Sinulla on tallentamattomia muutoksia

Rapport

Tilaa Rapport
REKRY: Hei, sinä digimarkkinoinnin ja somen osaaja! >

Lihanpaloista toimijoiksi

Urheilutoimittaja Joonas Kuisma keskustelee koreografi Valtteri Raekallion kanssa siitä, miten kumota valta jääkiekkopelien tanssiesityksistä.

Toimittajan kuva

Joonas Kuisma

4/28/2017

Toukokuussa 2016 heräsi jääkiekkopiireissä keskustelu ottelutapahtumien cheerleadereistä eli tanssiryhmistä. Kaikin puolin tervetullut debatti alkoi Venäjän MM-kisojen aikana maan kiekkoliiga KHL:n twiitistä. KHL julkaisi tilillään kuvan paikallisista, vähäpukeisista tanssijoista saatetekstillä "Jännä peli, mutta pieni häiriö ei toisinaan ole pahitteeksi".
 
Ruotsin naisten jääkiekkomaajoukkueen valmentaja Leif Boork paheksui kuvaa Expressen-lehdelle. Hänen mukaansa se esineellisti naisia miesvaltaisessa lajissa. Keskusteluun osallistui myös Suomen naisten maajoukkueen päävalmentaja Pasi Mustonen, joka kommentoi asiaa Ilta-Sanomille.
 
"En näe siinä mitään positiivista lajimme kannalta, että vähäpukeiset naiset tanssivat kiekko-otteluissa portailla. Mielestäni tanssitytöt pitäisi poistaa kokonaan suomalaisesta lätkästä ja mielellään kansainvälisestäkin", Mustonen sanoi.
 
IS-toimittaja Juha Hiitelän mielestä tanssijat halvensivat niin jääkiekkoa kuin cheerleadingiä urheilulajinakin. Hän kirjoitti aiheesta paljon jaetun kolumnin otsikolla "Naisen paikka ei ole käytävällä".
 
Tanssiryhmät eivät nousseet puheenaiheeksi ensimmäistä kertaa Suomessa. Vuonna 2012 Kalevan blogisti Rebekka Naatus vertasi tanssityttöjen esiintymistä seksuaaliseen hyväksikäyttöön. "Cheerleading-toiminta näyttää missä on naisen paikka, kun mies pelaa. Se on käytävällä pyllynheilutuksessa viuhka kädessä", Naatus kirjoitti.
 
Toimittajan kuva

Joonas Kuisma

4/28/2017

Kommentit

Tilaa Puheenaiheet-uutiskirjeemme

Puheenaiheet uutiskirjeemme tarjoaa sinulle tuoreimmat kuulumiset. Älä jää paitsi!

Rapport — hyviä juttuja. Lukijat, tekijät, aiheet ja rahoittajat kohtaavat uudella tavalla.