Siis jäätelö onkin terveellistä?
Jani Kaaro
4/25/2023
Kuva: Irene Kredenets / Unsplash, muokkaus: Rapport
Lukijoiden tuella
Jos sinun pitäisi koostaa ruokavalio, joka suojaa sydänsairauksilta ja tyypin 2 diabetekselta, kuuluisiko siihen jäätelö? No tuskin. Sehän olisi järjenvastaista, sillä jäätelössä on paljon kovaa rasvaa ja sokeria ja se lihottaa – kaikki riskitekijöitä näille kansansairauksillemme.
Siksipä yhdysvaltalaisen aikakauslehden, The Atlanticin, julkaisema juttu, jonka mukaan jäätelö voikin suojata ihmisiä lihomisen liitännäissairauksilta, on saanut niin terveydestä kiinnostuneet maallikot kuin ravitsemustieteiljätkin kohottelemaan kulmiaan. Juttu on kuitenkin erittäin kiinnostava.
The Atlanticin mukaan tutkimuksissa on havaittu jo vuosikymmeniä sitten, että jäätelöllä vaikuttaa olevan salaperäinen suojaava vaikutus kardiometaboliseen terveyteen. Tutkijat ovat analysoineet aineistojaan yhä uudestaan eri tavoilla saadakseen havainnon katoamaan, mutta havainto on osoittautunut sitkeäksi. Koska kukaan itseään kunnioittava ravitsemustieteilijä ei voi julkisesti sanoa, että jäätelö suojaa tyypin 2 diabetekselta ja sydänsairauksilta, havainto on aina jätetty pois lehdistötiedotteista, ja se on piilotettu näkyviltä taulukoihin tai graafeihin.
The Atlanticin juttu alkaa kertomuksella Harvardin yliopiston tutkijasta nimeltä Andres Ardisson Korat, joka väitteli vuonna 2018 maitotuotteiden yhteydestä tyypin 2 diabeteksen ja sydänsairauksien riskiin. Väitös koostui kolmenlaisesta aineistosta: Nurses Health Study, Nurses Health Study II ja Health Professionals Follow-Up Study.
Näihin väestötutkimuksiin on kerätty ihmisiä jo 1970-luvulta lähtien ja niissä on ollut mukana satojatuhansia ihmisiä. Vuosien varrella niiden pohjalta on selvitetty kaikenlaisia epidemiologisia kysymyksiä ravitsemuksen päihteiden käytön, tupakoinnin ja liikunnan yhteydestä terveyteen.
Kun Korat sai aineistonsa analyysin valmiiksi, se osoitti – ehkä odotetustikin – että maitotuotteet eivät vaikuttaneet diabeteksen tai sydänsairauksien riskiin, mutta joukossa oli outo havainto, joka suorastaan hyppäsi silmään: jäätelö vaikutti suojaavan näiltä sairauksilta. Se tarkoitti, että jos ihmiset raportoivat syövänsä säännöllisesti jäätelöä, heillä oli muita pienempi riski saada sydänkohtauksia, aivohalvauksia ja muita metabolian häiriöistä johtuvia ongelmia.
Epidemiologinen tutkimus on toki täynnä outoja löytöjä, mutta jos kyseessä oli outo löytö, se oli tullut esiin jo monta kertaa aiemminkin. Ensimmäinen on ollut Harvardin yliopiston apulaisprofessorin Mark Pereiran tutkimus 20 vuotta aiemmin, jossa oli katsottu 5000 ihmisen aineistolla maitotuotteiden vaikutusta lihavuuteen ja diabetekseen.
Maitotuotteiden terveysvaikutusten tutkimus oli tuolloin vielä nuorta, joten maitotuotteiden sisältämän kovan rasvan vuoksi oletettiin, että terveysvaikutukset olisivat negatiiviset. Kun tulokset tulivat, ne osoittivat, että maitotuotteet miltei kautta linjan vaikuttivat estävän insuliiniresistenssin kehittymistä ylipainoisille ihmisille. Tutkimus sai aikoinaan paljon mediahuomiota, mutta yksi asia jätettiin mainitsematta: Kaikista eniten insuliniresistenssin riskiä pienensi jäätelö. Sen vaikutus oli 2,5 kertaa suurempi kuin pelkällä maidolla.
The Atlanticin haastattelema Pereira muistaa tapauksen hyvin. Hän kertoo, että aineisto käytiin huolella läpi, mutta jäätelön vaikutusta ei saatu katoamaan.
Seuraavaksi samoissa ongelmissa oltiin vuonna 2005. Harvardin yliopiston tutkijat analysoivat maitotuotteiden ja diabeteksen yhteyttä huomattavasti suuremmalla aineistolla kuin Pereiran tutkimuksessa oli tehty. Tällä kerralla he päättelivät, että vain vähärasvaiset tai rasvattomat maitotuotteet pienensivät diabetesriskiä. Joukossa oli jälleen kuitenkin yksi poikkeus: jäätelö. Se pienensi riskiä yhtä paljon kuin vähärasvainen tai rasvaton maito. Jäätelö jätettiin mainitsematta, mutta se oli piilotettu taulukkoon.
Sama toistui vuonna 2014 Harvardin tutkimuksessa, jossa selvitettiin laajalla aineistolla eri maitotuotteiden vaikutusta diabetekseen. Sen yleislöydös oli, että maitotuotteilla kokonaisuudessaan ei ollut vaikutusta diabetesriskiin. Yksittäisissä ruoka-aineissa oli kuitenkin kaksi tuotetta, jotka poikkesivat yleislinjasta: jäätelö ja jogurtti. Media hehkutti, että lasillinen jogurttia päivässä laski diabetesriskiä 18 prosenttia. Kertomatta jäi, että jäätelön vaikutus oli yhtä suuri.
Tilanne on kieltämättä mielenkiintoinen. Jäätelön suojaava vaikutus nousee tutkimuksissa toistuvasti esiin. Sitä ei kuitenkaan voi sanoa ääneen, koska tutkijat eivät usko siihen itsekään tai koska he eivät osaa selittää sitä. Sen sijaan tulosta on yritetty selittää pois.
Yksi pois selittämisen teoria on ollut ”käänteinen kausaatio”. Sen mukaan ihmiset, jotka sairastuivat diabetekseen, koettivat kontrolloida painoaan ja eivät siksi syöneet jäätelöä. Näin terveemmässä ryhmässä näkyi jäätelöpiikki, mutta sairasryhmässä ei. Selitys on hyvä, mutta jos ihminen kontrolloi painoaan, hänen luulisi jättävän jäätelön lisäksi pois kakut ja leivonnaisetkin, mutta tällaisesta ei näkynyt merkkejä.
Toinen pois selittämisen teoria on, että ihmiset vain eivät ole raportoineet syömisiään totuudenmukaisesti. Tämä tarkoittaisi, että ihmiset, joille kehittyi diabetes, vain jättivät syömänsä jäätelöt ilmoittamatta. Tätä teoriaa on vaikea kumota, sillä sitä ei voi osoittaa oikeaksi tai vääräksi.
Mutta entäpä vielä se vaihtoehto, että havainto on todellinen? Jos jäätelöllä on suojaava vaikutus kardiometabolisiin ongelmiin, mikä sen voisi selittää? Eräs kandidaatti voisi olla maidon rasvahiukkasten MFGM-kalvot (milk fat globule membrane).
Näitä kalvoja on tutkittu paljon viime vuosina. Samalla tavalla kuin omenan terveelliset osat ovat sen kuoressa, maidon rasvahiukkasten terveysvaikutukset välittyvät pitkälti näiden kalvojen kautta. Ne sisältävät runsain määrin fosfolipidejä, joista tutkijoita kiinnostaa erityiseti sfingomyeliini ja gangliosidi, joita tarvitaan erityisesti aivoissa. Fosfolipidejä saa toki monista lähteistä, mutta lehmänmaidon fosfolipidikoostumus on hyvin lähellä sitä mitä se on äidinmaidossa, eli ihmiselle optimaalista.
MFGM:n vaikutusta kardiometaboliseen terveyteen on tutkittu vähemmän, mutta nykytiedon valossa näyttää siltä, että jos maitotuotteessa on MFGM-kalvoja, se ei esimerkiksi nosta kolesteroliarvoja.
Jäätelöteorian kannalta tilanteen tekee mielenkiintoiseksi se, että eri maitotuotteissa on erilainen määrä kalvoja. Esimerkiksi voissa kalvoja ei ole juuri lainkaan, mutta jäätelössä sen sijaan varsin runsaasti. (Myös kirnupiimässä on paljon.) Voisiko tämä, omalta osaltaan, selittää suojaavaa vaikutusta – jos jäätelöllä ylipäänsä sellaista on?
Tilanne kertoo paljon tieteen logiikasta. Tieteen tulokset eivät aina ole niin neutraaleja kuin uskomme niiden olevan, vaan ne tipahtavat keskelle tutkijoiden odotuksia ja ennakkokäsityksiä – ja myös uranäkymiä. Jos tulokset ovat täysin ennakkokäsityksiä vastaan, voi olla parempi pitää mölyt mahassa. Kukaan ei halua tulla muistetuksi professorina, joka suitsutti mediassa jäätelöä diabeteksen ehkäisyyn.
Mutta olisi mukava tietää pitääkö havainto paikkansa, ja jos pitää, niin miksi – toivottavasti tutkijoilta löytyy pokkaa selvittää myös epämiellyttävää totuuskandidaattia.
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään
Lue juttu loppuun
Valitse itse ohitatko maksumuurin vai tuetko toimittajan työtä
Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Saat oivaltavat tiedekolumnit sähköpostiisi ennen muita
Päätät tilausmaksusi itse, alk. vain 3,90 € / kk
Mahdollistat tiedekolumnien jatkumisen
Tuet Jani Kaaron journalistista työtä
Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Et saa tiedekolumneja sähköpostiisi ennen muita
Et tue Jani Kaaron journalistista työtä
Et mahdollista tiedekolumnien jatkumista
Ohitat maksumuurin ja kirjaudut sisään ilmaiskäyttäjänä
Lukijoiden tuella
"Pidätkö lukemastasi? Tiedekolumnini Rapportissa ovat mahdollisia vain teidän maksavien lukijoiden ansiosta, koska kirjoitan elääkseni.
Kiitos sinulle!"
Jani Kaaro
Näin jutusta puhutaan
