Tiedustelun tiistaikirje: Tyhjä vastuullisuuspuhe, järjestölehtien kuolema – ja 1990-luvun Only Fans
Katleena Kortesuo
5/28/2024
Lukijoiden tuella
Tervetuloa Tiedustelun tiistaikirjeen pariin!
Kirje antaa vastauksia ajankohtaisiin pohdintoihin ja tiedustelukysymyksiin. Aiheet voivat liittyä liiketoimintatiedusteluun, turvallisuuspolitiikkaan, informaatiovaikuttamiseen, yhteiskunnalliseen turbulenssiin, median murrokseen tai vaikkapa kyberuhkiin.
Mukana saattaa olla myös yllättäviä kierrepalloja.
Tiistaikirjeessä on aina kolme teemaa, joista Katleena Kortesuo on koonnut artikkelit. Jotkut osiot ovat syvempiä analyysejä ja jotkut mediakatsauksia.
Tämän tiistaikirjeen aiheita ovat
- Ympäristöpuheet ovat suurempia kuin teot
- Järjestölehdet tekevät kuolemaa
- Taantuma palasi Only Fansin muodossa
Q: Mitä teemme ympäristön eteen? A: Emme juuri mitään, mutta olemme pahuksen hyviä puhumaan siitä
Markkinoijien parissa usein naureskellaan sitä eroa, joka näkyy kuluttajien puheiden ja tekojen välillä.
Jos on uskominen kyselytutkimuksia, niin kaikki suomalaiset syövät terveellisesti, kuntoilevat paljon, harjaavat hampaansa, seuraavat uutisia, tekevät järkipäätöksiä, eivät petä puolisoitaan, eivät lue Seiskaa eivätkä katso tositelkkaria.
Silti todellisuus on jotain muuta.
Jos siis haluat tietää, miten ihmiset toimivat, älä koskaan usko kyselytutkimuksia tai somepäivityksiä. Tarkista mieluummin, mihin suuntaan numerot ovat matkalla. Tämä ilmiö näkyy myös ympäristöajattelussa.
Ihmiset kyllä lentävät – mutta eivät enää kuvaa Oak Barrelia
Kaikki tietävät, että lentoliikenne on melkoinen saastuttaja. Silti on ihanaa lähteä joskus reissuun. Niinpä on viisaampaa puhua luonnon puolesta julkisesti ja tehdä kaikki lentonsa salassa.
Joskus muinoin ennen koronaa ihmiset kuvasivat someen Helsinki-Vantaan kentällä Oak Barrel -pubia. Kuvat olivat kulttuurinen meemi, jota käytettiin sekä tosissaan että läpällä. Loma alkaa! Kohta mennään!
Tätä ei enää kehdata tehdä, vaikka Helsinki-Vantaan matkustajamäärä kasvaa voimakkaasti kohti koronaa edeltäviä lukemia. Ihmiset siis jatkavat kyllä lentämistään, mutta sitä ei enää mainosteta.
Kasvisten lisääminen ja lihan vähentäminen olisi hyvä juttu, mutta nääh
Kaikki tietävät senkin, että kasvisten osuutta olisi hyvä lisätä ruokavaliossa. Punaisen lihan suuri kulutus kasvattaa suolistosyövän riskiä. Liika eläinrasvan popsiminen myös nostaa sitä ikävämpää kolesterolia.
Kasviproteiini olisi myös huoltovarmuuden kannalta viisaampi valinta. Käytännössä kilo lihaproteiinia tuhlaa enemmän vettä ja peltoalaa kuin kilo kasvisproteiinia.
On tehokkaampaa hyödyntää ravintokasveja suoraan ihmisten ruoaksi kuin kierrättää kasvit ensin eläinten pötsin kautta ihmisravinnoksi.
Mediassa puhutaan kasvisruoan puolesta, ja jokainen meistä ymmärtää kyllä marjojen ja vihannesten hyödyt. Kasvissyönti nimettiin jopa vuoden 2016 ruokatrendiksi. Ihmiset myös vannovat kuluttajatutkimuksissa, että heille vastuullisuus on tärkeä päätöskriteeri ostoksia tehdessä.
Puhuminen ja kehuminen eivät maksa mitään, mutta kasviproteiini maksaa. Niinpä kasviproteiinien myynti on romahtanut alun hypetyksen jälkeen.
Nyhtökaura on kalliimpaa kuin jauheliha, joten harva poimii sitä lopulta ostoskoriinsa, vaikka makua kehutaan ja ympäristöystävällisyys on kaikille tärkeä asia.
Tsekkasin Finderista muutaman kasvipohjaiseen ruokaan erikoistuneen kaupan ja ravintolan liikevaihdot. Tilastot osoittavat joko loivaa alamäkeä tai varsin tasaista linjaa. Kasvua ei näy, eli nopealla vilkaisulla markkina vaikuttaa melko saturoituneelta.
Mitä tämä tarkoittaa?
Olemme siinä kiinnostavassa pisteessä, että ympäristöpuheet ovat suurempia kuin ympäristöteot. Niin kauan kuin puheistaan ei joudu vastuuseen, jokainen meistä kertoo rakastavansa luontoa ja olevansa harkitseva kuluttaja.
Käytännössä kulutustottumuksia ei kuitenkaan ratkaise data, tieto saati hyveellisyys, vaan silkka raha. Kuluttaja muuttaa käytöstään vasta, kun vanha toimintatapa tulee kalliimmaksi kuin uusi.
Kuluttaja muuttaa käytöstään vasta, kun vanha toimintatapa tulee kalliimmaksi kuin uusi.
Tämä näkyy esimerkiksi jätteiden lajittelussa. Jätelajien hinnoittelussa sekajätteen hintaa on nostettu vähitellen, ja kauppojen pihoille on ilmestynyt ilmaisia kierrätyspisteitä. Niinpä suomalaiset ryhtyivät lajittelemaan muovit ja metallit paikoilleen.
Tilastokeskuksen mukaan kaatopaikkajätteen määrä on romahtanut vuoden 2002 karmeasta 1,5 miljoonasta tonnista nykyiseen reiluun 10 000 tonniin. Sen sijaan energiakäyttö ja materiaalin uudelleenkäyttö ovat lisääntyneet mukavasti.
Jutun asiasanat:
Vastuullisuus
Järjestöt
Taantuma
Katleena Kortesuo
5/28/2024
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään
Haluatko jatkaa lukemista?
Pääset heti lukemaan tämän ja muut Tiedustelukirjeet
Tilaajana tuet tekijää — Rapportin tilausmaksuista enemmistö menee aina suoraan tekijöille.
Voit peruuttaa tilauksesi milloin tahansa
"Tilaa Tiedustelun tiistaikirje saman tien. Se on fiksu hankinta jokaiselle, joka haluaa seurata aikaansa. Puolueettomat tutkimukset osoittavat, että Tiedustelun tiistaikirjeen tilaajat ovat keskivertoa älykkäämpiä, analyyttisempia, tuuheatukkaisempia ja pitkäsäärisempiä."
Katleena Kortesuo
