Tarvitsemme maahanmuuttajia, jotka rakentavat Suomeen elämän
Kirsi Haapamatti
9/22/2023
Kamilla Sultanova on uzbekistanilaistaustainen ammattipuhuja ja konsultti. KUVA: Iija Eloranta
Tämä juttu on Aiherahoitettu artikkeli.
Oletko sekaisin? Kuka hullu jättää Tanskan ja muuttaa Suomeen? Näin tanskalaiset ystävät ja työtoverit sanoivat utzbekistanilaistaustaiselle Kamilla Sultanovalle, kun hän vuonna 2014 kertoi muuttavansa poikaystävänsä perässä Suomeen.
– Heillä oli ne tavallisimmat, stereotyyppiset käsitykset puhumattomista suomalaisista. Sellaisen äärelle hakeutuminen sosiaalisesta Tanskasta oli heille hulluutta.
Sultanova sanoo tienneensä itsekin, että Suomi ei ole ulkomaalaiselle helpoin maa. Alussa ihmisten vaiteliaisuus tuntui kulttuurisokilta. Sultanova tunsi Suomesta vain yhden ihmisen, kumppaninsa. Korkeasti koulutettu Sultanova oli jättänyt logistiikka-alan työnsä Tanskassa, mutta tiesi voivansa palata, jos Suomessa ei olisikaan hyvä.
Verkostojen puute on usein syynä sille, miksi ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö ei viihdy maassa. Vaikka olisi työ- tai opiskelupaikka, se ei vielä riitä ihmissuhdeverkostoksi. Innovaatio- ja elinkeinopolitiikan asiantuntija Mikko Särelä Tekniikan akateemiset TEK:stä on tutkinut Suomen veto- ja pitovoimaa ja sanoo, että jo yksikin suomalainen ystävä lisää maahanmuuttajan halua kiinnittyä ja jäädä Suomeen.
– Ystävien ja tuttavien saaminen voi olla maahanmuuttajalle Suomessa tosi vaikeaa. Meillä ei oikein ole sellaista kulttuuria, että kokoonnuttaisiin vapaamuotoisesti jonkin tekemisen tai juhlan äärelle. Porukat ovat jo valmiina.
Vastuu maahanmuuttajan verkoston rakentamisesta ei oikein kuulu kenellekään. Kun sosiaalinen elämä jää laihaksi, ajatukset lähdöstä alkavat houkuttaa.
Halutaan: Koko elämä
Uutisotsikot työperäisestä maahanmuutosta käsittelevät maahanmuuttajia usein taloudellisena suureena, joka paikkaa jotakin vajetta. Ulkomainen työvoima on resurssi, jolla korjataan Suomen vinoutunutta ikärakennetta ja varmistetaan verokertymä hyvinvointivaltion pitämiseksi kasassa. Tämä on totta, sillä jo pitkään työllisten määrä on kasvanut Suomessa juuri maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä, kertoo TEK:n vastajulkaistu raportti Suomi – ulkopuolisuuden maa.
Esimerkiksi Teknologiateollisuus on esittänyt tavoitteen jopa 1,3 miljoonan työntekijän saamisesta ulkomailta Suomeen.
TEK:n Mikko Särelän mukaan julkisessa puheessa ja myös rekrytoinnissa sivuutetaan se, että pelkän taloudellisen resurssin sijaan kyseessä on aina ihminen.
– Olisi ajateltava enemmän sitä, että ulkomailta tänne muuttavat eivät halua vain työ- tai opiskelupaikkaa, he haluavat kokonaisen elämän.
Siihen kuuluu perhe, harrastukset, mahdollisuus toteuttaa unelmiaan, oma paikka yhteiskunnassa.
Business Finlandin Work in Finland -yksikköä johtava Laura Lindemanin mukaan myös rekrytoijilla, työnantajilla, on tärkeä rooli tässä kokonaisuudessa, sillä uutta elämää vieraaseen maahan saapuu usein rakentamaan myös perhe.
– Tulijat pohtivat myös, miten lapsen päivähoito järjestyy. Tai onko teini-ikäiselle lapselle saatavilla englanninkielistä koulua. Kaikki tällainen tieto vaikuttaa siihen, kokeeko tulija itsensä tervetulleeksi, Lindeman sanoo.
– Tärkeää on myös puolison työllistymismahdollisuudet. Jos puoliso ei saa työtä, tulija näkee tulevaisuuden epävarmana eikä sitoudu Suomeen.
Työllistymisen tiellä on kompastuskiviä. Tietynlainen vierauden hylkiminen leimaa suomalaista yhteiskuntaa niin, että ulkomaisia tutkintoja ei tahdota tunnustaa ja työtehtävissä vaaditaan hyvää suomen kieltä, vaikkei se olisi tarpeen. Samasta syystä myös ulkomailta tulleilla opiskelijoilla on vaikeuksia löytää harjoittelupaikkoja.
– Kielivaatimuksesta tulisi pystyä työpaikoilla joustamaan. Alussa voisi toimia englannin kielellä, mutta tekijältä voi edellyttää suomen tai ruotsin opiskelua myöhemmin. Joku siinä on, että joillakin työpaikoilla ajatellaan, että vieraalla kielellä toimiminen muuttaisi työpaikan kulttuuria huonompaan suuntaan. Tällaisesta mustavalkoisesta ajattelusta pitää päästä eroon, Lindeman sanoo.
Suomen tai ruotsin taitoa Lindeman tosin pitää tärkeänä, jotta voi todella päästä kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan. Näin, vaikka työpaikan kielenä olisikin englanti.
Kulttuurinmuutoksen airuina on rekrytoivien yritysten johto, Lindeman uskoo. Business Finland tarjoaa yrityksille mentorointia teeman ympärillä.
Sään perässä Suomeen
Entä millä mallilla on Suomen maakuva? Yhäkö Suomesta ja suomalaisista ajatellaan, kuten Kamilla Sultanovan tanskalaistuttavat liki vuosikymmen sitten?
Kansainvälisesti muuttoliikkeen vetovoimatekijöitä ovat ihmissuhteet, koulutus ja uramahdollisuudet. Suomessa ihmisiä kiinnostavat turvallisuus, hyvinvointivaltion vakaus sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino. Työtä maakuvan kirkastamiseksi ja edellisten viestien viemiseksi maailmalle on tehnyt muun muassa Business Finland. Laura Lindeman kertoo esimerkin rekrytointitapahtumasta Brasiliassa:
– Brasilia on yksi pääkohteistamme. Oli hauska sattuma, kun tapahtumakävijät saivat valita suurelta taululta, mikä heille on työelämässä tärkeintä. Eniten ääniä sai work-life balance eli tasapaino työn ja muun elämän välillä. Juuri se oli meidän messupisteellämme kärkiviesti ja isolla plakaatilla kissankorkuisilla kirjaimilla.
Brasilian lisäksi koulutettua väkeä houkutellaan erityisesti Intiasta ja Vietnamista.
Suomessa kiinnostaa työkulttuuri, joka mahdollistaa myös muun elämän.
Kansainvälisillä huippuosaajilla on usein kokemusta monien maiden työkulttuurista. Suomessa he hämmästelevät, kun näkevät isien ja äitien häipyvän työpaikalta neljältä hakemaan lapsia päiväkodista. Muun elämän salliva työkulttuuri vetää puoleensa. Tällä on merkitystä, kun globaali kilpailu työvoimasta jatkuvasti kiihtyy.
Myös puhdas ja kaunis luonto on vetovoimatekijä. Suomen kurja sää alkaa olla myytti, sillä ilmastonmuutoksen myötä yleistyneet helteet maailmalla voivat näyttää Pohjolan ilmaston houkuttelevana.
Jutun asiasanat:
maahanmuutto
tek
Kirsi Haapamatti
9/22/2023
