Leirinuotio keskellä kaupunkia — tavoitteena parempi keskustelukulttuuri
Annina Vainio
4/17/2024
Postimuseon Kuplasta löytyy keskustelujen lisäksi esimerkiksi pelejä, keskustelukortteja ja lukemista. KUVA: Wille Nyyssönen
Näky on virkistävä ja poikkeuksellinen. Ympyrä-muodostelmassa istuu joukko ihmisiä, joista yksikään ei tuijota älypuhelinta. Sen sijaan he kuuntelevat toisiaan keskittyneesti ja keskeyttämättä, vaikka valtaosa ei tunne toisiaan entuudestaan.
– Laskin juuri, että jos somen selaamiseen käyttää päivittäin keskimäärin kaksi tuntia, se tarkoittaa vuositasolla yhtä kuukautta, sanoo yksi keskustelijoista ja muut nyökyttelevät.
Puheenaiheena on tietovyöry ja se, miten nopeasti päivittyvät uutiset vaikuttavat tunteisiimme. Keskustelussa jokainen pääsee halutessaan ääneen, ja jos keskustelukumppanin nimi unohtuu, sen voi luntata vilkaisemalla rinnukseen kiinnitettyä nimilappua. Tarjolla on myös pientä purtavaa ja juotavaa.
Jos somen selaamiseen käyttää kaksi tuntia päivässä, vuodessa se tarkoittaa yhtä kuukautta.
Tunnelma muistuttaa leirinuotiolla istumista – tuolit vain ovat mukavammat ja rätisevä tuli puuttuu. Samaan aikaan Tampellan entisen tehdaskiinteistön ulkopuolella sykkii Suomen tutkitusti vetovoimaisimman kaupungin sydän.
Kymmenkunta keskustelijaa on saapunut maaliskuisena iltana vaihtamaan ajatuksia Tampereen museokeskuksena tunnettuun Vapriikkiin. Sen uumenissa sijaitseva Postimuseo on uudistanut tilojaan ja nimennyt uudenlaisen kohtaamispaikkansa Kuplaksi. Se yhdistää keskusteluareenan ja näyttelytoiminnan.
TUSKIN KUKAAN on voinut välttyä kuulemasta puhetta kuplista. Sanalla viitataan siihen, että moni vaihtaa sosiaalisessa mediassa ja myös arjessa ajatuksia lähinnä samanmielistensä kanssa. Silloin kosketuspinta muissa sosioekonomisissa asemissa eläviin ihmisiin voi vähentyä, mikä saattaa heikentää ymmärrystä toisenlaisessa elämäntilanteessa elävien todellisuudesta ja mielipiteistä.
Kehityksen taustalla on niin viestinnän muutos aiempaa digitaalisemmaksi kuin yhteiskunnan polarisaatio eli ilmiö, jossa mielipiteet jakautuvat voimakkaasti.
Kohtaamispaikka Kuplassa yritämme ymmärtää toisiamme paremmin ja keskustella kunnioittavammin kuin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa nykyään usein tapahtuu.
Kohtaamispaikka Kuplan tarkoitus on houkutella ihmisiä astumaan oman kuplansa ulkopuolelle, kertoo Postimuseon viestintäsuunnittelija Mirka Ylä-Mattila. Samalla tavoite on lisätä moniäänistä keskustelua ja suvaitsevaisuutta sekä puolustaa sananvapautta.
– Ajatus on, että yrittäisimme ymmärtää toisiamme paremmin ja keskustella kunnioittavammin kuin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa nykyään usein tapahtuu. Ihmisillä tuntuu olevan kova tarve sanoa mielipiteitään yhteiskunnallisista asioista. Haluamme tarjota mahdollisuuden kohdata muita kasvotusten, keskustella tavallisten ihmisten kesken ja purkaa siten vastakkainasettelua.
POSTIMUSEO JA VAPRIIKKI järjestävät Kuplassa kahdenlaisia keskustelutilaisuuksia. Erätauko-keskusteluissa noudatetaan Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran kehittämää Erätauko-menetelmää. Siinä pyritään istumaan kasvotusten piirissä ja noudatetaan rakentavan keskustelun sääntöjä.
– Keskustelua käydään tasavertaisesti, eli jokainen keskustelee omista lähtökohdistaan ja kokemuksistaan, eikä ketään arvoteta ammattinsa tai muun asiantuntijuuden takia.
Kuplassa järjestettävien Erätauko-keskusteluiden aiheet pyörivät digiarjessa, ja ne ovat osa Sitran rahoittamaa hanketta. Erätauko-keskusteluita järjestetään keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa, ja niihin ilmoittaudutaan etukäteen. Keskustelusta tehdään myös anonymisoidut muistiinpanot.
Avoimia Ajankohtainen Kupla -tilaisuuksia pidetään noin kerran kuukaudessa. Parin tunnin mittaisessa keskustelussa voi halutessaan vain piipahtaa.
Pop-up-keskusteluissa aihe on jollain lailla kiinni ajassa. Teema ilmoitetaan Postimuseon somekanavissa viikkoa ennen tapahtumaa. Maaliskuussa esimerkiksi keskusteltiin tekoälyn käytöstä terapeuttina, ystävänä ja kumppanina.
Miksi suomalaisen keskustelukulttuurin vahvistaminen on museon tehtävä?
– Ihan museolainkin mukaan museoiden kuuluu puolustaa demokratiaa, ja siihen kuuluu olennaisesti yhteiskunnallinen keskustelu ja sananvapaus, Ylä-Mattila sanoo.
Kuplan perustamisen taustalla on Postimuseon ja Tampereen historiallisten museoiden valinta viestinnän, pelin, postin ja digitaalisen elämän valtakunnalliseen vastuumuseotehtävään.
Erilaisia yhteiskunnallista keskustelukulttuuria vahvistavia tilaisuuksia järjestävät esimerkiksi myös kirjastot ja Yle. Kuplan keskustelut eroavat Ylä-Mattilan mukaan muista siinä, että Kuplassa halutaan tarkastella asioiden nykytilaa ja tulevaisuutta huomioimalla historia.
Postimuseon Kuplaa ei ole perustettu vain keskustelutilaisuuksia varten. Museotilaan kuuluu vaihtuva näyttely sekä rauhallisia soppia, jonne museokeskuksen kävijä voi vetäytyä lataamaan kännykkää – tai itseään. Tiloissa saa oleskella, pelata pelejä, lukea kirjoja tai hyödyntää keskustelukortteja rupattelun tukena.
Ylä-Mattila luonnehtii Kuplaa olohuonemaiseksi levähdyspaikaksi ja toivoo, että se houkuttelisi museoon uusia kävijöitä.
– Museota saatetaan välillä ajatella paikkana, jonne pitää tulla vain pönöttämään ja oppimaan. Näin ei ole, vaan tänne kaikki ovat tervetulleita vaikka vain ottamaan rennosti.
TAMPERELAISET Osku Oikarinen ja Sonja Vistala osallistuivat maaliskuussa Kuplan Erätauko-keskusteluun, joka käsitteli tietotulvaa. Museoalalla itsekin työskentelevä Vistala piti kokemusta mukavana ja harvinaisena.
– Kaksi tuntia kului todella nopeasti, ja jäi tunne, että olisi voinut keskustella pidempäänkin. Sopivassa tilassa ja paikassa rauhoittui keskustelun äärelle, hän luonnehtii.
Vistalan mieleen keskustelusta jäi päällimmäisenä se, miten erilaisia tapoja ihmisillä on viestiä ja suhtautua viestimiseen. Sen takia saattaisi olla hyvä sanoittaa myös muille, millaista viestintätapaa itse käyttää.
Tämä juttu on Aiherahoitettu artikkeli. Jutun tilaaja on Postimuseo.
Rapportin Aiherahoitetussa artikkelissa tilaaja tuo toimittajan haluamansa aiheen äärelle. Toimittaja kirjoittaa jutun itsenäisesti.
Jutun asiasanat:
keskustelukulttuuri
sosiaalinen media
polarisaatio
Annina Vainio
4/17/2024