Kirjoitusharjoituksia, osa 2 – Näin kirjoitat minitarinan puolessa tunnissa
Erkka Mykkänen
6/2/2017
Tervetuloa tekemään kirjoitusharjoitus! Tämänkertaisesta harjoituksesta: Vaikka yleensä kirjoittaisit käsin, suosittelen tämän kirjoitusharjoituksen tekemistä tietokoneella, sillä se perustuu osittain nopealle muokkaamiselle, joka ei aina käsin onnistu. Tarkoituksena on kirjoittaa kokonainen minitarina (yhden kappaleen / alle sivun mittainen) puolessa tunnissa.
Esikoisteokseni Kolme maailmanloppua koostuu osittain pienistä, yhden kappaleen mittaisista minitarinoista. Olen niin kirjoittajana kuin lukijana aika kärsimätön, ja siksi nautin kirjoittaessani tarinoita, jotka yritän saada tavalla tai toisella toimimaan yhden kappaleen tai alle sivun mitassa.
Tällaiset asiat minua pienissä tarinoissa kiinnostavat: Miten saisin koukutettua lukijan mukaan ensimmäisellä lauseella? Miten voisin saatella lukijan läpi mahdollisimman monen yllätyksen vain muutamilla riveillä – mutta saamaan silti aikaan uskottavan, kiinnostavan, lyyrisen tai ylipäätään vaikuttavan tekstin, joka ei tyhjenny yhdellä lukukerralla?
Minitarinoiden kirjoittaminen on kivaa myös siksi, että kirjoittamiseen välttämättä liittyvä ahdistus ei pääse yltymään liialliseksi, kun hallittavana on vain silmämääräisesti hahmotettava kokonaisuus.
Tässä kolmen kohdan ohjeeni, jonka avulla voit kokeilla kirjoittaa itse minitarinan. Se on alun perin suunniteltu tehtäväksi lukiolaisille, mutta sopii kelle tahansa.
Sitten mennään. Varaa tähän tehtävään puoli tuntia!
Kolmen kohdan ohje minitarinan kirjoittamiseen puolessa tunnissa:
1. Koeta saada heti ensimmäiseen lauseeseen selkeä asetelma tarinalle. Sellainen josta näkee heti, mistä on kyse. Keksi oma aloituslause tai valitse joku näistä:
”Kaisa näki hänen silmistään, että tämä on heidän viimeinen tapaamisensa.”
”Meteoriitti törmäisi Maahan viikon kuluttua, ja Markus Koivu ainoana maailmassa pystyi sen estämään.”
”Olin kuuden vanha, kun pääni räjähti ensimmäisen kerran.”
”Kikaki on nyt jnetkon sakesin.”
2. Käytä aisteja ja yksityiskohtia – mutta säästeliäästi.
Pienessä tarinassa henkilöhahmoja, miljöötä tai tunnelmaa ei tarvitse kuvailla kuin mainitsemalla lyhyesti, miltä jokin näyttää, kuulostaa tai vaikkapa tuoksuu. Panosta siis yksityiskohtiin: kertooko pelkkä henkilön nenä hänestä jotain erityistä? Miltä auringon paahtama asfaltti tuoksuu? Millaisella eleellä henkilö siirtää hiuksensa korvan taa, miten katsoo silmiin? Yritä saada yksityiskohdasta vaikuttava vain yhdessä lauseessa.
3. Lopeta tarina siten, että alun asetelma on muuttunut.
Voit lopettaa tarinan yksinkertaisesti siten, että alun asetelma on lopussa jotenkin muuttunut, peruuttamattomasti toisin. Palaa siis tarinasi ensimmäiseen lauseeseen, ja mieti, mikä olisi yllättävää, kiinnostavaa, hauskaa tai koskettavaa suhteessa aloitukseesi. Tässä harjoituksessa sinun ei kirjoittajana tarvitse erikseen miettiä, ”mitä haluat sanoa”. Luota siihen, että toiminnan muutos alusta loppuun puhuu puolestaan.
Anna palaa!
Erkka Mykkänen
6/2/2017