Rinnekodin johto kanteli omasta lääkäristään
✪TähtijuttuLääkäri oli huolissaan potilaidensa turvallisuudesta.
Jani Kaaro
31.5.2019
Lukijoiden tuella
Suomen suurin kehitysvamma-alan toimija, Rinnekoti, kanteli viime vuonna aluehallintovirastoon (Avi) oman talonsa lääkäristä. Lääkäri oli ollut huolissaan potilaiden hoidon laiminlyönnistä eräässä Rinnekodin yksikössä. Avi ei nähnyt lääkärin toiminnassa moitittavaa, mutta Rinnekodin johdon oma toiminta joutui outoon valoon. Lisäksi Rinnekodin nykyinen johtava ylilääkäri Antero Heikkilä sai avilta muistutuksen.
Kiistassa oli kysymys Rinnekotiin kuuluvasta Hiiala-yksiköstä, jossa hoidetaan erittäin vaikea- ja monivammaisia lapsia. Kehitysvammaisuuden lisäksi lapsilla on hankalia liitännäissairauksia kuten epilepsiaa, aivonestekierron häiriöitä, tuki- ja liikuntaelinten ongelmia, syömisen ongelmia ja hormonaalisia häiriöitä. Lääkäri, joka haluaa säilyä nimettömänä, on tuntenut monet osaston lapsista vuodesta 2012, jolloin hän aloitti Rinnekodissa osastonlääkärinä. Suurin osa Hiialan pitkäaikaishoidossa olevista lapsista on liikuntakyvyttömiä ja täysin autettavia.
Lääkäri oli laatinut kaikille Hiialan asukkaille kuntoutussuunnitelmat keväällä 2017. Ne tehtiin yhdessä lasten huoltajien, hoitajien ja Rinnekodin erityistyöntekijöiden kuten fysioterapeuttien kanssa. Myös lasten kotikuntien vammaispalvelujen työntekijät osallistuivat kuntoutussuunnitelmien laatimiseen. Fysioterapia oli tärkeä osa lasten kuntoutussuunnitelmaa. Fysioterapia estää erilaisten tuki- ja liikuntaelinten ongelmien syntymistä ja pahenemista ja tukee lasten toimintakykyä. Virheasentojen paheneminen voi lisätä leikkaushoidon tarvetta ja skolioosin paheneminen voi heikentää keuhkojen toimintaa ja altistaa keuhkokuumeelle.
Ongelma alkoi, kun lääkäri oli pitkällä lomalla syksyllä 2017. Kun hän palasi töihin joulukuun lopussa, hän sai kuulla, että Hiialan lasten fysioterapiat oli lopetettu. Lapset olivat olleet kuukausia ilman fysioterapiaa. Hän vaati tauolla olleiden fysioterapioiden aloittamista välittömästi. Näihin aikoihin hän huomasi olevansa lähes viimeinen Rinnekodin palkkalistoilla oleva lääkäri. Lähes kaikki lääkärit olivat irtisanoutuneet jo ennen hänen lomaansa, ja loman aikana silloinen johtava ylilääkäri Riikka Vatilokin oli irtisanoutunut.
Lääkäri piti fysioterapioiden lopettamista hoitovirheenä. Hän vaati toistuvasti johtavalta ylilääkäriltä neuvottelua, jossa sovittaisiin siitä, miten potilaiden hoito voidaan turvata, mutta neuvotteluihin ei suostuttu. Sen sijaan lääkäriä kiellettiin hoitamasta potilaita ja käymästä osastolla.
Lääkäri oli yhteydessä fysioterapioiden lopettamisesta Hiialan lasten vanhempiin tai huoltajiin. Monet vanhemmat saivat nyt ensimmäisen kerran kuulla, että heidän lapsensa olivat olleet kuukausia ilman fysioterapiaa.
Kun lääkäri kirjasi fysioterapian lopettamisen sairaskertomukseen mahdollisena hoitovirheenä, johtava ylilääkäri vaati, että lääkäri vetää merkinnän pois. Kun lääkäri ei tähän suostunut, Heikkilä kirjoitti itse potilasasiakirjaan seuraavasti (sitaatissa lääkärin nimi poistettu):
”Kannanotto ylläolevan XX:n kirjauksen 9.3.2018 johdosta: Allekirjoittanut on tänään vakavasti pyytänyt XX:ää poistamaan kyseisestä kirjauksesta seuraavan kohdan…XX:llä on asiantuntijana oikeus olla tätä mieltä, mutta hänellä ei ole oikeutta toimia tuomarina siten, että hän julkisessa asiakirjassa esitttää syytöksen selvästä hoitovirheestä.”
Ennen irtisanoutumistaan maaliskuussa 2018 lääkäri kirjasi fysioterapioiden lopettamisesta terveydenhuollon henkilöstön haittailmoitukset, eli niin sanotut Haipro-ilmoitukset. Päivä oli perjantai. Seuraavana maanantaina Rinnekodin toimitusjohtaja Anu Kallio soitti lääkärille ja ilmoitti lääkärin työvelvoitteen loppuneen. Lääkärin käyttöoikeus tietojärjestelmiin lopetettiin ja pääsy niihin estettiin. Jo samalla viikolla toimitusjohtaja Anu Kallio teki lääkärin toiminnasta kantelun littyen potilastietojen käsittelyyn. Kallion mukaan lääkäri oli toiminut epäammattimaisesti ja käyttänyt oikeuttaan väärin ottaessaan ei-hoitavana lääkärinä kantaa Hiialan lasten terveydenhoitoon ja tehdessään Haipro-ilmoitukset.
Kun lääkäri muutaman päivän päästä tuli käymään työhuoneellaan, hänen kaappinsa oli tyhjennetty ja laatikot pengottu. Koska hänellä ei enää ollut oikeutta tietojärjestelmään, hän ei voinut kirjata potilaiden laboratoriotuloksia tai muita heidän hoitoonsa kuuluvia tietoja sisään järjestelmään. Lääkäri oli yhteydessä Lääkäriliittoon ja Avin ylilääkäriin ja päätti tehdä Rinnekodista oman kantelun aviin.
Miksi Rinnekoti sitten tulkitsi, että lääkäri ei ollut enää hoitava lääkäri? Kehitysvamma-alalla on jo monta vuotta koetettu purkaa laitosasumista ja muuttaa sitä kodinomaisemmaksi. Sen mukaisesti Rinnekodissakin hoitoyksiköitä on muutettu asumisyksiköiksi. Asumisyksiköitä koskevat toisenlaiset kriteerit ja lainsäädäntö kuin laitoshoitoa. Kulurakenne on keveämpi kuin laitoshoidossa eikä asumisyksiköillä ole samanlaista velvoitetta terapioiden toteuttamiselle kuin laitoksilla.
Koska Hiiala oli muutettu asumisyksiköksi, Rinnekoti tulkitsi, että sen asukkaiden lääkäripalvelut kuuluvat kunnan perusterveydenhuollollle. Näin ollen hoitava lääkäri olisi pitänyt löytyä perusterveydenhuollon puolelta. Mutta kuinka hyvin kunnat ovat perillä siitä, mitä asumisyksiköissä tapahtuu? Jos Hiialan asukkaiden kotikunnat olivat tietoisia siitä, että fysioterapiat on lopetettu, mikseivät kuntien perusterveydenhuollon toimijat olleet aloittaneet niitä uudelleen?
Rinnekodin mukaan fysioterapiat oli tarkoitus aloittaa uudelleen sitä mukaa kun kunnilta saatiin siihen maksusitoumus. Lääkärin mukaan tämä oli kestämätöntä, koska se tiesi joidenkin lapsien kohdalla sitä, että jo kuukausia jatkunut tauko jatkuisi vielä monta lisäkuukautta. Hänen mukaansa vastuu potilaista oli Rinnekodilla ja hänellä hoitavana lääkärinä. Rinnekodin olisi pitänyt varmistaa, että palvelut jatkuvat sinäkin aikana, kun maksusitoumuksia odotellaan.
Kunnat tietenkin tietävät asumisyksiköiden tapahtumista vain sen, mitä palveluntarjoaja heille kertoo. Avi:n päätöksestä ilmenee, että Rinnekoti oli antanut Espoolle selvityksen Hiialan lasten tilanteesta ja siinä todetaan, että lasten palvelut olivat jatkuneet katkeamatta 1.9. 2017 jälkeen, jolloin fysioterapia ja säännölliset lääkärinkierrot osastolla todellisuudessa lopetettiin. Espoon viranomaisilla ei siis ollut syytä epäillä mitään muuta. Johtava ylilääkäri Heikkilä kuitenkin myöntää avi:lle omassa vastauksessaan, että fysioterapiat olivat tauolla 1.9.2017 lähtien.
Mielenkiintoinen kysymys on, miten fysioterapiat ylipäänsä lopetettiin. Lääkärin laatimasta kuntoutussuunnitelmasta ei voi poiketa tuosta vain. Kysyn tätä Rinnekodin johdolta, mutta he eivät vastaa kysymykseen. Kysyn tätä myös silloiselta johtavalta ylilääkäriltä Riikka Vatilolta, mutta hän vastaa, ettei voi kommentoida edellisen työnantajansa asioita. Fysioterapioiden lopettaminen vaatii erillisen päätöksen, mutta kukaan ei halua kertoa, kuka päätöksen on tehnyt.
Aluehallintovirasto on selväsanainen todetessaan, ettei lääkärin toiminnassa ole moitittavaa. Avin tulkinta on, että lääkäri on ollut hoitava lääkäri, jolla oli vastuu potilaidensa hoidosta. Näin Rinnekoti käytännössä esti lääkäriä tekemästä työtään ja vaaransi potilaiden hoidon. Avi on selväsanainen myös siinä, että palvelumuodon muutos hoitoyksiköistä asumisyksiköihin ei ole peruste fysioterapian lopettamiselle. Ilman lääkärin väliintuloa osalla lapsista tauot fysioterapiassa olisivat venyneet kohtuuttoman pitkiksi.
Avi antaa myös muistutuksen ylilääkäri Heikkilälle tavasta, jolla hän painosti lääkäriä poistamaan hoitovirhemerkinnän potilasasiakirjoista sekä siitä, että hän itse kirjasi potilasasiakirjaan merkinnän, joka ei liity potilaan hoitoon.
Avin kannanotto Kallion kantelun varsinaiseen aiheeseen – potilastietojen käsittelyyn – kääntyi Rinnekotia vastaan. Avi ei näe ongelmaa siinä, että lääkäri on tehnyt kirjauksia potilastietoihin, koska Avin näkemyksen mukaan lääkäri oli hoitava lääkäri ja vastuussa potilaistaan. Sen sijaan Avi kiinnittää huomiota siihen, että toimitusjohtaja Kalliolla itsellään on ollut pääsy potilastietoihin, vaikka hän ei ole lääkäri eikä hänellä ole hoitovastuuta potilaista.
Tämän lisäksi Avin ratkaisusta käy ilmi, että Kallio on puhunut potilasiakirjojen merkinnöistä Espoon vammaispalvelujen palvelupäällikön ja hallintoylilääkärin kanssa, vaikka potilastiedot ovat salassapidettäviä eikä niitä saa jakaa ulkopuolisille kuin poikkeustapauksissa. Avin mukaan hoidon järjestämisestä vastaavilla tahoilla voi olla rajoitettu oikeus katsoa potilastietoja, mutta nämä oikeudet ja niiden laajuus on etukäteen tarkoin määriteltävä.
Rinnekodissa on parhaillaan käynnissä uudet yt-neuvottelut. Lähteideni mukaan tällä kerralla ne koskevat pitkälti Rinnekodin poliklinikkaa. Rinnekoti on viime vuosina luopunut johdonmukaisesti erikoisosaamisestaan lopettamalla esimerkiksi laboratorionsa ja tutkimusyksikkönsä, ja luopumalla erikoislääkäreistään. Poliklinikka on Rinnekodissa viimeinen paikka, jossa tätä erityisosaamista on vielä jäljellä. Jos poliklinikka lopetetaan, moni Etelä-Suomessa asuva kehitysvammainen lapsi ja aikuinen jää kotikuntansa perusterveydenhuollon osaamisen varaan.
Pyydän Rinnekodilta kommenttia avin ratkaisuihin, mutta he vastaavat, etteivät voi kommentoida yksittäisten ihmisten asioita. Rinnekoti kuitenkin vahvistaa, että talossa on yt-neuvottelut.
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään
Tilaa Jani Kaaron tiedekolumnit ja muut Rapportin tähtijutut
Tilaajana saat kaikki Tähtijutut ja lukuoikeuden juttuarkistoomme.
Tilaajana myös tuet tekijöitä — Rapportin tilausmaksuista enemmistö menee aina suoraan tekijöille.
Voit peruuttaa tilauksesi milloin tahansa
"Pidätkö lukemastasi? Tiedekolumnini Rapportissa ovat mahdollisia vain teidän maksavien lukijoiden ansiosta, koska kirjoitan elääkseni.
Kiitos sinulle!"
Jani Kaaro
