Morzinen vuoristokylä Ranskassa oli 1800-luvun lopulla pitkän ja intensiivisen massahysterian vallassa. Sadat kyläläiset saivat kohtauksia, joiden aikana he kaatuivat maahan väkivaltaisten kouristusten ravistelemina. He kirkuivat, puhuivat sekavia ja koettivat raapia ja purra ketä tahansa, joka koetti tulla heitä auttamaan.
Taikauskoinen väki ei osannut selittää kohtauksia muuten, kuin että sairastuneet olivat demonien vallassa. Hysteria kesti kaikkiaan kaksikymmentä vuotta, mutta siinä, miten siitä päästiin eroon, sisältyy opetus meidänkin ajallemme.
Kerrataan ensin mitä Morzinen massahysteriasta tiedetään. Tapahtumat alkoivat vuonna 1857, kun kaksi tyttöä, 10-vuotias Péronne Tavernier ja hänen ystävättärensä Marie Plagnat alkoivat saada outoja kohtauksia. Kohtausten aikana he valahtivat maahan ja vaipuivat transsiin eikä heihin tällöin saatu mitään yhteyttä. Transsista herättyään he kertoivat saaneensa näkymättömiä kirjeitä, jotka he teatraalisesti avasivat ja lukivat ääneen. Kirjeet olivat useimmiten Neitsyt Marialta, mutta joskus Helvetistä. Luettuaan näkymättömän kirjeen he taittelivat sen ja antoivat takaisin kirjeen näkymättömälle lähettäjälle.
Morzine oli 1850-luvulla vielä todellinen takapajula. Kylään ei ollut edes kunnollista tietä ja suurin osa kylän miehistä vietti suuren osan vuotta muualla töissä. Kun Tavernierin ja Plagnat’n kohtaukset alkoivat, huhut liikkuivat nopeasti talosta taloon ja tyttöjen oireilu herätti asukkaissa suurta pelkoa. Pian kohtaukset levisivät muihin kyläläisiin. Muutaman kuukauden kuluttua kohtauksia sai parikymmentä henkilöä, vuoden päästä uhreja oli jo toista sataa.
