kuulu kenellekään. Kun sosiaalinen elämä jää laihaksi, ajatukset lähdöstä alkavat houkuttaa.
Halutaan: Koko elämä
Uutisotsikot työperäisestä maahanmuutosta käsittelevät maahanmuuttajia usein taloudellisena suureena, joka paikkaa jotakin vajetta. Ulkomainen työvoima on resurssi, jolla korjataan Suomen vinoutunutta ikärakennetta ja varmistetaan verokertymä hyvinvointivaltion pitämiseksi kasassa. Tämä on totta, sillä jo pitkään työllisten määrä on kasvanut Suomessa juuri maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä, kertoo TEK:n vastajulkaistu raportti Suomi – ulkopuolisuuden maa.
Esimerkiksi Teknologiateollisuus on esittänyt tavoitteen jopa 1,3 miljoonan työntekijän saamisesta ulkomailta Suomeen.
TEK:n Mikko Särelän mukaan julkisessa puheessa ja myös rekrytoinnissa sivuutetaan se, että pelkän taloudellisen resurssin sijaan kyseessä on aina ihminen.
– Olisi ajateltava enemmän sitä, että ulkomailta tänne muuttavat eivät halua vain työ- tai opiskelupaikkaa, he haluavat kokonaisen elämän.
Siihen kuuluu perhe, harrastukset, mahdollisuus toteuttaa unelmiaan, oma paikka yhteiskunnassa.
Business Finlandin Work in Finland -yksikköä johtava Laura Lindemanin mukaan myös rekrytoijilla, työnantajilla, on tärkeä rooli tässä kokonaisuudessa, sillä uutta elämää vieraaseen maahan saapuu usein rakentamaan myös perhe.
– Tulijat pohtivat myös, miten lapsen päivähoito järjestyy. Tai onko teini-ikäiselle lapselle saatavilla englanninkielistä koulua. Kaikki tällainen tieto vaikuttaa siihen, kokeeko tulija itsensä tervetulleeksi, Lindeman sanoo.
– Tärkeää on myös puolison työllistymismahdollisuudet. Jos puoliso ei saa työtä, tulija näkee tulevaisuuden epävarmana eikä sitoudu Suomeen.
Työllistymisen tiellä on kompastuskiviä. Tietynlainen vierauden hylkiminen leimaa suomalaista yhteiskuntaa niin, että ulkomaisia tutkintoja ei tahdota tunnustaa ja työtehtävissä vaaditaan hyvää suomen kieltä, vaikkei se olisi tarpeen. Samasta syystä myös ulkomailta tulleilla opiskelijoilla on vaikeuksia löytää harjoittelupaikkoja.
– Kielivaatimuksesta tulisi pystyä työpaikoilla joustamaan. Alussa voisi toimia englannin kielellä, mutta tekijältä voi edellyttää suomen tai ruotsin opiskelua myöhemmin. Joku siinä on, että joillakin työpaikoilla ajatellaan, että vieraalla kielellä toimiminen muuttaisi työpaikan kulttuuria huonompaan suuntaan. Tällaisesta mustavalkoisesta ajattelusta pitää päästä eroon, Lindeman sanoo.
Suomen tai ruotsin taitoa Lindeman tosin pitää tärkeänä, jotta voi todella päästä kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan. Näin, vaikka työpaikan kielenä olisikin englanti.
Kulttuurinmuutoksen airuina on rekrytoivien yritysten johto, Lindeman uskoo. Business Finland tarjoaa yrityksille mentorointia teeman ympärillä.
Sään perässä Suomeen
Entä millä mallilla on Suomen maakuva? Yhäkö Suomesta ja suomalaisista ajatellaan, kuten Kamilla Sultanovan tanskalaistuttavat liki vuosikymmen sitten?
Kansainvälisesti muuttoliikkeen vetovoimatekijöitä ovat ihmissuhteet, koulutus ja uramahdollisuudet. Suomessa ihmisiä kiinnostaa turvallisuus, hyvinvointivaltion vakaus sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino. Työtä maakuvan kirkastamiseksi ja edellisten viestien viemiseksi maailmalle on tehnyt muun muassa Business Finland. Laura Lindeman kertoo esimerkin rekrytointitapahtumasta Brasiliassa:
– Brasilia on yksi pääkohteistamme. Oli hauska sattuma, kun tapahtumakävijät saivat valita suurelta taululta, mikä heille on työelämässä tärkeintä. Eniten ääniä sai work-life balance eli tasapaino työn ja muun elämän välillä. Juuri se oli meidän messupisteellämme kärkiviesti ja isolla plakaatilla kissankorkuisilla kirjaimilla.
Brasilian lisäksi koulutettua väkeä houkutellaan erityisesti Intiasta ja Vietnamista.
Suomessa kiinnostaa työkulttuuri, joka mahdollistaa myös muun elämän.
Kansainvälisillä huippuosaajilla on usein kokemusta monien maiden työkulttuurista. Suomessa he hämmästelevät, kun näkevät isien ja äitien häipyvän työpaikalta neljältä hakemaan lapsia päiväkodista. Muun elämän salliva työkulttuuri vetää puoleensa. Tällä on merkitystä, kun globaali kilpailu työvoimasta jatkuvasti kiihtyy.
Myös puhdas ja kaunis luonto on vetovoimatekijä. Suomen kurja sää alkaa olla myytti, sillä ilmastonmuutoksen myötä yleistyneet helteet maailmalla voivat näyttää Pohjolan ilmaston houkuttelevana.
Särelä lisää, että nämä samat lainalaisuudet – kokonaisen elämän rakentaminen – eivät koske vain huippuosaajia, vaan kaikenlaisia työikäisiä maahanmuuttajia.
Tänne näyttää siis vetävän aivan erityisesti juuri kaikki se työn ulkopuolinen, jota myös elämäksi kutsutaan.
– Tästä pitäisi kyetä viestimään paremmin ihan valtion tasolla. Esimerkiksi Tanskassa on satsattu sosiaalisen median mainontaan niin, että työpaikkoja Tanskasta etsivälle tarjotaan heti tietoa asunnoista, kouluista ja vaikka harrastusmahdollisuuksista kohteessa. Näin tulijalle alkaa heti rakentua kuva hyvin toimivasta maasta, Mikko Särelä kertoo.
Laura Lindeman sanoo, että Suomi on vastikään ryhtynyt tekemäänkin juuri tätä. Markkinointikampanjoilla ohjataan Suomesta kiinnostuneita osaajia Work in Finland -sivustolle lukemaan elämästä Suomessa.
Mitä pitäisi tehdä?
Integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan ei siis ole kaikilta osin aivan onnistunut, sillä Suomeen opiskelemaan tulleet muuttavat pois, kansainväliset osaajat vain piipahtavat ja monelle muulle ammattilaiselle Suomi jää vieraaksi ja muut Euroopan maat houkuttavat.
Briteistä Seinäjoelle viisitoista vuotta sitten muuttanut Mark Wiltshear on huomannut maahanmuuttajan verkostoitumisen tuskan. Hän oli mukana perustamassa yhdistystä, joka tarkoituksena on tarjota valmiita verkostoja Etelä-Pohjanmaalle muuttaville ulkomaalaisille.
– Tavoite on, että tänne muuttajalla olisi valmiiksi jo jokin yhteisö työpaikan ja oman perheen ulkopuolella. Se auttaa kotiutumisessa.
Etelä-Pohjanmaan Work Integration for Immigrants Servise ry eli WIISE myös yhdistää kansainvälisiä osaajia, paikallisia yrityksiä ja esimerkiksi alueen kuntia ja ammattikorkeakouluja keskenään. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen myös mentorointia ja sparrausta yritysideaa pohtiville. Yhdistyksestä on tullut muutaman toimintavuotensa aikana merkittävä toimija ja yhteisön rakentaja alueen maahanmuuttajien ja kantaväestön kesken.
Wiltshearin esimerkki on juuri niitä keinoja, joita Mikko Säreläkin kansainvälisessä osaajakilpailussa Suomeen peräänkuuluttaa.
– Verkostoitumisen lisäksi tärkeää on myös, että lupabyrokratia olisi nykyistä sujuvampaa.
Särelä suomii uutta hallitusta kaavailusta, jonka mukaan ulkomaalainen henkilö saa lähtöpassit Suomesta, mikäli hän on työttömänä yli kolme kuukautta.
– Tuo on sellainen vahva viesti siitä, että teitä ei tänne haluta. Tämänsuuntaiset hallitustoimet torppaavat kansainvälisten huippuosaajien halut tulla tänne lainkaan, Särelä sanoo.
Tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä ei toki ole yksistään tärkein syy hakeutua Suomeen. Uramahdollisuudet, kansainvälisesti kasvavat, erityisosaajille väyliä tarjoavat yritykset ja kiinnostavat start upit ovat niitä, joiden perässä tänne myös tullaan.
Ystäviä kolmannen sektorin kautta
Uzbekistanilainen Kamilla Sultanova löysi yhteyden suomalaiseen yhteiskuntaan vapaaehtoistyön kautta. Hän oli mukana perustamassa Global Dignity Finlandia, jonka tavoitteena on rohkaista ja kannustaa erityisesti nuoria.
– Tuo vapaaehtoistyö oli minulle todellinen sukellus siihen, kuka kukin on Suomessa. Tutustuin Pekka Himaseen, Jenni Pääskysaareen, Maryam Abdulkariin ja vaikka kehen, Sultanova sanoo.
Hän kannustaa maahanmuuttajia lähtemään mukaan vapaaehtoistyöhön, sillä sen kautta tutustuu monenlaisiin, usein samanhenkisiin, suomalaisiin.
Sultanova on asunut ja työskennellyt Suomessa nyt yhdeksän vuotta.
– Kun sain Suomesta työtä Maersk Finlandilta, uudet suomalaisystäväni hämmästelivät sitä. Heillä oli käsitys, että ulkomaalaiset voivat saada täältä vain siivoustöitä, Sultanova sanoo.
Kamilla Sultanova sanoo, että maahanmuuttajien kohtelu Suomessa vaihtelee suuresti riippuen siitä, minkä maan passi maahantulijalla on.
– On ihan eri juttu tulla tänne EU:n alueelta kuin muualta maailmasta, mutta toivoisin, ettei niin enää tällä vuosikymmenellä olisi. Suomen rekrytointiprosessien täytyisi heijastella suomalaisia arvoja ja vieraanvaraisuutta tulijan passin väristä riippumatta.
Lähteenä käytetty myös TEK:n elokuussa 2023 julkaistua raporttia Suomi – ulkopuolisuuden maa?
Tämä juttu on Aiherahoitettu artikkeli.
Rapportin Aiherahoitetuissa artikkeleissa rahoittaja tuo toimittajan haluamansa aiheen äärelle, ja toimittaja kirjoittaa jutun itsenäisesti ja aihetta lukuun ottamatta tilaajasta riippumattomasti. Tilaaja on vaikuttanut sisältöön ainoastaan toimeksiannolla, johon voit tutustua täällä.
Rahoittaja on Tekniikan akateemiset TEK. TEK on diplomi-insinöörien, arkkitehtien ja vastaavan tekniikan tai luonnontieteen yliopistokoulutuksen saaneiden etu- ja palvelujärjestö.
Kirsi Haapamatti
9/22/2023
Puheenaiheet
Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme
Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.