Kuolleet lehdet -elokuvassa Kaurismäen melankolinen huumori on hiottu huippuunsa
Lempeä tragikomedia on klassista Aki Kaurismäkeä. Orastavan rakkaussuhteen tielle osuvat kommellukset ja alkoholismi.
Elisa Helenius
9/13/2023
Ansa (Alma Pöysti) kutsuu Holapan (Jussi Vatanen) koti-illalliselle.
Tämä syksyinen elokuva tulee levitykseen juuri oikeana vuodenaikana. Kuolleet lehdet kertoo rakkaudesta ja alkoholismista. Pääosassa on kaksi yksinäistä ihmistä, joista kumpikin työskentelee matalapalkka-alalla ilman koulutusta. Kaurismäki on erikoistunut kuvaamaan arvostavasti työväenluokkaa.
Ansa (Alma Pöysti) ja Holappa (Jussi Vatanen) kohtaavat toisensa karaokebaarissa ja myöhemmin kadulla. Heidän välilleen syttyy heti syvä ihastus, mutta suhde etenee hitaasti.
Ansan eristäytyneestä ja pienituloisesta elämästä kertoo osuvasti se, että kun hän kutsuu Holapan luokseen illalliselle, hänen pitää ostaa kaupasta kotiinsa toinen lautanen ja toiset ruokailuvälineet. Pari onnistuu kadottamaan toisensa jo ensitreffien jälkeen, ja myöhemmin suhteen tielle tulee masentuneen Holapan alkoholismi.
Juttu sisältää juonipaljastuksia.
Kaurismäen tyylin tunnistaa jo elokuvan ensikuvista alkaen. Hahmot elävät maailmassa, jossa on yhtä aikaa läsnä 1940- ja 1950-lukujen sekä nykyajan Helsinki. Minimalistinen visuaalisuus on tyylikästä ja karua. Omalaatuinen esteettinen tyyli vuorotellen ärsyttää vieraannuttavuudellaan ja ihastuttaa hiotuilla yksityiskohdillaan.
Kuolleissa lehdissä hahmot kuuntelevat uutisia yhä vanhanaikaisesta radiosta ja kirjoittavat tietonsa paperilapuille sen sijaan, että tallentaisivat ne puhelimeensa. Elokuvan Helsingissä on yhä nettikahviloita kuin 2000-luvun alussa, mutta niissä on käytössä pöytätietokoneiden sijasta läppärit. Olisi mahdotonta kuvitella, että Kaurismäen elokuvien hahmot tekisivät päivityksiä sosiaalisessa mediassa, katsoisivat Netflixiä tai ajelisivat kaduilla sähköpotkulaudoilla. Seinäkalenterissa näkyy kuitenkin jo vuosi 2024, ja radiossa kuullaan jatkuvasti uutisia sodasta Ukrainassa.
Kun pari menee elokuvateatteriin, melkein odottaisi heidän katsovan vanhan mustavalkoisen elokuvan, mutta Kaurismäki hauskuuttaakin laittamalla heidät katsomaan huonon zombie-elokuvan The Dead Don't Die (USA 2019).
Kuolleet lehdet on myös kunnianosoitus menneelle elokuvataiteelle: elokuvateatterin ulkoseinä on täynnä vanhojen klassikkoelokuvien julisteita. Kuolleissa lehdissä itsessään riittää dramaattisia yllätyskäänteitä kuin Hollywoodin kultakauden draamoissa.
Elokuvasta voi bongata monia tunnelmallisia paikkoja Helsingistä. Ovatpa Ansa ja hänen ystävänsä Liisa (Nuppu Koivu) kaurismäkeläisittäin yllättävän hienoilla drinkeillä Kaurismäen itsensä omistamassa Buenos Aires -kapakassa Helsingin keskustassa.
Kuten Kaurismäen elokuvissa yleensäkin, hahmot ovat totisia, rauhallisia ja hieman melankolisia. Samaan aikaan heidän lyhyet repliikkinsä ovat nokkelia ja hauskoja.
Minua ahdistaa Kaurismäen elokuvissa hahmojen elinpiirin pienuus ja heidän elämänsä ankeus ja arkisuus. Samaan aikaan ilahdun kerta toisensa jälkeen siitä, kuinka paljon hänen elokuvissaan on huumoria, lämpöä ja toivoa.
Kuolleet lehdet on saanut inspiraationsa Joseph Kosman säveltämästä ja Jacques Prévertin sanoittamasta Les feuilles mortes -kappaleesta vuodelta 1945 (suomeksi Kuolleet lehdet). Musiikki on muutenkin elokuvassa tärkeässä roolissa, ja siinä nähdään esimerkiksi koskettava musiikkiesitys ilmeettömältä Maustetytöt-yhtyeeltä.
Elokuva käsittelee myös solidaarisuutta ja kunnioitusta kaikkea elävää kohtaan, mikä tulee esiin Ansan adoptoidessa löytökoiran kadulta. Kyseessä on Kaurismäen oma portugalilainen löytökoira Alma, joka palkittiin Cannesin elokuvajuhlilla Juryn erikoismaininnalla Palm Dog -seremoniassa.
Humaani ja moderni arvomaailma näkyvät esimerkiksi myös siinä, että Ansa haluaa hyödyntää yhä syötäväksi kelpaavaa mutta viimeiseltä käyttöpäivältään vanhentunutta kaupan ruokaa; että ruokakaupan myyjät valittavat työnantajalle nollatuntisopimuksiensa pienestä palkasta; ja että Holappa jakaa arkensa sulassa sovussa raksan siirtolaistyöläisten kanssa.
Kaurismäen edellinen elokuva on vuonna 2017 ilmestynyt pakolaistarina Toivon tuolla puolen. Se palkittiin Berliinin elokuvajuhlilla parhaasta ohjauksesta ja kansainvälisen elokuvakriitikoiden järjestön Fiprescin vuoden parhaana elokuvana. Kuolleet lehdet on myös voittanut Cannesin elokuvajuhlien tuomariston palkinnon ja kansainvälisen kriitikkojärjestö Fiprescin vuoden parhaan elokuvan palkinnon.
Kaurismäki on kutsunut Kuolleita lehtiä työläistrilogiansa neljänneksi, kauan kateissa olleeksi osaksi. Trilogian aiemmat osat ovat Varjoja paratiisissa (1986), Ariel (1988) ja Tulitikkutehtaan tyttö (1990).
Pääosissa loistavat suomalaisen elokuvamaailman tähdet. Pöysti (s. 1981) sai vuonna 2021 Jussi-palkinnon roolityöstään Tove Janssonina elokuvassa Tove, ja helmikuussa 2023 hänet palkittiin Göteborgin elokuvajuhlien parhaan naispääosan palkinnolla roolistaan Selma Vilhusen elokuvassa Neljä pientä aikuista.
Vatanen (s. 1978) taas muistetaan valtaisaan suosioon yltäneen Kimmo-sarjan (2012–2017) pääosasta. Hän on esiintynyt myös muun muassa elokuvissa Napapiirin sankarit, Tuntematon sotilas ja Metsäjätti.
Kuolleet lehdet
Ensi-ilta: perjantai 15.9.2023
Ikäraja: 7
Pituus: 81 min
Ohjaus ja käsikirjoitus: Aki Kaurismäki
Näyttelijät: Alma Pöysti, Jussi Vatanen, Janne Hyytiäinen, Nuppu Koivu, Matti Onnismaa, Martti Suosalo, Sakari Kuosmanen, Alina Tomnikov, Alma-koira
Kuvaus: Timo Salminen
Genre: Draamakomedia, tragikomedia
Elisa Helenius
9/13/2023
Kommentit (0)
Kommenttia ei voi muokata jälkikäteen.
Puheenaiheet
Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme
Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.