Lupaava nuori nainen repäisee hymistelyn verhon pois raiskausten edestä
Parhaan alkuperäisen käsikirjoituksen Oscarin voittanut villi ja nokkela kostodraama käsittelee suostumuksellista seksiä, raiskauskulttuuria ja seksismiä.
Elisa Helenius
5/6/2021
Vau. Nuori lupaava nainen (USA 2020) lunastaa kyllä odotukset. Tämä kostodraaman, mustan komedian ja trillerin sekoitus on sähäkkä, raikas ja tyly. Tarina on hyvin, hyvin synkkä, mutta kerrontatapa on ironinen ja humoristinen, mutta ei niin, että sanoman vakavuus vesittyisi. Katsomiskokemus on raju mutta katarttinen.
Päähenkilö Cassie (roolissa loistava Carey Mulligan) on 30-vuotias nainen, jonka suloinen ja värikäs pukeutumistyyli luo kontrastin hänen öisten tekojensa rajuudelle. Cassie on huippuälykäs, hauska ja rohkea. Hän oli siis luonnollisesti aikoinaan erittäin lupaava nainen, mutta sitten opiskeluaikojen traumaattinen tapahtuma romutti hänen tulevaisuuden suunnitelmansa.
Cassie ei pääse eteenpäin elämässään, vaan on masennuksen lamaannuttama. Hänen elämässään on vain yksi asia, joka antaa hänelle voimaa: halu hakea hyvitystä parhaan ystävän kuolemalle. Cassie on valjastanut vihansa voimaksi, jonka avulla hän näyttää, kuinka joka ikisestä baarista löytyy mies, joka on valmis käyttämään naista seksuaalisesti hyväkseen, kun luulee, ettei teosta ole seuraamuksia hänelle itselleen. Elokuvan loppupuolen käänteet saavat Cassien ottamaan kovemmat keinot käyttöön ja riskeeraamaan aivan kaiken, jotta (omankäden)oikeus toteutuisi.
Elokuvateollisuuden seksismiä kuvaa se, että Variety-lehden arvion mukaan Mulligan ei ole tarpeeksi nätti rooliinsa. Kritiikki on surkuhupaisa. Ensinnäkin Mulligan on erittäin viehättävä, ja vieläpä ammattimeikkaajan ja -puvustajan kauniisti stailaama. Toisekseen, naisoletetun ei tarvitse olla filmitähden näköinen femme fatale, että hän saisi heteromiehiltä ei-toivottua lähentelyä tai himoa osakseen: siihen riittää arkinenkin ulkomuoto.
Nuori lupaava nainen palkittiin parhaan alkuperäisen käsikirjoituksen Oscarilla. Toimiva käsikirjoitus onkin elokuvan ydin, jonka ympärille kaikki muu rakentuu. Ohjaaja ja käsikirjoittaja Emerald Fennelli (tunnettu myös näyttelijänä ja käsikirjoittanut feminististä Killing Eve -sarjaa) ohjasi tämän ensimmäisen pitkän elokuvansa ollessaan kahdeksannella kuulla raskaana. Aikamoinen supernainen.
Fennellin nerokkuutta kuvaa se, että elokuvan limanuljaskat eivät ole päällisin puolin huonosti käyttäytyviä miehiä, jotka ympäristö tuomitsisi muutenkin. He ovat niitä "mukavia miehiä", porukan kaikista järkevämmiltä ja eettisimmiltä vaikuttavia herrasmiehiä, suosittuja kavereita ja ahkeria uraohjuksia. Kuitenkin he ovat tilaisuuden tullen valmiita käyttämään härkisti hyväkseen humalaisen naisen puolustuskyvytöntä tilaa. On myös kantaaottavaa ottaa uhriksi umpihumalainen nainen, koska miesten naisille tekemiä raiskauksia vähätellään juuri eniten silloin, jos nainen on juonut itsensä kaatokänniin.
Cassie ei edes tee mitään hirveää baarista hänet poimineille miehille, jotka vain järkyttyvät kun nainen ei yhtäkkiä olekaan umpihumalassa.
Jo se, että elokuvassa näytetään (muka) humalaista ja holtitonta naista, tuntuu harvinaiselta.
Elisa Helenius
5/6/2021
Kommentit (0)
Kommenttia ei voi muokata jälkikäteen.
Puheenaiheet
Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme
Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.