Koronavirus - populistin painajainen
Populistit eivät kunnostautuneet pandemiaan varautumisessa.
Jani Kaaro
4/5/2020
Lukijoiden tuella
Kun Donald Trump kävi presidentivaalikampanjaansa, hän hyökkäsi usein ”eliittiä” vastaan. Hän antoi ymmärtää, että ääni hänelle oli ääni pois eliitiltä, joka vain hamusi itselleen valtaa määrätä ihmisten elämästä. Viesti meni perille ja Trump valittin presidentiksi, mutta sitten tapahtui jotakin kummallista. Ensitöikseen Trump täytti kabinettinsa Wall Streetin eliitillä: entisillä pankkiireilla ja toimitusjohtajilla, joiden nettovarallisuus mitattiin miljardeissa.
En ole koskaan päässyt perille, miten tämä tieto otettiin vastaan Trumpin peruskannattajajoukossa. Olivatko he tyrmistyneitä sitä, että hyökkäykset eliittiä vastaan kilpistyivät lopulta siihen, että Trump keräsi ympärilleen rahakkaimman eliitin, mitä Yhdysvaltain hallinnossa oli aikoihin nähty?
Ilmeisesti ei, ja se taas paljastaa jotakin siitä, mitä populistit ajattelevat eliitistä. He eivät vastusta kaikkea eliittiä, vaan nimenomaisesti asiantuntijaeliittiä. Miksi? Siksi, että asiantuntijaeliitti on suora uhka populistiselle tietämiselle. Populistisessa mielikuvituksessa vain populistit voivat edustaa kansan tahtoa, koska heillä ainoana on varma tieto siitä, mitä kansa tahtoo. Jos professori tai dosentti tulee inisemään vastaväitteineen, perusteenaan se, että hän on opiskellut vuosikaudet yliopistossa, populistille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin nakertaa asiantuntijan uskottavuus nakertamalla hänen koulutuksensa uskottavuutta.
Tämän peruskuvion vuoksi oikeistopopulismi vaikuttaa niin usein tiedevastaiselta. Esimerkiksi Nigel Farage kuuluisassa lausunnossaan kutsui Maailman terveysjärjestöä (WHO) ”öykkäreiden klubiksi.” Tämä ilmiö ei kuitenkaan ole uusi tai tämän päivän oikeistopopulistien keksimä. Margaret Thatcher moitti usein akateemisia ihmisiä siitä, että he eivät tee oikeita töitä. Sekin viesti meni perille. Muistan nimittäin kuulleeni sen monta kertaa lapsuudessani, kun pikkukaupungissa kerroin, että haluaisin isona professoriksi.
Koronavirus on mitä mielenkiintoisin testi tälle populistiselle tiedevastaisuudelle. En tiedä olenko oikeassa vai väärässä, mutta oikeistopopulistit vaikuttavat yhtäkkiä hieman vähäverisiltä. On kuin he olisivat yhtäkkiä joutuneet tekemisiin sellaisten realiteettien kanssa, jossa heidän vanhat sloganinsa ja strategiansa eivät toimi. He joutuvat kohtaamaan myös sen tosiasian, että heidän aiempi politiikkansa on heikentänyt yhteiskunnan kykyä vastata globaaliin terveysuhkaan.
Hyvä esimerkki jälkimmäisestä on Englanti. Konservatiivit ovat olleet siellä vallassa kymmenen vuotta ja sen aikana maan julkinen terveydenhuolto on rapistunut. Osaavasta henkilökunnasta on huutava puute, ja sen odotetaan vain syvenevän Brexitin myötä, koska niin suuri osa henkilökunnasta on peräisin EU-maista. Jonotusajat ovat pitkiä ja konservatiivien hallinta-aikana sairaalat ovat poistaneet käytöstä noin 17 000 sairaalapaikkaa.
Nyt tämän runnellun julkisen terveydenhuoltojärjestelmän hoidettavaksi tulee koronaviruspotilaita – tuhansittain. Henkilökunta on kauhuissaan, kuten käy ilmi heidän Lancetissa julkaistuista kommenteistaan. ”Ei ole mitään ohjeistusta, tämä on kaaos.” ”Joudumme keksimään lennosta.” ”Verilöyly.” ”Olen ollut maajohtajana monilla konflktialueilla ja valmiutemme sielläkin on ollut parempi.” ”Suuri yleisö ja media eivät tiedä, että tässä kaupungissa ei enää ole kunnolla toimivaa länsimaista terveydenhuoltojärjestelmää.”
Tätä kirjoittaessa Englannissa on yli neljätuhatta kuollutta ja maassa akuutti pula hengityslaitteista ja suojavarusteista. Yksi syy siihen, miksi hengityslaitteista on pula, ei ole herättänyt luottamusta Johnsonin hallitusta kohtaan. EU nimittäin järjesti yhteishankinnan, jonka kautta pyrittiin turvaamaan jäsenmaille lisää hengityslaitteita ja muita lääkinnällisiä tarvikkeita koronaviruspotilaiden hoitoon. Brexitistä huolimatta Englantia pyydettiin osallistumaan hankintaan, mutta se ei osallistunut.
Hallituksen selitysten mukaan se joko ”missasi deadlinen” tai ”ei koskaan saanut asiaan liittyvää sähköpostia”. Hallitus on korostanut, ettei ulkopuolelle jättäytyminen johtunut ideologisista syistä – mikä tieto keskellä terveydenhuollon kriisiä voisi aiheuttaa poliittisen kriisin. Nyt hallitus koettaa kannustaa brittiläisiä yrityksiä valmistamaan omat hengityslaitteensa. Hallitus on vaatinut muutamassa viikossa 30 000 hengityslaitetta, mikä on määrä, jonka jotkut valmistajat tuottavat vuodessa. Tilausmäärää pidetään myös liioiteltuna ja yhtenä merkkinä lisää hallituksen osaamattomuudesta.
Monet maailman johtajat aliarvioivat ensin koronaviruksen uhkaa. Se on kuitenkin eri asia kuin julkisesti vähätellä uhkaa ja vastustaa oman hallinnon vastuullisia toimia viruksen pysäyttämiseksi. Näin ovat toimineet lähinnä populistiset johtajat – eikä väliä onko kyseessä vasemmistolainen vai oikeistolainen populisti. Meksikossa maan presidentti, vasemmistopopulisti Andrés Manuel López Obrador, eli AMLO, on kehottanut kansalaisiaan elämään kuten ennenkin ja on itse näyttänyt tässä esimerkkiä. Hän on kiertänyt ahkerasti erilaisissa tapahtumissa ja lehtikuvissa hän halailee kannattajiaan ja tervehtii heitä poskisuudelmilla. Populistina AMLO on samaa rotua oikeistolaisten populistien kanssa. Kun hänet valittiin presidentiksi, hän teki mittavia leikkauksia maan tiedebudjettiin.
Brasilian Trump, Jair Bolsonaro on alusta pitäen vähätellyt virusta kutsumalla sitä pikku flunssaksi ja väittänyt, että brasilialaisiin ei tartu mikään, koska he uivat likavedessä. Näiden mielipiteidensä vuoksi Bolsonaro on alkanut näyttää yhä enemmän kuninkaalta ilman vaatteita. Mielipidekyselyjen mukaan brasilialaiset ovat yhä tuskastuneempia ja tyytymättömämpiä Bolsonaron linjaan, ja suuri osa Brasilian paikallistason hallinnosta seuraa WHO:n ohjeistusta, ei presidenttiään.
Brasilia on valtavien tuloerojen maa ja siellä korostuu se, että koronavirus on liikkunut maapallon ympäri nimenomaisesti hyväosaisten mukana. Maan ensimmäinen uhri oli piika, joka sai tartunnan rikkaalla asuinalueella Rio de Janeirossa. Hänen emäntänsä oli ollut lomamatkalla Italiassa ja toi viruksen sieltä kotimaahansa. Reuters kertoo, että piika alkoi tuntea itsensä huonovointiseksi ja sai mennä sairastamaan kotiinsa, kaupungin köyhälle alueelle. Parin päivän päästä hän kuoli nopeasti etenevään keuhkokuumeeseen.
Brasiliassa koronavirus on iskenyt pahasti maan superrikkaiden suosimaan luksusyhteisöön – Rio de Janeiron Country Clubiin. Kerhon jäsenet ovat toimitusjohtajia ja muita bisneshenkilöitä, jotka lentävät jatkuvasti ympäri maailmaa. Kerhon yli 800:sta jäsenestä 60:lla on todettu tartunta ja 70-vuotias bisnesnainen on kuollut.
Samanaikaisesti tartuntojen tai kuolleiden määrää köyhillä alueilla ei tiedetä – Brasilian viranomaiset suhtautuvat epäillen virallisiin lukuihin. Kuvaavaa onkin, että slummeissa ulkonaliikkumiskieltoja ovat julistaneet paikalliset rikosjengit, ja ne myös valvovat sen noudattamista.
Suomessa on puhuttanut pääministeri Juha Sipilän hallituksen leikkaukset, jossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos menetti valtavasti osaamistaan ja asiantuntemustaan. Kuten olen aiemmin kirjoittanut tämä ei välttämättä ole esimerkki Sipilän hallituksen suoranaisesta tiedevastaisuudesta, vaan uusliberalistisesta optimismista. Tähän optimismiin kuuluu, että yksityisyrittäjä ratkaisee minkä tahansa ongelman nopeammin ja tehokkaammin kuin julkinen sektori, joten valtion virastojen henkilökunnasta voi aina leikata.
Sipilä ei kuitenkaan ollut ainoa päättäjä, joka heikensi maansa kykyä vastata pandemiaan. Toinen on Donald Trump. Vuonna 2018 hän alkoi järjestelmällisesti vetää rahoitusta pois presidentti Barack Obaman perustamista terveysprojekteista, Kansallisen turvallisuusneuvoston pandemiaryhmää vetänyt Timothy Ziemer pakotettiin eroamaan, ja sen jälkeen koko ryhmä lopetettiin. Tämän jälkeen myös Yhdysvaltain tartuntautivirasto pakotettiin karsimaan 80 prosenttia projekteista, jotka koskivat nimenomaisesti globaaleja tartuntautiuhkia.
Seuraus oli, että kun pandemia oli ovella, hallinnosta puuttui tietoa ja taitoa reagoida uhkaan eikä presidentistä ollut apua. Hän vähätteli virusta. Kuten Bolsonaro, hän piti sitä tavallisena flunssana.
Yhdysvalloissa terveysviranomaiset puhuvat menetetystä kuudesta viikosta. Niin paljon hallinnolla oli aikaa reagoida tilanteeseen. Olisi voitu tilata testipakkauksia ja olisi voitu aloittaa hengityskoneiden ja suojavarusteiden tuotanto. ”Se mitä Washingtonissa tapahtui oli uskomattomien mittasuhteiden fiasko”, sanoo ebolanvastaisia toimia Afrikassa johtanut Ron Klein Guardianin haastattelussa.
Samassa haastattelussa USAID:in entinen johtaja Jeremy Konyndyk muistelee tapaamistaan hallinnon edustajien kanssa helmikuun puolivälissä. Hänen mukaansa tuossa tapaamisessa ainoa puheenaihe oli matkustuskielto. ”Silloin ajattelin: Voi pyhä Jeesus! Missä on keskustelu sairaaloiden suojelemisesta. Missä on keskustelu riskiryhmistä, missä keskustelu viruksen valvonnasta, jotta tiedämme missä virusta on?”
Tämän jälkeen kaikki asiat, joista ei ajoissa keskusteltu, ovat realisoituneet tosiasioiksi Trumpin pöydälle. Ensin tuli testauskriisi, sitten suojavarusteiden kriisi, sitten sairaalapaikkojen kriisi ja viimeiseksi hengityskonekriisi. Trumpin hallinto yllätettiin housut nilkoissa.
Trumpin politiikka on alkanut näyttää häilyvältä. Tähän asti hallinnon politiikkana on ollut laittaa rajat kiinni, mutta nyt hallinto koettaakin yllättäen helpottaa maahanmuuttajien työllistymistä ja pääsyä Yhdysvaltoihin. Trump tietää, että ilman maahanmuuttajia Yhdysvaltain maatiloille, hedelmätarhoihin ja golfkentille ei löydy työntekijöitä. Mutta mitä tästä ajattelevat hänen kannattajansa kun samaan aikaan miljoonia amerikkalaisia on joutumassa työttömyyskortistoon?
Kovin kaukonäköisenä ei voi pitää Trumpin Iranin politiikkakaan. Kun tautitapaukset Iranissa nousivat, Yhdysvallat kiristi pakotteita entisestään. Se tarkoitti, ettei Iran saanut käyttöönsä tarvittavia diagnostisia testejä ja suojavarusteita. Niinpä Iranin terveysviranomaiset eivät tienneet, kuka kantaa virusta ja kuka ei, ja niin oireettomat viruksen kantajat saivat palata kotimaihinsa. Näin virus pääsi – Trumpin politiikan myötävaikutuksella – leviämään Afganistaniin ja Pakistaniin.
Trumpin suurin koettelemus on vielä edessä. Kun miljoonat amerikkalaiset menettävät työpaikkansa, he menettävät myös sairausvakuutuksensa. Se tarkoittaa valtavaa määrää uusia vakuuttamattomia ihmisiä tilanteessa, jossa sairausvakuutus on elintärkeä. Yksi ratkaisu olisi ottaa nämä ihmiset Obamacaren piiriin. Se olisi Trumpille nöyryytysten nöyryytys eikä hän vielä ole taipunut siihen.
Trump twiittaa, räivää ja raivoaa kuten ennenkin, mutta oletteko huomanneet, että jotakin puuttuu? Sanat ovat samat, mutta niissä ei enää ole voimaa. Raivo on entisellään, mutta se ei enää kanna. Koronavirus ei reagoi, twiittasi Trump mitä hyvänsä. Koronavirusta ei voi uhkailla sotilaallisella mahdilla eikä talouspakotteilla. Trump näyttää pienemmältä, ontommalta ja voimattomammalta.
Koronavirus näyttääkin paljastavan populismin onttouden. Kun oikeistopopulistilla ei ole vihollista, jota vastaan masinoida vihaa, hän ei osaa tehdä paljonkaan. Hän ei osaa yhdistää kansaa, ei luoda yhteishenkeä, ei kannustaa kansaa yhteiseen ponnistukseen.
Populisti on arvostellut asiantuntijoita ja leikannut tieteelltä niin paljon kuin on kehdannut, ja nyt hän antaa lehdistötilaisuudessa puheenvuoron asiantuntijalle, koska hänen tietämättömyytensä on paljastunut.
Koronavirus tuskin kuitenkaan nitistää populismia. Kun virus on poistunut, ja jäljellä ovat runnellut kansantaloudet, se on hyvä maaperä kylvää epäluuloja ja eripuraa. Hyvä aika syytellä, hyvä aika vaatia silloin tehtyjä päätöksiä läpivalaistavaksi, hyvä aika vaatia vastuunkantajia esiin. En tiedä käykö näin, en sitä toivo, mutta on olemassa toivonkipinä sitä vastaan. Jos me selviämme pandemiasta solidaarisuudella, me voimme selvitä lamasta samalla tavalla.
Linkkejä lähteisiin saa kysymällä niitä toimittajalta.
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään
Lue juttu loppuun
Valitse itse ohitatko maksumuurin vai tuetko toimittajan työtä
Hyväksyn tietosuojaselosteen ja käyttöehdot
Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Saat oivaltavat tiedekolumnit sähköpostiisi ennen muita
Päätät tilausmaksusi itse, alk. vain 3,90 € / kk
Mahdollistat tiedekolumnien jatkumisen
Tuet Jani Kaaron journalistista työtä
Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Et saa tiedekolumneja sähköpostiisi ennen muita
Et tue Jani Kaaron journalistista työtä
Et mahdollista tiedekolumnien jatkumista
Ohitat maksumuurin ja kirjaudut sisään ilmaiskäyttäjänä
Lukijoiden tuella
"Pidätkö lukemastasi? Tiedekolumnini Rapportissa ovat mahdollisia vain teidän maksavien lukijoiden ansiosta, koska kirjoitan elääkseni.
Kiitos sinulle!"
Jani Kaaro
Kommentit (0)
Puheenaiheet
Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme
Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.