Jani Kaaro | Pääoma on ihmisoikeus

Pääoma on ihmisoikeus

Vihdoinkin aloite, joka oikeasti tasoittaisi eriarvoisuutta.

Jani Kaaro

6/30/2023

Kuva: Alexander Schimmeck / Unsplash, William Fortunato / Pexels, Rapport

Lukijoiden tuella

Hallitusohjelmassa on esitetty kiintoisa ehdotus vauvatileistä. Sen mukaan valtio tarjoaisi jokaiselle vastasyntyneelle siemenrahaa kolmesataa euroa, joka olisi sijoitettava vastasyntyneelle avattavalle osakesäästötilille. Aloite on peräisin Työ- ja elinkeinoministeriön raportista vuodelta 2021, mutta sitä on lobannut erityisesti Finanssiala ry. Jos aloite toteutuu, sen toivotaan tekevän sijoittamisesta suomalaisille arkipäiväistä ja edistävän näin kansalliskapitalismia. 
Ajatus ei ole huono, mutta se voisi olla paljon parempi. Yhdysvalloissa on nimittäin ehdotettu samankaltaista järjestelmää, mutta tavalla, joka monien kommentaattoreiden mukaan purisi tehokkaasti eriarvoisuuteen. Ehdotus tunnetaan nimellä ”baby bonds”, jonka voisi suomentaa vauvaobligaatioksi. Sen takana on kaksi taloustieteilijää: Darrick Hamilton New School -yliopistosta ja William A. Darity Jr. Duken yliopistosta. Molemmat ovat mustia, joten heidän voi olettaa tietävän köyhien mustien taloudellisista haasteista enemmän kuin valkoiset taloustieteilijät. 

Vaikka sana ”bond” viittaa velkakirjaan tai obligaatioon, Hamiltonin ja Darityn ehdotus on oikeammin trusti, eli toisen henkilön eduksi hallittua varallisuutta. Se toimisi siten, että jokaiselle vastasyntyneelle amerikkalaiselle avataan tili tai trusti, jonne valtio sijoittaa ensimmäisenä vuonna tuhat dollaria. Tämän jälkeen valtio sijoittaa tilille joka vuosi enintään 2000 dollaria siten, että köyhimpien perheiden lapset saavat koko summan ja rikkaiden perheiden lapset vähemmän. Sijoituksissa huomioidaan myös inflaatio. 
Kun lapset täyttävät 18 vuotta, köyhimpien perheiden lasten tilillä on vähintään 34 000 dollaria, mutta tosiasiallisesti jopa 45 000–50 000 dollaria. Rikkaiden perheiden lapsille kertyy vain muutama tonni. Rahat ovat nyt nuoren aikuisen käytettävissä, mutta vain kohteisiin, jotka lisäävät hänen omaa varallisuuttaan, kuten omaan kotiin, koulutukseen tai startup-rahaksi omaan yritykseen. 
﻿
Hamiltonin ja Darityn mukaan järjestelmä tasoittaisi eriarvoisuutta tehokkaasti, sillä se purisi sinne missä eriarvoisuus todellisuudessa on – ei tuloeroissa, ei koulutuksessa, eikä kenenkään laiskuudessa, vaan varallisuudessa. Tarkemmin ottaen sukupolvelta toiselle siirtyvässä varallisuudessa. Kannattaa muistaa, että Yhdysvalloissa rikkain 10 prosenttia omistaa 70 prosenttia maan varallisuudesta, kun taas 50 prosenttia tuloluokan pohjalla omistaa vain kaksi prosenttia.
Hamiltonin mukaan varallisuus on se tekijä, joka antaa ihmiselle vapautta, liikkumatilaa ja mahdollisuuksia edistää elämäänsä. Jos haluat ostaa talon, mutta sinulla ei ole varallisuutta, aniharva kykenee ostamaan talon palkallaan. Jos sen sijaan vanhempasi tulevat pankkilainan takaajaksi, koska heillä on omistusasunto, kesämökki ja kenties osakkeitakin, pääset hyötymään sukupolvelta toiselle siirtyvästä varallisuudesta, ja pääset maksamaan omaa kiinteistöä. 
Vaikka koulutuksesta puhutaan paljon, sekään ei ainakaan Yhdysvalloissa ole tie onneen. Yhdysvalloissa yliopistosta valmistuneilla ja kokopäivätöissä käyvillä mustilla on merkittävästi vähemmän varallisuutta kuin valkoisilla, jotka ovat jättäneet yliopiston kesken tai ovat työttömiä. Jälleen kerran kyse on sukupolvelta toiselle siirtyvästä varallisuudesta. Mustien yhteiskunnallinen asema on ollut niin kurja, ettei heillä ole ollut mahdollisuutta kerätä tällaista varallisuutta, joten yhteiskunnan pohjallakin he jäävät valkoisten alle.

Koska Hamiltonin ja Darityn aloite on vasta ehdotus, sitä on voitu testata vasta teoreettisesti. New Yorkin City Universityn professori Naomi Zewde katsoi tutkimuksessa vuonna 2019, miten tehokkaasti ”beibibondit” olisivat tasoittaneet varallisuuseroja jos ne olisi otettu käyttöön 1990-luvun puolivälissä. Laskelmassa oletettiin, että köyhin 20 prosenttia olisi saanut 18-vuotiaana 45 000 dollaria ja rikkain 20 prosenttia 10 000 dollaria. Vaikutus mustien ja valkoisten varallisuuteen olisi ollut merkittävä: lähtötilanteessa varallisuusero ryhmien välillä oli 16-kertainen, mutta ohjelman jälkeen vain 1,4-kertainen.
Monissa osavaltioissa on kiinnostuttu beibibondeista. Connecticutissa on juuri otettu käyttöön ohjelma, jossa osavaltio investoi vastasyntyneen tilille 3200 dollaria, mikä voi kasvaa kolmessa vuosikymmenessä 24 000 dollariin. Ohjelma ei kuitenkaan ole universaali, vaan rajoittuu tietyn tulotason alle jääviin perheisiin. Ohjelma maksaa osavaltiolle noin 50 miljoonaa dollaria ja siinä on mukana yli 15 000 lasta. Omia versioita beibibondeista suunnittelevat myös Iowa, New Jersey, New York ja Wisconsin. 
﻿

Jutun asiasanat:

vauva

pankkitili

yhdysvallat

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään

Lue juttu loppuun

Valitse itse ohitatko maksumuurin vai tuetko toimittajan työtä

Hyväksyn tietosuojaselosteen ja käyttöehdot

Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Saat oivaltavat tiedekolumnit sähköpostiisi ennen muita
Päätät tilausmaksusi itse, alk. vain 3,90 € / kk
Mahdollistat tiedekolumnien jatkumisen
Tuet Jani Kaaron journalistista työtä

Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Et saa tiedekolumneja sähköpostiisi ennen muita
Et tue Jani Kaaron journalistista työtä
Et mahdollista tiedekolumnien jatkumista
Ohitat maksumuurin ja kirjaudut sisään ilmaiskäyttäjänä

Lukijoiden tuella

"Pidätkö lukemastasi? Tiedekolumnini Rapportissa ovat mahdollisia vain teidän maksavien lukijoiden ansiosta, koska kirjoitan elääkseni.

Kiitos sinulle!"

Jani Kaaro