Tiedustelun tiistaikirje: Aluepolitiikan paluu — kotiin päin vetämistä 2020-luvulla
Katleena Kortesuo
8/20/2024
Lukijoiden tuella
Tervetuloa Tiedustelun tiistaikirjeen kuumaan kyytiin!
Kirje antaa vastauksia ajankohtaisiin pohdintoihin ja tiedustelukysymyksiin. Aiheet liittyvät esimerkiksi liiketoimintatiedusteluun, turvallisuuspolitiikkaan, informaatiovaikuttamiseen, yhteiskunnalliseen turbulenssiin, median murrokseen tai vaikkapa kyberuhkiin.
Tiistaikirjeessä on aina kolme artikkelia. Jotkut niistä ovat syvempiä analyysejä ja jotkut mediakatsauksia tai tilastodatan läpikäyntiä.
Tämän tiistaikirjeen teemana on aluepolitiikan paluu. Aiheita ovat
- Naton maavoimien esikunnan sijoittuminen Suomeen: Hämeenlinna vai ministerin kotiseutu?
- Tunnin juna on “vähän yli tunnin juna”
- Korkeakoulutettujen muuttoliike – mieluummin meille kuin meiltä pois
Q: Sijoittuuko Naton päämaja Hämeenlinnaan vai puolustusministerin kotipuoleen? A: Riippuu siltarumpujen tarpeesta
Vuonna 2004 käytiin kovaa vääntöä, kun maavoimien esikunnalle etsittiin uutta sijaintia. Loppusuoralle pääsivät Ruotuväki-lehden mukaan Hämeenlinna ja Mikkeli. Lopulta Mikkeli voitti.
Puolustusvoimien silloisen komentajan amiraali Juhani Kaskealan mukaan Hämeenlinna olisi ollut parempi paikka, mutta harkinnassa otettiin mukaan “yhteiskunnalliset kriteerit”.
Tämä “yhteiskunnalliset kriteerit” tarkoittaa suomeksi klassista siltarumpupolitiikkaa, jossa ministeri tai muu päättäjä vetää iloisesti kotiinpäin. Valtion jättibudjetilla on helppo hankkia kivoja juttuja omalle kotiseudulle.
Vuonna 2004 puolustusministerinä oli Seppo Kääriäinen (kesk), joka on kotoisin Pohjois-Savosta. Niinpä ei ole ihme, jos Mikkelin itäinen sijainti tuntui mukavammalta valinnalta kuin Hämeenlinna.
Nyt 20 vuotta myöhemmin olemme tismalleen samassa tilanteessa.
Tänä syksynä päätetään Naton maavoimien esikunnan sijainnista. Vaihtoehtoina ovat jälleen kerran Mikkeli ja Hämeenlinna. Puolustusministeri Antti Häkkänen on Mäntyharjulta Etelä-Savosta.
On olemassa iso riski siihen, että Suomi palaa siltarumpupolitiikan aikaan ja ministeri vetää kotiinpäin. Äänestäjiä on nimittäin saatava myös seuraavissa vaaleissa.
Nyt tarkka lukija muistelee, että onhan se Katleenakin Hämeenlinnasta. Olenko siis tässä jutussani tekopyhä muka-analyytikko, joka antaa tunneseikkojen vaikuttaa raporttiinsa? Luetko sinä juuri siltarumpukirjoittajan tekstiä? Oletko kieron vaikuttamisen sinisilmäinen uhri?
Katsotaanpa.
Vertaile ja osta: Mikkelin ja Hämeenlinnan liikenneyhteydet
Kun Naton maavoimien esikunnan paikasta päätetään, yksi valintakriteeri on tietenkin kulkuyhteyksien määrä ja sujuvuus. Esikunnan on matkustettava paljon, ja yhteyksien pitää toimia sekä Suomeen että ulkomaille.
Google Mapsin mukaan Hämeenlinnasta Helsinki-Vantaan lentokentälle ajaa alle tunnissa. Mikkelistä matka kestää yli kaksi tuntia. Junalla matkustaminen ei juuri tehosta ajankäyttöä: Hämeenlinnasta pääsee raiteita pitkin lentokentälle tunnissa ja vartissa, mutta Mikkelistä VR tarjoaa matka-ajaksi 2,5 tuntia.
Entä missä sijaitsevat lähimmät sotilaskäytössä olevat lentokentät? Hämeenlinnasta Tampere-Pirkkalaan ajaa helposti alle tunnissa. Mikkelistä Utin lentoasemalle Kouvolaan ajaa tunnin ja vartin (jos vähän kaahaa).
Mikkelissä on yhä olemassa pieni lentokenttä, mutta se ei valitettavasti paina liikenneyhteyksien puntaroinnissa. Mikkeliin ei ole ollut minkäänlaista reittiliikennettä sitten vuoden 2005. Kaiken lisäksi Mikkelin asukasluku on pienentynyt harmillisen tasaisesti vuoden 2005 jälkeen. Sama laskusuunta on maakuntatasolla koko Etelä-Savossa. On siis äärimmäisen epätodennäköistä, että Naton esikunnan väkimäärä riittäisi palauttamaan reittilennot Mikkeliin.
Ollako lähellä itärajaa vai kaukana siitä?
Kuten nykyään kaikki tiedämme, Suomen kolme akuuttia uhkaa ovat – Jyri Häkämiehen klassikkoa lainatakseni – Venäjä, Venäjä ja Venäjä.
Jokainen voi tykönään miettiä, kannattaako Naton maavoimien esikunnan olla lähempänä itärajaa vai kauempana siitä. Itse olen pitkän välimatkan kannattajia.
Toisinkin voi ajatella. Joku voi argumentoida, että esikunnan pitää sijaita lähellä itärajaa, koska sieltä on hyvä tarkkailla Venäjää. Keep your friends close and your enemies closer. Sanontaa käytettiin Kummisetä-elokuvan kakkososassa, mutta ajatus taitaa alun perin olla Machiavellin Ruhtinaasta. (Kurkkaa pdf-dokkarin sivu 104.)
Olipa sanonnan alkuperä missä tahansa, yksi asia on selvää.
Sanonnan keksijä ei asunut Venäjän naapurissa.
Läheisyydellä ei nimittäin tarkoiteta fyysistä läheisyyttä vaan täsmällistä tilannekuvaa ja vihollisen tarkkaa tuntemista. Myös Sun Tzu muistutti kirjassaan Sodankäynnin taito, että vastustaja on tunnettava hyvin.
Vihollisen kanssa ei tarvitse kulkea käsikynkkää, koska fyysinen läheisyys voi olla riski. Kukaan ei ole niin tyhmä, että rakentaisi kasvihuoneensa aggressiivisen ja tuhovoimaisen naapurin raja-aitaa vasten. Siitä tulee vain ongelmia. Siksi on viisaampaa pitää pieni turvaväli.
Itärajaa ei tietenkään pidä tyhjentää puolustusvoimien läsnäolosta. Moni turvallisuuden kannalta tärkeä toiminta ja prosessi tapahtuu nyt ja tulevaisuudessakin idässä.
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään
Haluatko lukea jutun loppuun?
5,90 € / kk
Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Saat Tiedustelun tiistaikirjeen sähköpostiisi ennen muita
Saat kahdesti kuussa analyysejä ja yhteenvetoja, joita et muualta saa
Rahoitat Katleenan kofeiiniaddiktiota
Lukijoiden tuella
"Tilaa Tiedustelun tiistaikirje saman tien. Se on fiksu hankinta jokaiselle, joka haluaa seurata aikaansa. Puolueettomat tutkimukset osoittavat, että Tiedustelun tiistaikirjeen tilaajat ovat keskivertoa älykkäämpiä, analyyttisempia, tuuheatukkaisempia ja pitkäsäärisempiä."
Katleena Kortesuo
