Luottamus on moniselitteistä. Viime vuosina media on kertonut toistuvasti kuinka suomalaisten luottamus poliittisiin päättäjiin, terveydenhuoltoon, poliisiin ja muihin yhteiskunnan instituutioihin on laskenut.
Juhlapuheissa korostetaan, että luottamus on liima, joka pitää yhteiskunnan koossa, ja kysytään, mitä voisimme tehdä lisätäksemme kansalaisten luottamusta yhteiskunnan instituutioihin.
Samanaikaisesti yhteiskuntaan on noussut toisenlaisia luottamuksen muotoja, joita olisi ollut vaikea kuvitella muutama vuosikymmen sitten. Hyvä esimerkki on Airbnb, jossa ihmiset avaavat kotinsa ventovieraille maksua vastaan ja vieläpä antautuvat ventovieraiden arvosteltavaksi.
Myös deittisovelluksissa monet paljastavat ventovieraalle kaikenlaisia intiimejä asioita omasta elämästään tai peräti kutsuvat ventovieraan kaiken nettietiketin vastaisesti ensitreffeille kotiinsa tietämättä tästä paljon mitään.
Luottamuksesta voi puhua ylätasolla paljon kaunista ja romanttista, mutta käsittelen tässä romanialaisen antropologin, Radu Umbresin, teosta Living With Distrust. Kyseessä on harvinainen ruohonjuuritason katsaus elämään pienessä romanialaisessa kyläyhteisössä, jossa ihmiset eivät luota toisiinsa. Umbresin työ herättää kiinnostavia kysymyksiä luottamuksen merkityksestä yleisemminkin. 
