Kalavelkojen maksamisen sijaan tarvitaan sopimista
Juho Paavola
12/11/2023
Neuvotteleminen on perustunut Insinööriliiton edunvalvontajohtajan Petteri Oksan mielestä molemminpuoliselle arvostukselle, vaikka tilanteet ovat olleet hyvinkin vaikeita. Nyt on toisin.
Ei, kehuminen ei edes satu, Petteri Oksa sanoo.
Insinööriliiton edunvalvontajohtajana toimiva Oksa on esittänyt ahkerasti kritiikkiä hallituksen työelämätoimia kohtaan. Hänen mielestään nykyisen hallituksen ohjelmassa on paljon sellaistakin hyvää, jonka hän on valmis allekirjoittamaan.
"Ostovoimaa halutaan parantaa verotuksen kautta ja sitoutuminen teollisuuden vihreään siirtymään on vahvaa. Opetuksessa panostetaan perusopetukseen ja ennen kaikkea perustaitoihin, mikä on tärkeää, sillä insinööriopinnoissakin usein kariutumisen syynä ovat puutteet matemaattisissa taidoissa", Oksa luettelee.
Tässä ei kuitenkaan istuttaisi, jos Oksa haluaisi suitsuttaa vain kehuja. Oksa on äänessä siksi, että hän kokee poliitikkojen sekaantuvan liikaa siihen, miten ja minkälaisilla ehdoilla työtä Suomessa tehdään.
"On asioita, jotka ovat TES-pöydistä tuttuja ja nyt niitä halutaan edistää lainsäädännön kautta", hän tiivistää ongelman.
Oksa huomauttaa, että vaikka hän itse puhuu työehtoasioista suoraan, aihe ei Insinööriliitossakaan ole helppo. Moni jäsenistä on äänestänyt jotakin nykyisistä hallituspuolueista. Silti Insinööriliiton E2-tutkimustoimistolta tilaamassa tutkimuksessa suurin osa vastaajista ei tue Suomen istuvan hallituksen työmarkkinauudistuksia, päinvastoin.
"Ihmiset ovat äänestäneet hallituspuolueita, mutta eivät nykyistä politiikkaa, ja on yllätytty siitä, mitä omilta on saatu. Moni on äänestänyt talouskurin puolesta, mutta puolueet ovat epäonnistuneet avaamaan, mitä ne sillä oikeasti tarkoittavat."
OKSAA KUUNNELLESSA yksi asia käy selväksi: on eri asia ymmärtää kuin hyväksyä. Oksa näkee nykyiseen tilanteeseen selvän syyn. Kun opposition vilttiketjusta on vihdoin saatu omat pelaajat ylivoimalle, olisi maaleja parasta tulla ja nopeasti.
"Tekemisestä huokuu asenne, että nyt on meidän tilipäivä. Näyttää siltä, että jotkut ovat onnistuneet vaikutuspyrkimyksissään hyvin, toisin sanoen Eteläranta ja Suomen Yrittäjät", Oksa sanoo.
Tekemisestä huokuu asenne, että nyt on meidän tilipäivä.
Oksan työtä on pitää esillä palkansaajien etuja ja arvoja. Hän myöntää sen, mutta painottaa että samalla käsillä on tilanne, jollaista ennen ei ole ollut. Vaikka neuvottelupöydissä on usein ollut vaikeaakin, lopullisena päämääränä on aina ollut yhteisen edun sopiminen.
Kun hallitus nyt on ottanut työehdoista linjaamisessa aktiivisen roolin, luottamukseen ja keskinäiseen arvostukseen perustuva konstruktio uhkaa murtua. Oksan mielestä hyvä esimerkki on lomautusilmoitusajan puolittaminen 7 vuorokauteen lainsäädännöllä.
"Asia voi olla jostain talousnäkökulmasta perusteltukin, mutta ongelmallista on sen toteaminen, että siitä ei voi poiketa edes työehtosopimuksella. Toisin sanoen hallitus haluaa kieltää työntekijöitä ja työnantajia sopimasta asioista tätä paremmin, vaikka ne voisivatkin niin haluta."
OKSA PELKÄÄ, että sanelun myötä jyrkän vastakkainasettelun aika on ovella. Se tapahtuu hetkellä, jolloin talous sakkaa, kysyntä vähenee ja kilometritehdas kutsuu yhä useampaa.
"Vaikka esimerkiksi korona-aika osoitti, että vaikeassa paikassa Suomesta löytyy sekä luottamusta että joustoa, ja siitä selvittiinkin verrattain hyvin", Oksa sanoo.
Hieman mutkat suoraksi vetäen marxilaisia ja friedmanilaisia ajattelijoita on yhdistänyt käsitys siitä, että työnantajan ja työntekijät edut ovat jokseenkin aina ristiriidassa keskenään. Ne ajatukset eivät ole kovin relevantteja. Oksa painottaa, että kyllä palkansaajapuolellakin ymmärretään työelämän päivitystarve ja että työntekijän on paha menestyä ilman menestyvää yritystä.
"Eri asia sitten on se, mikä on nyt ehdotettujen työelämätoimien todellinen vaikutus. Kuinka paljon saamme näillä kiristyksillä talouteen vetoa, jos todellinen ja suuri ongelma on globaalin kysynnän väheneminen", Oksa kysyy.
Korona-aika osoitti, että vaikeassa paikassa Suomesta löytyy sekä luottamusta että joustoa.
Vain retorisesti tosin. Kuulija voi turvallisesti arvata, että hänen mielestään ei yhtään. Siksi Oksan mielestä kannattaisikin suunnata katsetta jo tulevaan. Talouden hidastuminen tarjoaa herkullisen volttilähdön työnteon kuluja karsivalle lainsäädännölle juuri nyt, mutta taloudessa vielä myös paremmat ajat koittavat.
Silloin tarvitaan työntekijöitä, jotka sitoutuvat ja joustavat, Oksa sanoo.
"Se on pidettävä mielessä. Ei työmarkkinajärjestelmää voida rakentaa vain kriisioloihin, vaan sen on kestettävä niin hyvät kuin huonotkin ajat. Sellainen syntyy parhaiten sopimalla."
HALLITUKSEN OLISIKIN Oksan mielestä taattava ammatti- ja työnantajaliitoille sopimisrauha.
"Kun neuvottelupöydässä on kaksi tahoa, jolla on lopulta kuitenkin yhteiset intressit, asioista voidaan sopia. Nyt kun TES-pöydistä tuttuja ongelmia ollaan viemässä eteenpäin lainsäädännön avulla, ei toista sopijaosapuolta oikein ole."
Nyt kaavaillut työsuhteiden heikennykset aiheuttavat pahaa verta, mutta niistä koituvat säästöt ja hyödyt Oksan mukaan ovat pieniä. Parempi olisi keskittyä tekemään tulosta panostamalla työoloihin sekä myyntiä ja taloutta kasvattavaan tuotekehitykseen.
"Emme kuitenkaan pärjää hintakilpailussa Intialle tai Kiinalle. Siksi Suomessa on keskityttävä yksikköhintojen tuijottamisen sijaan työn laatuun ja sen miettimiseen, millainen maa haluamme oikeasti olla."
Tärkeä tekijä suomalaisen työelämän ja kilpailukyvyn parantamisessa Oksan mielestä on työkyvyn ylläpito. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen aiheuttaa vuosittain Työeläkevakuuttajat TELA ry:n mukaan vuosittain yli 10 miljardin euron kulut, kun mukaan lasketaan myös hukattu tuleva työpanos.
Tämä juttu on Aiherahoitettu artikkeli. Jutun tilaaja on Insinööriliitto.
Rapportin Aiherahoitetussa artikkelissa tilaaja tuo toimittajan haluamansa aiheen äärelle. Toimittaja kirjoittaa jutun itsenäisesti.
Jutun asiasanat:
työmarkkinajärjestö
hallitus
tes
Juho Paavola
12/11/2023
