Big Mac 100 % hiirenlihapihvillä — milloin soluviljelmissä kasvatettu keinoliha saapuu lautasillemme?
Jani Kaaro
5/13/2024
Kuva: Joshua J. Cotten ja Amirali Mirhashemian / kuvanmuokkaus: Rapport
Lukijoiden tuella
Kaikki vegaanit tietävät mikä on Just Egg. Se on kananmunankorvike, jota tuottaa San Franciscossa toimiva start-up -yritys Eat Just. Eat Just on yksi niistä lukuisista start-upeista, jotka aikovat mullistaa lihantuotannon tuottamalla lihaa laboratoriossa, jolloin lihantuotannossa voitaisiin luopua eläinten tappamisesta.
Eat Just on toistaiseksi onnistunut kehittämään vain yhden laboratoriolihatuotteen – kananuggetin. Harva on päässyt sitä maistamaan, sillä sitä on myyty vain yhdessä ravintolassa Singaporessa. Kananuggetista 30 prosenttia on kasvispohjaista ja loput kanan soluista puristettu massaa, unohtamatta tietenkään taikina- ja maustekuorta.
Mutta onkohan kana oikeasti kanaa? Sitä sopii kysyä sen jälkeen kun on lukenut mitä toimittaja Joe Fassler on kertonut vierailustaan Eat Justin pääkonttorilla vuonna 2017. Tuolloin Fasslerille näytettiin havainnekuvia tehtaasta, jossa pienestä pisarasta eläinsoluja kasvaisi kahdessa viikossa miljoonia kiloja naudanlihaa. Jos kaikki menisi suunnitelmien mukaan, Eat Just olisi vuonna 2030 maailman suurin lihantuottaja ja perinteiset lihatalot kaatuisivat konkurssiin yksi toisensa perässä.
Fassler sai kuitenkin tietoonsa myös jotain muuta, jota hänen ei ollut tarkoitus kuulla. Yhtiöllä oli käynnissä projekti, jossa kasvatettiin ankan soluja. Niistä oli tarkoitus valmistaa ankkachorizoa sekä hanhenmaksan kaltaisia luksustuotteita, joista kuluttajat olisivat valmiita maksamaan enemmän. Yritys päättyi nolosti kun laboratoriossa haluttiin varmistua, että kasvatettavat solut varmasti kuuluivat ankalle. Eivät kuuluneet. Ne kuuluivat hiirelle.
Hiiren solumassaa ei voi erottaa naudan tai ankan solumassasta, joten jos soluista olisi joskus tehty makkaraa, se olisi ollut hiirenlihamakkaraa, jota myydään ankkana.
Hiiren solumassaa ei voi erottaa naudan tai ankan solumassasta, joten jos soluista olisi joskus tehty makkaraa, se olisi ollut hiirenlihamakkaraa, jota myydään ankkana.
Tapaus ei ole ainoa. Upside Foods on ollut Eat Justin ohella yksi menestyneimpiä ja hypetetyimpiä laboratoriolihan start up -kehittäjiä. Yhtiön verkkosivuilla on kuvia herkullisen näköisistä paistetuista kananfileistä, jotka oletettavasti ovat heidän omasta tuotteestaan. Kanaa on päässyt maistamaan kahdessa ravintolassa San Franciscossa.
Kaiken hypetyksen takaa on kuitenkin paljastunut toisenlainen todellisuus.
Vuonna 2019 yhtiön entiset työntekijät kertoivat, että he olivat kiinnittäneet huomiota erityisen nopeasti kasvavaan solulinjaan. Kun he tekivät sille geenitestin, paljastui, että se oli saastunut rotan soluilla.
Upside Foodsin ongelmat eivät jää tähän. Yhtiö on hankkinut tuotantolaitokseensa useita bioreaktoreita, joissa solujen kasvatus tapahtuu. Ongelmana vain on, että yhtiö ei ole keksinyt keinoa, jolla solut saataisiin kasvamaan bioreaktoreissa.
Niinpä solut kasvatetaan ”solupulloissa”, eli solujen kasvatukseen suunnitelluissa muovipulloissa. Kun solut kasvavat pullon sisäpinnalle ohueksi kalvoksi, ne irrotetaan jonkinlaisella lastalla ja pannaan päällekkäin toisten samanlaisten kalvojen kanssa – ja näin kalvoja päällekkäin kerrostamalla saadaan aikaan ”kanaa”. Upside Foodsin kana siis rakennetaan käsityönä.
Näin ei tietenkään ole mahdollista jatkaa, jos tuote halutaan skaalata ja saada tuotantokustannukset alas.
Asiakkaille ei luonnollisesti ole tätä tietoa jaettu, sillä muovipullossa kasvatettu kana ei kuulosta kovin luksukselta.
Laboratoriolihan kehittäjille on jaettu viime vuosina valtavasti rahaa – vuosien 2016-2022 välillä yli kolme miljardia dollaria. Rahaa on myös irronnut yllättävän hövelein perustein. Shiok Meats, joka kehittää äyriäisen solulinjoja, onnistui puhumaan itselleen 30 miljoonan dollarin rahoituksen vaikka heillä ei ollut esittää rahoittajille edes valmista solulinjaa.
Viime vuonna he esittelivät rahoittajille katkaravun, jonka tuotantokustannuket olivat 10 000 dollaria, ja tästä muutaman kuukauden kuluttua myönsivät, että he eivät kykene skaalaamaan tuotantoaan. New Age Eats puolestaan vakuutti rahoittajat makkaralla, josta vain 1-2 prosenttia koostui laboratoriossa kasvatetuista sian soluista, eli käytännössä kyseessä oli kasvismakkara.
Makkarayhtiö alkoi rakentamaan 32 miljoonan dollarin rahoituksella omaa tuotantolaitosta Kaliforniaan, kunnes viime keväänä teki konkurssin.
Ongelmia näyttää olevan myös laboratoriolihan lippulaivalla Eat Justilla. Viime joulukuussa se veti kananugettinsa pois siitä ainoasta singaporelaisesta ravintolasta, missä sitä oli tarjolla ja sulki Singaporessa sijaitsevan tuotantolaitoksensa.
Oheinen kuva tuotantolaitoksesta ei herätä mielleyhtymää huipputeknologisesta laboratoriosta. Eat Just ei ole kertonut syitä näille muutoksille, mutta sen tiedetään olevan suurissa talousvaikeuksissa. Se ei esimerkiksi ole kyennyt maksamaan laskuaan bioreaktorien toimittajalle ja on miljoonaveloissa myös muille tahoille.
Kolme miljardia dollaria ja kymmenen vuotta kehitystyötä ei siis ole tuottanut muuta kuin parissa ravintolassa tarjottuja kananugetteja eikä niitäkään enää saa mistään.
Myös rahoittajien usko laboratoriolihaan on ilmeisesti kadonnut, sillä vuonna 2023 sijoitukset laskivat 73 prosenttia kahden edellisvuoden tasosta.
Kolme miljardia dollaria ja kymmenen vuotta kehitystyötä ei siis ole tuottanut muuta kuin parissa ravintolassa tarjottuja kananugetteja eikä niitäkään enää saa mistään. Myös Upside Foods on vetänyt kana-annoksensa ravintoloista pois.
Perusongelma laboratoriolihan tuottamisessa on se, että solujen viljeleminen on vaikeaa. Lääkeyhtiöillä on vuosikymmenien kokemus solujen laajamittaisesta viljelystä, joten jos lihasolujen viljely joskus skaalataan teolliseen mittakaavaan, tuotantolaitokset näyttäisivät oletettavasti samalta kuin lääkeyhtiön rokotevalmistuslaboratoriot.
Ruokaa kuitenkin tarvitaan paljon enemmän kuin rokotteita, joten lihatuotantolaboratoriot tulisivat olemaan valtavan paljon laajempia. Yhden ainoan lihantuotantolaitoksen kapasiteetti saattaisi olla yhtä suuri kuin lääkeyhtiöiden globaali rokotekapasiteetti.
Start up -yrittäjien haastatteluista kuultaa toisinaan läpi, että he vierastavat ajatusta lääketieteellisen tason soluviljelmistä ja haluaisivat valmistaa soluviljelmänsä ”keveämmin”. Hyvä esimerkki on Helsingin Sanomien juttu, jossa haastateltiin keinolihan kehittäjä Yuki Hanyua. Hän totesi haastattelussa:
”Eläinsoluviljelmien perinne tulee lääketieteestä, minkä tähden alan standardit ovat sairaalatasoa. Se on liioittelua. Ei ruokaa tarvitse tehdä samalla puhtausvaatimuksella kuin vaikkapa solusiirrännäisiä.”
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään
Lue juttu loppuun
Valitse itse ohitatko maksumuurin vai tuetko toimittajan työtä
Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Saat oivaltavat tiedekolumnit sähköpostiisi ennen muita
Päätät tilausmaksusi itse, alk. vain 3,90 € / kk
Mahdollistat tiedekolumnien jatkumisen
Tuet Jani Kaaron journalistista työtä
Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Et saa tiedekolumneja sähköpostiisi ennen muita
Et tue Jani Kaaron journalistista työtä
Et mahdollista tiedekolumnien jatkumista
Ohitat maksumuurin ja kirjaudut sisään ilmaiskäyttäjänä
Lukijoiden tuella
"Pidätkö lukemastasi? Tiedekolumnini Rapportissa ovat mahdollisia vain teidän maksavien lukijoiden ansiosta, koska kirjoitan elääkseni.
Kiitos sinulle!"
Jani Kaaro
