Vahingoittaako sosiaalinen media nuoria? Ihan varmasti, väittää professori Jonathan Haidt
Jani Kaaro
1/23/2024
Kuva: Christopher Ott / Unsplash
Lukijoiden tuella
”Nuorten naisten itsemurhat ovat olleet jo pitkään kasvussa.”
”Unihäiriöitä, someriippuvuutta, ulkonäköpaineita... – Teinitytöt voivat huonommin kuin ennen”
”Nuorten ahdistuneisuus jatkaa kasvuaan – THL: ”Olemme hieman yllättyneitä”
”Some teki teinityttöjen paineista jatkuvia, mutta se on vain yksi syy heidän yhä pahenevassa pahoinvoinnissaan.”
Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä otsikoista, joihin olemme viime vuosina joutuneet tottumaan. Nuorten ahdistus, masennus, itsetuhoisuus ja jopa itsemurhat ovat olleet pitkään kasvussa ja erityisen huonosti voivat tytöt ja nuoret naiset. Kysymys tietenkin kuuluu miksi – ja mitä me teemme niin väärin?
Nuorten pahoinvoinnista puhuttaessa keskustelu kääntyy nopeasti uusiin teknologioihin. Ovathan älylaitteet ja sosiaalinen media asioita, jotka selvimmin erottavat Z-sukupolven edellisistä sukupolvista. Eikä nuorille voi tehdä hyvää, että he viettävät suuren osan päivästään ”laitteilla”, monet ajattelevat.
Kun asiaa kuitenkin tiedustellaan asiantuntijoilta, he problematisoivat kysymyksen. He myöntävät, että osalla nuorista uudet teknologiat voivat aiheuttaa psyykkistä oireilua, mutta suurella osalla ei. Lisäksi esimerkiksi sosiaalisen median kautta nuoret voivat löytää voimaannuttavaa sisältöä, joka voi jopa kohentaa mielenterveyttä.
Tutkijoiden vastaus ei ole paljon tätä selvempi. He rauhoittelevat vanhempia kertomalla, että tutkimuksissa nuorten älylaitteiden käytöllä ja mielenterveyden ongelmilla on vain korrelaatioyhteys ja korrelaatio on yleensä heikko. Paljon kertova onkin vuonna 2019 julkaistu Oxfordin yliopiston tutkimus, jonka kerrottiin tuolloin olevan laajin uuden teknologian ja nuorten mielenterveyden yhteyttä selvittänyt tutkimus maailmassa. Sen johtopäätökset olivat, että teknologian käyttö oli nuorille suunnilleen yhtä haitallista kuin perunoiden syöminen – mikä löydös toistettiin lukuisissa otsikoissa ympäri maailmaa.
Haidt on varma siitä, että sosiaalinen media on nuorille vahingollista ja keinot sen rajoittamiseksi pitää löytää.
Heille, jotka kaikesta huolimatta uskovat somen ja älylaitteiden olevan nuorille vahingollista, on tulossa lähiaikoina mielenkiintoista lisätukea. Asialla on New Yorkin yliopiston professori Jonathan Haidt, joka on tutkinut kollegoineen uusien teknologioiden ja nuorten mielenterveyden yhteyttä. Haidt on varma siitä, että sosiaalinen media on nuorille vahingollista ja että yhteiskuntien olisi hyvä löytää keinot rajoittaa nuorten pääsyä Instagramin kaltaisille alustoille.
Haidtin tutkimustuloksiin voi tutusta maaliskuussa julkaistavassa kirjassa The Anxious Generation: How the Great Rewiring of Childhood Is Causing an Epidemic of Mental Illness. Hän on julkaissut osan tutkimusaineistostaan Substack-sivullaan sekä esitelmöinyt niistä laajasti, mistä olen saanut aineiston tähän juttuun. Lisäksi Haidt antoi minulle ystävällisesti luvan julkaista grafiikka-aineistoaan. Olen aiemmin kirjoittanut Haidtin työstä Rapport -jutussa Väärässä oleminen ei tunnu pahalta sekä tässä Ylen kolumnissa.
Haidtin mukaan suuressa osassa aihepiirin tutkimuksia nuorten teknologiankäyttöä on tarkasteltu samalla tavalla kuin sokerinkäyttöä, eli mitattu sen annostusta. Oletuksena on ollut, että mitä enemmän nuoret ovat laitteilla, sitä selvemmin saataisiin esiin niiden haittavaikutukset. Haidtin mielestä tämä lähestymistapa ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa nykytilanteessa, jossa lähes kaikilla nuorilla on älylaitteet ja lähes kaikki ovat jossakin sosiaalisessa mediassa.
Kuvitellaan esimerkiksi – Haidt kirjoittaa – että 13-vuotias tyttö saa älypuhelimen vuonna 2011, jolloin kellään hänen luokkatovereistaan ei vielä ole sellaista. Hän selailee kännykkää ja ottaa kuvia itsestään ja viettää vähintään viisi tuntia päivässä kännykkänsä kanssa sen sijaan että olisi ystäviensä seurassa. Jos kännykän selaaminen vaikuttaa negatiivisesti mielenterveyteen annostustason kautta, tytön mielenterveys alkaa heiketä. Tässä tapauksessa yhteys annostustasoon olisi selvä. Samalla logiikalla tytön mielenterveys kohentuisi jos hän lopettaisi Instagramin ja älylaitteiden käytön.
Muutaman vuoden kuluttua tilanne on kuitenkin täysin toinen kun kaikilla 13-vuotiailla on älypuhelin ja kaikki tytöt seuraavat Instagramia. Kaikki luokan oppilaat viettävät suuremman osan ajasta laitteidensa kuin ystäviensä kanssa ja sosiaalinen elämäkin tapahtuu enemmän virtuaalisesti kuin tosielämässä.
Uudet teknologiat vaikuttavat koko ikäryhmään – myös niihin, jotka eivät käytä teknologioita.
Jos yksi luokan tytöistä nyt päättäisi jättäytyä kokonaan teknologian ulkopuolelle, hän ei voisi pitää yhteyttä ystäviin eikä tietäisi mitkä ovat päivän tärkeät puheenaiheet. Hänestä tulisi sosiaalisesti eristetty, millä voi olla suurempi negatiivinen vaikutus hänen mielenterveyteensä kuin sillä että hän viettää kaikki päivät kännykällä. Tällaisessa tilanteessa annostustason vaikutuksia ei voi enää nähdä. Tutkimukset voisivat päinvastoin kertoa, että teknologian ulkopuolelle jäänyt tyttö on se kaikista masentunein.
Haidtin pointti on, että uudet teknologiat vaikuttavat koko ikäryhmään – myös niihin, jotka eivät käytä teknologioita. Siksi vastauksia on haettava muutoksista ikäryhmätasolla.
Haidt ja kollegat ovat keränneet eri puolilta maailmaa laajan tilastoaineiston, joka valottaa nuorten mielenterveyden muutoksia ikäryhmien tasolla viimeisen parinkymmenen vuoden ajalta. Heidän mielestään johtopäätökset ovat kiistattomat. Nuorten mielenterveysepidemia on totta ja se johtuu siitä, että nuoret aloittavat älylaitteiden ja sosiaalisen median käytön liian varhain.
Epidemiassa ei ole kyse liioittelusta; ei muuttuvista diagnostisista kriteereistä (vaikka niilläkin voi olla osana); eikä siitä, että Z-sukupolvi vain on edellisiä sukupolvia niin paljon parempi sanoittamaan tunteitaan ja uskaltavat puhua pahasta olostaan. Epidemiassa on nimenomaisesti kyse älylaitteista ja tyttöjen kohdalla erityisesti Instagramista. Nuorten mielenterveys on alkanut rapautua vuosien 2010-2015 välillä kaikkialla läntisessä maailmassa, eli juuri silloin kun Z-sukupolvi on mennyt nettiin. Tyttöjen kohdalla ratkaiseva vuosi on ollut 2012, jolloin Facebook osti Instagramin ja siitä tuli supersuosittu.
Nuorten mielenterveysepidemia on totta ja se johtuu siitä, että nuoret aloittavat älylaitteiden ja sosiaalisen median käytön liian varhain.
Seuraavassa olen poiminut Haidtin aineistosta joitakin kuvia, jotka kertovat miten hälyttävä nuorten mielenterveysepidemia on ja miten se on edennyt. Aloitetaan Yhdysvalloista (kuvat saa suuremmaksi klikkaamalla).
Haidtin työryhmä on kerännyt aineistoa myös muualta englanninkielisestä maailmasta nähdäkseen, onko tilanne siellä sama kuin Yhdysvalloissa. Vastaus: Kyllä on.
Jutun asiasanat:
sosiaalinen media
mielenterveys
nuoret
Jani Kaaro
1/23/2024
Lue Jani Kaaron jutut ennen muita
Jani Kaaro on palkittu tiedetoimittaja, jonka oivaltavat artikkelit herättävät ajatuksia ja laajaa huomiota.
Tue Kaaron journalistista työtä tilaamalla hänen tiedekolumninsa. Pääset lukemaan ne ennen muita ja mahdollistat juttusarjan jatkumisen.
Suoraan — ilman välikäsiä.
3,90 €
5,90 €
10,00 €
Päätä kuukausimaksusi summa itse. Voit keskeyttää tilauksesi milloin tahansa tai tilata koko Rapportin
Hyväksyn tietosuojaselosteen ja käyttöehdot
