Oletko joskus seisonut lähimarkettisi heviosastolla ja puristellut avokadoja? Jos olet, niin oletkohan miettinyt laillani, että kuinkahan moni tämänkin laarin avokadoista menee suoraan haaskuuseen? Usein suuri osa laarin avokadoista on niin ylikypsiä, että sormi menee läpi, ja laarin yllä leijailee eltaantuneen rasvan tuoksu. Säälittää kun kymmeniä tai satoja avokadoja menee suoraan hävikkiin, koska kukaan ei ostanut niitä ajoissa.
Avokadonviljelyyn liittyvistä ongelmista on viime vuosina puhuttu paljon. On kauhisteltu sitä, miten avokadoviljelmien tieltä raivataan metsää tai sitä, miten paljon avokadojen viljely kuluttaa vettä tai sitä, miten paljon avokadolle kertyy matkustuskilometrejä, jotta se saadaan suomalaisille kuluttajille. En silti saa irrotettua mieltäni tästä pienestä ja käytännöllisestä kysymyksestä, joka koskee avokadon säilymistä. Avokado on ”juuri sopiva” vain pienen hetken. Miten varmistetaan, että avokadot eivät kypsy ja mätäne matkalla? Koska avokado on herkkä pilaantumaan, eikö ole valtava riski rahdata niitä tänne Etelä-Afrikasta tai Meksikosta asti?
Käytin päiväkausia googlailemalla avokadosta ja opin yhden asian: avokado ei ole mikä tahansa hedelmä. Se on high-tech -hedelmä par excellence. Sen ympärille on rakennettu kokonainen tekoälyyn pohjautuva high-tech ekosysteemi, jonka tavoitteena on tuoda avokadot kuluttajalle mahdollisimman täydellisinä. Ja se, mitä tapahtuu avokadolle, näyttää tapahtuvan maataloudelle kokonaisuudessaan – rikkaissa maissa ainakin. Maatalous ei pian näytä enää maataloudelta, vaan teolliselta, automatisoidulta ja tekoälyn johtamalta täsmäoperaatiolta.
