Jani Kaaro | Se mullistava hometutkimus

Se mullistava hometutkimus

Jani Kaaro

5/21/2017

Lukijoiden tuella

Helmikuussa monilla tiedotusvälineillä oli suuria uutisia koskien koulujen homeongelmia. Suomalaiset tutkijat olivat osoittaneet ensimmäisen kerran, että luokkahuoneen pölyn myrkyllisyys oli suorassa suhteessa opettajien oireiluun. Helsingin Sanomien mukaan tutkimus oli mullistava. Yleisradio meni vielä pidemmälle ja otsikoi, että tutkimus oli historiallinen.  
Jos koskaan on mennyt uutisointi pieleen, niin tässä se meni. Jopa niin paljon, että tutkimusryhmä julkaisi uutisten perään oman tiedotteensa, jossa se sanoutui irti mediassa esitetyistä väitteistä. Itse tutkimuksestakaan ei mullistavia väitteitä löydy; siinä todetaan vain, että tulokset ovat lupaavia, mutta lisää tutkimusta tarvitaan. 
Suurelle yleisölle uutisoinnista muodostui sellainen kuva, että opettajien oireiden syy on nyt tieteellisesti todistettu: oireilu johtuu mikrobien tuottamista myrkyistä eikä ole korvien välissä, kuten niin usein on saatu kuulla. Moni tutkija ei kuitenkaan ollut tutkimuksen perusteella valmis allekirjoittamaan tätäkään väitettä. 
Katsotaanpa tarkemmin itse tutkimusta. Environmental Reseach -sarjassa julkaistussa tutkimuksessa viidestätoista helsinkiläisestä koulusta otettiin pöly- ja mikrobinäytteitä. Yhdet näytteet otettiin pyyhkimällä pölyä pinnoilta. Toiset saatiin laittamalla malja keräämään sisäilmassa leijuvia mikrobeja. Myöhemmin näytteet uutettiin, ja uutetta laitettiin astiaan, jossa oli eläviä sian siittiöitä. Jos näytteet olivat myrkyllisiä, siittiöiden liike hidastui, ja mitä pienempi määrä uutetta aiheutti liikkeen loppumisen puolella siittiöistä, sitä myrkyllisempi oli uutos. 
Kun tutkijat analysoivat näytteitä tällä tavalla, he huomasivat, että joissakin kouluissa näytteet olivat myrkyllisempiä kuin toisissa. Myrkyllisyyden perusteella koulut voitiin jakaa kolmeen viiden koulun ryhmään: vähiten toksiset, eniten toksiset ja niiden välissä viisi koulua, jotka putosivat näiden kahden ryhmän väliin. 
Myrkyllisyystietoja verrattiin opettajille tehtyyn terveystietokyselyyn. Siinä opettajat vastasivat seikkaperäisiin kysymyksiin, jotka koskivat heidän terveyttään. Terveyskysely kattoi neurologiset oireet, hengitystieoireet, iho-oireet, kipuilun, hormonihäiriöt, unihäiriöt, psyyken ongelmat ja monia muita. 
Tulokset osoittivat, että mitä myrkyllisempiä luokkahuoneen näytteet olivat, sitä enemmän opettajilla oli tiettyjä oireita – mutta ei kaikkia. Myrkyllisyyden mukana lisääntyviä oireita olivat silmäoireet, kurkkuoireet, yskä, niveloireet, astma ja yleinen sairauden tuntu. 
Seuraavilla oireilla ei kuitenkaan ollut yhteyttä näytteiden myrkyllisyyteen: psyyken ongelmat, hormonihäiriöt ja ruoansulatuskanavan ongelmat. Hieman yllättäen myrkyllisyydellä ei ollut myöskään yhteyttä päänsärkyyn, atopiaan tai allergiseen nuhaan. Mielenkiintoisesti antibiootteja käyttivät eniten opettajat, jotka työskentelivät vähiten toksisissa tiloissa. 
Palataan ajassa muutama vuosi taaksepäin. Vaikka media uutisoi tutkimuksesta tänä vuonna, tulokset olivat valmistuneet jo vuonna 2012. Tutkimuksen oli tilannut Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. Sen suorittajiksi valittiin Helsingin yliopiston Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos, jota edusti mikrobiologi, professori Mirja Salkinoja-Salonen. Toinen suorittaja oli oululainen sisäilmatutkimuksiin erikoistunut yritys Inspec Sec. 
Kun loppuraportti vuonna 2012 julkaistiin, ne herättivät mediahuomiota jo silloin. Helsingin Sanomat uutisoi, että kouluilma on jo terveysvaara. Samalla kuultiin myös vaatimuksia, joiden mukaan Salkinoja-Salosen menetelmä olisi otettava viranomaiskäyttöön: sen avulla saataisiin selville, mitkä kiinteistöt ovat terveydelle vaarallisia ja mitkä eivät. Vaikka tuolloin ei puhuttu mullistavasta tutkimuksesta, vuoden 2012 ja vuoden 2017 uutisointi koskivat samoja tuloksia, joskin jälkimmäisessä ne oli yksityiskohtaisemmin analysoitu. Toimittajat eivät tätä ilmeisesti huomanneet, koska yhteyttä ei missään mainittu.
Viranomaiset eivät heti lämmenneet Salkinoja-Salosen testille. Syynä oli se, että sosiaali- ja terveysministeriö oli aloittanut Toxtest-tutkimushankkeen, jossa nimenomaisesti etsittiin sellaista mittaria, jota Salkinoja-Salonen oli esitellyt. Hankkeessa arvioitiin kymmenkunta erilaista menetelmää, mukana Salkinoja-Salosen metodi. Valitettavasti kaikki tutkimushankkeessa testatut menetelmät epäonnistuivat kokeissa. Menetelmät antoivat vääriä positiivisia ja vääriä negatiivisia tuloksia, eli ne merkkasivat terveitä taloja hometaloiksi ja hometaloja terveiksi taloiksi. 

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään

Lue juttu loppuun

Valitse itse ohitatko maksumuurin vai tuetko toimittajan työtä

Hyväksyn tietosuojaselosteen ja käyttöehdot

Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Saat oivaltavat tiedekolumnit sähköpostiisi ennen muita
Päätät tilausmaksusi itse, alk. vain 3,90 € / kk
Mahdollistat tiedekolumnien jatkumisen
Tuet Jani Kaaron journalistista työtä

Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Et saa tiedekolumneja sähköpostiisi ennen muita
Et tue Jani Kaaron journalistista työtä
Et mahdollista tiedekolumnien jatkumista
Ohitat maksumuurin ja kirjaudut sisään ilmaiskäyttäjänä

Lukijoiden tuella

"Pidätkö lukemastasi? Tiedekolumnini Rapportissa ovat mahdollisia vain teidän maksavien lukijoiden ansiosta, koska kirjoitan elääkseni.

Kiitos sinulle!"

Jani Kaaro