Sinulla on tallentamattomia muutoksia

Rapport

Tilaa Rapport

TIEDUSTELUN TIISTAIKIRJE

Tiedustelun tiistaikirje: Venäjä lisää sabotaasia – ja suomalaiset hankkivat aseita

Katleena Kortesuon Tiedustelun tiistaikirje tarjoaa vastauksia kysymyksiin, joita et ehtinyt edes kysyä. Ensimmäisessä aiheina ovat Venäjän lisääntynyt sabotaasi länsimaissa, suomalaisten ase- ja erävarautuminen sekä kaasu, jota et tiennyt tarvitsevasi: ammoniakki.

Lukijoiden tuella

Tervetuloa lukemaan Tiedustelun tiistaikirjettä!

Tietokirjailija, kriisiviestinnän huippuasiantuntija Katleena Kortesuo aloittaa Rapportissa uudenlaisen katsauksen — Tiedustelun tiistaiskirjeen — joka antaa vastauksia ajankohtaisiin tiedustelukysymyksiin.
Aiheet voivat liittyä liiketoimintatiedusteluun, turvallisuuspolitiikkaan, informaatiovaikuttamiseen, yhteiskunnalliseen turbulenssiin, median murrokseen tai vaikkapa kyberuhkiin. Mukana saattaa olla myös yllättäviä kierrepalloja.
Tiistaikirje ilmestyy tänä vuonna toukokuusta joulukuuhun kahdesti kuukaudessa: joka kuun ensimmäisenä ja kolmantena tiistaina.
Kirjeessä on aina kolme teemaa, joista Katleena Kortesuo on laatinut katsaukset. Jotkut ovat syvempiä analyysejä, ja jotkut pikemminkin mediakatsauksia.
Ensimmäisen tiistaikirjeen aiheina ovat:
  1. Venäjän lisääntynyt sabotaasi länsimaissa
  2. Suomalaisten ase- ja erävarautuminen
  3. Kaasu jota et tiennyt tarvitsevasi: ammoniakki
    

Q: Miten Venäjän lisääntyneeseen sabotaasiin pitäisi reagoida? A: Varaudu, älä vilauttele

Suomi ei ole sodassa, mutta olemme silti sabotaasin ja vakoilun kohteena, kuten kaikki muutkin länsimaat. Viime aikoina on raportoitu tiiviisti siitä, kuinka Venäjä on lisännyt tiedustelutoimintaa ja kiusantekoa monessa maassa. Toteuttajina ovat joko Venäjän hallinnon omat operaattorit tai valtioon löyhästi kytkeytyneet hakkeriryhmät.

Saksassa valmisteltu sabotaasia, Suomessa katkottu putkia

Saksassa pidätettiin kaksi saksalais-venäläistä epäiltynä vakoilusta ja sabotaasin valmistelusta. Spiegelin mukaan päätekijä on aiemmin kuulunut Donetskin “kansantasavallan” venäläismielisiin joukkoihin.
Mahtipontisesti nimetty venäläinen hakkeriryhmä Cyber Army of Russia Reborn on viime aikoina aiheuttanut useita infrastruktuuriin vaikuttavia katkoksia eri puolilla maailmaa. Wired-julkaisun mukaan vahingontekoja on kohdistettu vesijärjestelmiin Texasissa, jäteveden käsittelylaitokseen Puolassa sekä vesivoimalaan Ranskassa.
Moni infraan liittyvä katkos jää tietenkin mysteeriksi, eikä niistä voi suoraan syyttää Venäjää saati muitakaan tahoja. Huhtikuussa Yhdysvaltain hätäjärjestelmä 911 pimeni monesta osavaltiosta yhtä aikaa. Kattavaa syytä ei löydetty, mutta osa vioista johtui tiedotteen mukaan valotolpan virheellisestä asennuksesta.
(Oma tolppa-asiantuntemukseni ei ole kovin syvällistä, mutta nähdäkseni laajojen katkosten syynä on pakko olla muutakin kuin yksi pieleen mennyt asennuskeikka.)
Itämerelläkin on vilkasta. Ruotsin ja Viron välinen datakaapeli vaurioitui syksyllä, eikä syytä tiedetä. Suomen ja Viron välinen datakaapeli ja kaasuputki kohtasivat lokakuussa yllättäviä vaurioita.
Mieleeni tulee vain yksi epäilty: väitän syylliseksi V-alkuista valtiota – ja olen jo sulkenut pois Vatikaanin ja Vanuatun.

Mitä tästä seuraa?

Erilaiset katkokset aiheuttavat tietenkin haittaa koko yhteiskunnalle ja infrastruktuurille. Pahimmillaan sabotaasi vaikuttaa ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen, jos hätäpuhelut eivät mene perille tai jos juomavesi saastuu.
Kun vakoilu ja sabotaasi lisääntyvät, myös sen torjunnan ja tunnistamisen kulut kasvavat. Huoltovarmuuskeskus kertoo vuosien 2024–2027 strategiassaan, että sen tämänhetkiset resurssit eivät riitä täyttämään tavoitteita. Budjettikaudelle 2025 on siis joko kasvatettava rahoitusta tai pienennettävä tavoitteita.
Venäjän toiminta aiheuttaa myös viheliäistä haittaa yhteiskunnan ilmapiirille. Pahimmillaan epävarmuus lisääntyy ja mörköjä aletaan nähdä kaikkialla. Kun ukkonen kaataa puun sähkölinjan päälle, sekin on kohta Putinin syy.

Vaihda avoimet ovet lukkoihin

Rauhan aika oli avoimuuden aikaa, mutta se strategia ei ole juuri nyt voittava vaihtoehto.
Suomessakin on viimein tajuttu, kuinka typerää on kertoa julkisesti metrin tarkkuudella, missä runkoverkkomme kulkee, mistä juomavesi otetaan pääkaupunkiseudulle ja missä sijaitsevat puolustusvoimien varikot.
Kaverini juuri näytti minulle, kuinka hän pystyy kokoamaan avoimesta paikkatiedosta vektorimuotoisen kartan, jossa näkyvät tietyn alueen mastot, padot, muuntoasemat ja muuntajat. Ja kaikki tämä avoimena verkossa.
(Kas kun siellä ei ole ministeriöiden sisäverkkojen salasanoja ja valtiosihteerien luottokorttien CVC-koodeja.)
Olen joskus kannattanut avointa dataa ja läpinäkyvää hallintoa, mutta viime aikoina olen perunut sanojani. Avoimella datalla voi nimittäin tehdä paljon haittaa.
Jos esimerkiksi olisin energiayhtiön toimitusjohtaja, en välttämättä esittelisi koko henkilöstöä nimineen, kuvineen ja työtehtävineen firman verkkosivuilla.
Siinä on melkoinen sosiaalisen manipuloinnin eli social engineeringin riski, kun pahantahtoinen toimija pystyy sanomaan kollegalta terveisiä ja kyselemään Ismo Insinööriltä ohimennen seuraavan työmaan aikataulua. 

Kahlasin tätä artikkelia varten useiden energiayhtiöiden nettisivuja, ja pelkoni osoittautui todeksi. Sieltä löytyy koko sakki titteleineen ja puhelinnumeroineen.

Jokaisen kansalaisen kannattaa olla viisaampi kuin maakunnallinen energiafirma ja ruuvata omaa turvallisuuttaan hieman tiukemmalle.
Jos kotona on avoin wifi, se pitää viimeistään nyt pistää salasanan taakse. Puhelimen ja läppärin verkkoselainta täytyy opetella käyttämään VPN-yhteyden takaa ja mieluiten yksityisessä ikkunassa.

Jutun asiasanat:

Varautuminen
Venäjä
Huoltovarmuus

Tilaa Tiedustelun tiistaikirje

Katleena Kortesuo vastaa kysymyksiin, joita ehtinyt edes kysyä. Saat tiistaikirjeen sähköpostitse joka kuukauden ensimmäisenä ja kolmantena tiistaina. Kesäkuusta alkaen sisältö avoinna vain tilaajille.

5,90 € / kk

Kommentit

Tilaa Puheenaiheet-uutiskirjeemme

Puheenaiheet uutiskirjeemme tarjoaa sinulle tuoreimmat kuulumiset. Älä jää paitsi!

Rapport — hyviä juttuja. Lukijat, tekijät, aiheet ja rahoittajat kohtaavat uudella tavalla.