Rapport

Tarvitsemme maahanmuuttajia, jotka rakentavat Suomeen elämän

Suomi on läpikulkumaa. Kansainväliset opiskelijat ja työn perässä tulleet maahanmuuttajat häipyvät ennen kuin ehtivät rakentaa elämänsä Suomeen. Jossakin me epäonnistumme, kun osaajat kaikkoavat.

Tarvitsemme maahanmuuttajia, jotka rakentavat Suomeen elämän

Kamilla Sultanova on uzbekistanilaistaustainen ammattipuhuja ja konsultti. KUVA: Iija Eloranta


Tämä juttu on Aiherahoitettu artikkeli.
Oletko sekaisin? Kuka hullu jättää Tanskan ja muuttaa Suomeen? Näin tanskalaiset ystävät ja työtoverit sanoivat utzbekistanilaistaustaiselle Kamilla Sultanovalle, kun hän vuonna 2014 kertoi muuttavansa poikaystävänsä perässä Suomeen. 
– Heillä oli ne tavallisimmat, stereotyyppiset käsitykset puhumattomista suomalaisista. Sellaisen äärelle hakeutuminen sosiaalisesta Tanskasta oli heille hulluutta.
Sultanova sanoo tienneensä itsekin, että Suomi ei ole ulkomaalaiselle helpoin maa. Alussa ihmisten vaiteliaisuus tuntui kulttuurisokilta. Sultanova tunsi Suomesta vain yhden ihmisen, kumppaninsa. Korkeasti koulutettu Sultanova oli jättänyt logistiikka-alan työnsä Tanskassa, mutta tiesi voivansa palata, jos Suomessa ei olisikaan hyvä.
Verkostojen puute on usein syynä sille, miksi ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö ei viihdy maassa. Vaikka olisi työ- tai opiskelupaikka, se ei vielä riitä ihmissuhdeverkostoksi. Innovaatio- ja elinkeinopolitiikan asiantuntija Mikko Särelä Tekniikan akateemiset TEK:stä on tutkinut Suomen veto- ja pitovoimaa ja sanoo, että jo yksikin suomalainen ystävä lisää maahanmuuttajan halua kiinnittyä ja jäädä Suomeen.

– Ystävien ja tuttavien saaminen voi olla maahanmuuttajalle Suomessa tosi vaikeaa. Meillä ei oikein ole sellaista kulttuuria, että kokoonnuttaisiin vapaamuotoisesti jonkin tekemisen tai juhlan äärelle. Porukat ovat jo valmiina. 
Vastuu maahanmuuttajan verkoston rakentamisesta ei oikein kuulu kenellekään. Kun sosiaalinen elämä jää laihaksi, ajatukset lähdöstä alkavat houkuttaa.

Halutaan: Koko elämä 

Uutisotsikot työperäisestä maahanmuutosta käsittelevät maahanmuuttajia usein taloudellisena suureena, joka paikkaa jotakin vajetta. Ulkomainen työvoima on resurssi, jolla korjataan Suomen vinoutunutta ikärakennetta ja varmistetaan verokertymä hyvinvointivaltion pitämiseksi kasassa. Tämä on totta, sillä jo pitkään työllisten määrä on kasvanut Suomessa juuri maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä, kertoo TEK:n vastajulkaistu raportti Suomi – ulkopuolisuuden maa. 

Jutun asiasanat:

maahanmuutto
tek
Puheenaiheet

Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme

Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.

Tietosuojaselosteemme.
Rapport — hyviä juttuja. Lukijat, tekijät, aiheet ja rahoittajat kohtaavat uudella tavalla.