Kuva: Mugdha Agrawal / Unsplash – Kuvanmuokkaus: Rapport
Lukijoiden tuella
Lokakuussa 2020 ranskalainen öljy-yhtiö TotalEnergies ilmoitti ilouutisen. Se oli toimittanut Kiinaan erän nesteytettyä maakaasua, joka oli täysin hiilineutraalia. Hiilineutraaliksi tämä fossiilinen polttoaine oli saatu tukemalla Kariba REDD++ -projektia Zimbabwessa.
TotalEnergies ei suinkaan ollut ainoa suuryhtiö, joka oli tukenut tätä suurta metsiensuojeluhanketta. Suuryhtiöistä oli mukana sellaisia nimiä kuin Gucci, Volkswagen, Ernst&Young, McKinsey, Lidl, Porsche ja Delta Airlines. Porsche jopa käytti Kariba-projektin kuvia oman ilmastotoimintansa esittelyssä. Lisäksi mukana oli satoja pienempiä yrityksiä eri puolilta maailmaa.
Kariba-projektista vastasi maailman suurin ilmastokonsulttiyhtiö South Pole (joka on hiljattain avannut oman konttorin Suomeen) ja Kariba oli sen tärkein ja tuottoisin projekti. Vuoteen 2022 mennessä se oli tuottanut South Polen mukaan yli 100 miljoonaa euroa. Mutta mihin nämä rahat menivät?
Kariba-projekti myytiin asiakkaille väittämällä, että alueen metsät ja luonto olivat vaarassa. Metsiä uhkasivat väestönkasvu ja paikallisten asukkaiden holtittomat metsänhakkuut. Alueen monipuolinen luonto taas oli vaarassa, koska paikalliset auttoivat salametsästäjiä ampumaan leijonia, leopardeja, norsuja ja virtahepoja. Tämä kehitys voitiin kuitenkin pysäyttää kohentamalla paikallisten ihmisten taloutta: tehostamalla maanviljelyä, perustamalla hedelmä- ja mehiläistarhoja, korjaamalla siltoja, hankkimalla asukkaille tehokkaampia liesiä ja paikallishallinnolle tietokoneita ja printtereitä.
Ovatko nämä tavoitteet toteutuneet? Kariban epäselvyyksiä ovat selvittäneet useat tiedotusvälineet Die ZeitistäSveitsin SRF:n ja tutkivien toimittajien järjestö Follow the MoneystaNew Yorkeriin. Suomalaiset tiedotusvälineet eivät aiheeseen ole koskeneet.
Selvitykset osoittavat, että Karibasta tuli South Polelle melkoinen painajainen. Projektin tavoitteet eivät vaikuta toteutuneen, South Pole ei tiedä mihin zimbabwelainen yhteistyökumppani on käyttänyt rahansa ja samainen yhteistyökumppani on hyödyntänyt projektia myymällä rikkaille länsimaisille lupia suurriistan ampumiseen Kariba-projektin alueella.
Kariba-projektin penkominen on tuottanut kolme merkittävää paljastusta. Ensimmäinen on se, että South Pole yliarvoi roimasti projektissa syntyneiden päästökompensaatioiden määrän. Se tarkoittaa, että South Pole myi päästökompensaatioita paljon enemmän kuin päästövähennyksiä tosiasiassa syntyi.
South Polen asiantuntijat arvioivat metsäkadon vauhdin Karibassa vertaamalla kuinka nopeaa on metsäkato ympäröivillä alueilla. Tulokseksi se sai, että Kariban metsäala hupenee 3,2 prosenttia vuodessa ja tätä lukua käytettiin pohjana päästökompensaatioiden laskemisessa. Päästökompensaatio voitiin osoittaa, jos Kariban metsäala hupenisi hitaammin kuin verrokkialueen metsissä – silloin projekti todella esti metsäkatoa.
Kun karttoja katsottiin uudelleen vuonna 2022, huomattiin, että South Pole oli arvioinut Kariban metsäkadon 14 kertaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Näin se oli myynyt 27 miljoonan euron edestä päästökompensaatioita, jotka olivat olemassa vain paperilla. Vaikka South Polen johto tuli tietoiseksi asiasta, se jatkoi päästökompensaatioiden myymistä esimerkiksi Ernst&Youngille ja McKinseylle lähes miljoonan euron arvosta – eikä se informoinut asiakkaita arviointivirheestä. Se olisi tietenkin tarkoittanut, että asiakkaat eivät olisi voineet mainostaa itseään hiilineutraalina, koska päästövähennykset eivät olleet todellisia, ja asiakkaat olivat maksaneet satoja tuhansia tai jopa miljoonia tyhjästä.
Jutun asiasanat:
päästöt
metsästys
luonto
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään
Lue juttu loppuun
Valitse itse ohitatko maksumuurin vai tuetko toimittajan työtä
