Sidotaan hiiltä ja ammutaan leijonia – yksi maailman suurimmista päästökompensaatioprojekteista osoittautui täydeksi fiaskoksi
Projektin piti suojella metsiä, mutta sen varjossa tapettiin leijonia, virtahepoja, leopardeja ja muuta suurriistaa.
Jani Kaaro
11/21/2023
Kuva: Mugdha Agrawal / Unsplash – Kuvanmuokkaus: Rapport
Lukijoiden tuella
Lokakuussa 2020 ranskalainen öljy-yhtiö TotalEnergies ilmoitti ilouutisen. Se oli toimittanut Kiinaan erän nesteytettyä maakaasua, joka oli täysin hiilineutraalia. Hiilineutraaliksi tämä fossiilinen polttoaine oli saatu tukemalla Kariba REDD++ -projektia Zimbabwessa.
TotalEnergies ei suinkaan ollut ainoa suuryhtiö, joka oli tukenut tätä suurta metsiensuojeluhanketta. Suuryhtiöistä oli mukana sellaisia nimiä kuin Gucci, Volkswagen, Ernst&Young, McKinsey, Lidl, Porsche ja Delta Airlines. Porsche jopa käytti Kariba-projektin kuvia oman ilmastotoimintansa esittelyssä. Lisäksi mukana oli satoja pienempiä yrityksiä eri puolilta maailmaa.
Kariba-projektista vastasi maailman suurin ilmastokonsulttiyhtiö South Pole (joka on hiljattain avannut oman konttorin Suomeen) ja Kariba oli sen tärkein ja tuottoisin projekti. Vuoteen 2022 mennessä se oli tuottanut South Polen mukaan yli 100 miljoonaa euroa. Mutta mihin nämä rahat menivät?
Kariba-projekti myytiin asiakkaille väittämällä, että alueen metsät ja luonto olivat vaarassa. Metsiä uhkasivat väestönkasvu ja paikallisten asukkaiden holtittomat metsänhakkuut. Alueen monipuolinen luonto taas oli vaarassa, koska paikalliset auttoivat salametsästäjiä ampumaan leijonia, leopardeja, norsuja ja virtahepoja. Tämä kehitys voitiin kuitenkin pysäyttää kohentamalla paikallisten ihmisten taloutta: tehostamalla maanviljelyä, perustamalla hedelmä- ja mehiläistarhoja, korjaamalla siltoja, hankkimalla asukkaille tehokkaampia liesiä ja paikallishallinnolle tietokoneita ja printtereitä.
Ovatko nämä tavoitteet toteutuneet? Kariban epäselvyyksiä ovat selvittäneet useat tiedotusvälineet Die Zeitistä Sveitsin SRF:n ja tutkivien toimittajien järjestö Follow the Moneysta New Yorkeriin. Suomalaiset tiedotusvälineet eivät aiheeseen ole koskeneet.
Selvitykset osoittavat, että Karibasta tuli South Polelle melkoinen painajainen. Projektin tavoitteet eivät vaikuta toteutuneen, South Pole ei tiedä mihin zimbabwelainen yhteistyökumppani on käyttänyt rahansa ja samainen yhteistyökumppani on hyödyntänyt projektia myymällä rikkaille länsimaisille lupia suurriistan ampumiseen Kariba-projektin alueella.
Kariba-projektin penkominen on tuottanut kolme merkittävää paljastusta. Ensimmäinen on se, että South Pole yliarvoi roimasti projektissa syntyneiden päästökompensaatioiden määrän. Se tarkoittaa, että South Pole myi päästökompensaatioita paljon enemmän kuin päästövähennyksiä tosiasiassa syntyi.
South Polen asiantuntijat arvioivat metsäkadon vauhdin Karibassa vertaamalla kuinka nopeaa on metsäkato ympäröivillä alueilla. Tulokseksi se sai, että Kariban metsäala hupenee 3,2 prosenttia vuodessa ja tätä lukua käytettiin pohjana päästökompensaatioiden laskemisessa. Päästökompensaatio voitiin osoittaa, jos Kariban metsäala hupenisi hitaammin kuin verrokkialueen metsissä – silloin projekti todella esti metsäkatoa.
Kun karttoja katsottiin uudelleen vuonna 2022, huomattiin, että South Pole oli arvioinut Kariban metsäkadon 14 kertaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Näin se oli myynyt 27 miljoonan euron edestä päästökompensaatioita, jotka olivat olemassa vain paperilla. Vaikka South Polen johto tuli tietoiseksi asiasta, se jatkoi päästökompensaatioiden myymistä esimerkiksi Ernst&Youngille ja McKinseylle lähes miljoonan euron arvosta – eikä se informoinut asiakkaita arviointivirheestä. Se olisi tietenkin tarkoittanut, että asiakkaat eivät olisi voineet mainostaa itseään hiilineutraalina, koska päästövähennykset eivät olleet todellisia, ja asiakkaat olivat maksaneet satoja tuhansia tai jopa miljoonia tyhjästä.
Entä miten projektin rahat käytettiin? Rahoitussuunnitelman mukaan South Pole pitää rahoista 25 prosenttia ja 30 prosenttia menee zimbabwelaiselle yhteistyökumppanille Carbon Green Investmentille (CGI). Loput 45 prosenttia piti mennä Kariban paikallisille yhteisöille: esimerkiksi koulujen ja terveyskeskusten perustamiseen ja maanviljelyn tehostamiseen.
Kun kansainväliset tutkivat toimittajat Saksasta, Hollannista ja Sveitsistä vierailivat Karibassa aiemmin tänä vuonna, he löysivät hyvin vähän todisteita siitä, että paikallisyhteisöt olisivat saaneet projektista kuin pennosia. Ainoa ihminen, joka tiesi missä rahat saattoivat olla, oli CGI:n toimitusjohtaja Steven Wentzel.
New Yorkerin artikkeli kertoo, että South Polen epäilykset Wentzelin suhteen heräsivät viime vuonna, kun yhtiön yritysinvestointijohtaja Dirk Muench kävi läpi papereita. New Yorker kertoo:
”Hän (Muench) otti esiin tiedot Karibaan menneistä maksuista ja havaitsi, että kaikki rahat – noin 40 miljoonaa euroa – olivat menneet samalle tilille Guernseyn saarelle. Hän sanoi Wentzelille tarvitsevansa tiedot siitä, mihin kohteisiin rahat tuolta tililtä olivat menneet. Mutta puolen vuoden sähköpostittelujen ja puhelinkeskustelujen jälkeenkään Wentzeliltä ei tullut suoraa vastausta. South Polella ei ollut mitään käsitystä siitä, mitä oli tapahtunut kymmenille miljoonille euroille, joita heidän asiakkaansa olivat maksaneet päästövähennyksistä.”
Heinäkuussa 2022 Muench raportoi South Polen johdolle, että ”pitkien tutkimusten jälkeen voi todeta vain sen, että suurin osa Karibaan suunnatuista varoista olivat menneet hukkaan.” South Polen johto ei reagoinut Muenchin varoitukseen.
New Yorker saa lopulta haastattelun Wentzeliltä itseltään ja tuo haastattelu päättyy herkulliseen ja paljon kertovaan lauseeseen. Siinä Wentzel sanoo toimittaja Heidi Blakelle: ”En tiedä mitä aiot tästä kirjoittaa ja herran tähden toivon että et kaikkea, sillä sitten joudun luultavasti vankilaan.”
Tutkivien toimittajien tutkimusretkellä Karibaan selvisi myös Wentzelin sivuprojekti – rikkaille suunnattu trofeemetsästys. Tämä on erityisen törkeä elementti Kariba-projektissa, jossa asiakkaat kuvittelivat sijoittavansa luonnonsuojeluun. Esimerkiksi Gucci totesi kestävän kehityksen raportissaan vuonna 2021, että kiitos Kariba-projektin, ”monet vaarantuneet ja uhanalaiset eläimet – mukaan lukien afrikannorsut, leijonat, virtahevot, korvakorppikotkat ja etelänkalkkunasarvekkaat – voivat elää alueella.”
Salametsästyksen vastaiseen toimintaan piti virrata rahaa, mutta se ei koskaan tullut perille. Sen sijaan tutkivat toimittajat näkivät dokumentteja, joiden mukaan Wentzel oli myynyt HKK Safarille metsästysoikeuksia vuosille 2018-2021 yli 600 000 euron arvosta. Vuonna 2020 Wentzel oli solminut yhteistyösopimuksen Dalton&York-safariyrityksen kanssa.
Törkeänä asiaa voidaan pitää siksikin, että samanaikaisesti kun rikkaat valkoiset saivat ampua leijonia, virtahepoja ja leopardeja, paikallisia asukkaita valvottiin miltei militaristisen ottein jos näiden epäiltiin toimivan yhteistyössä salametsästäjien kanssa.
Kariban trofeemetsästys oli liikaa South Polellekin. Se ilmoitti lokakuussa tutkivansa Kariban tilanteen perinpohjin ja samalla se ilmoitti irisanovansa 20 prosenttia henkilökunnastaan.
Lähteinä on käytetty jutun alussa mainittuja kansainvälisen median tuottamia raportteja.
Jani Kaaro
11/21/2023
Lue Jani Kaaron jutut ennen muita
Jani Kaaro on palkittu tiedetoimittaja, jonka oivaltavat artikkelit herättävät ajatuksia ja laajaa huomiota.
Tue Kaaron journalistista työtä tilaamalla hänen tiedekolumninsa. Pääset lukemaan ne ennen muita ja mahdollistat juttusarjan jatkumisen.
Suoraan — ilman välikäsiä.
2,90 €
5,90 €
25,00 €
Päätä kuukausimaksusi summa itse. Voit keskeyttää tilauksesi milloin tahansa.
Hyväksyn tietosuojaselosteen ja käyttöehdot
Kommentit (0)
Kommenttia ei voi muokata jälkikäteen.
Puheenaiheet
Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme
Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.