Miten TikTok aiheutti pakkoliikkeitä tuhansille nuorille
Jani Kaaro
2/28/2023
Lukijoiden tuella
Vähän sen jälkeen kun koronaepidemia oli sulkenut suuren osan maailmaa lockdowniin, ensiapupoleille ympäri läntistä maailmaa ilmestyi uudenlainen potilasryhmä. Yhteinen piirre näille potilaille oli se, että heillä oli outoja pakkoliikkeitä, eli ticcejä. Ensinäkemältä oireet olisi voinut sekoittaa harvinaiseen Touretten oireyhtymään, mutta kun potilaita tuli yhä lisää, oli selvää, että kyse oli jostain muusta.
Ensinnäkin Touretten oireyhtymä on yleisempi pojilla, mutta uuden oireyhtymän potilaista ehdoton valtaosa oli teini-ikäisiä tyttöjä. Touretten oireyhtymä alkaa usein vähitellen, mutta uudessa oireyhtymässä oireet alkoivat äkillisesti. Lisäksi Tourette-potilaat kykenevät usein halutessaan tukahduttamaan ticcinsä, mutta nämä uudet potilaat eivät kyeneeet hallitsemaan niitä lainkaan.
Eroja oli myös pakkoliikkeissä. Touretten ticit ovat usein melko kaavamaisia, mutta uudessa oireyhtymässä ticit olivat erittäin monimuotoisia. Vastaavaa ticcien kokoelmaa ei ollut aikaisemmin nähty, mutta nyt niitä raportoitiin ympäri maailmaa. Potilaita arvioidaan olleen pahimmassa vaiheessa tuhansia.
Lähde löytyy
Mistä oli kysymys? Kun lääkärit alkoivat julkaista tutkimuksia uudesta ilmiöstä, huomattiin, että ticeissä oli yllättäviä samankaltaisuuksia. Yllättävän monella esimerkiksi oli ticci, jossa hoettiin samaa sanaa, esimerkiksi ”beanz” tai ”beetroot”. Toinen monille yhteinen ticci oli pakkoliike, jossa potilas hakkaa itseään rintaan. Pakkoliikkeillä oli siis oltava yhteinen lähde.
Ensin tutkijat etsivät lähdettä Youtubesta, mutta se ei tuottanut tulosta. Sitten lähde löytyi – kanadalaisen neurologin Tamara Pringsheimin teini-ikäinen tytär ehdotti, että katso TikTokista. Kun Pringsheim kirjoitti hakukentään tic, ruudulle tuli satoja videoita, joilla oli valtavat määrät katselukertoja. Monilla videoilla esiintyi nuoria, joilla oli aito Touretten oireyhtymä, ja videolla he esittelivät millaisia ticcejä heillä oli. Vähitellen ticit ”tarttuivat” terveisiin nuoriin, jotka alkoivat tehdä omia tic-videoitaan, ja näin ticeistä tuli suuri TikTok-ilmiö. Tänä päivänä näillä videoilla on yli seitsemän miljardia katsomiskertaa.
Voi kuulostaa uskomattomalta, että pakkoliikkeiden kaltaiset dramaattiset oireet voisivat ”tarttua” terveisiin ihmisiin. Tosiasia kuitenkin on, että psykologinen ahdistus voi muuttua ruumiilliseksi oireiluksi. Lievimmillään sen voi nähdä siinä, miten ahdistava tilanne saa sykkeen nousemaan ja kädet hikoamaan. Mutta kun ahdistus kestää pitkään, se voi purkautua esiin ruumiillisesti ja tällöin tuloksena on dramaattisempaa oireilua.
Teini-ikä on tytöille myrskyisää aikaa, ja niin sanotut toiminnalliset häiriöt– joissa aivot alkavat tuottaa fysiologisia oireita ilman lääketieteellistä syytä – ovat huomattavasti yleisempiä naisilla kuin miehillä.
Kirjoituskäden kramppi
Vaikka TikTok-ticit voivat kuulostaa eksoottisilta, vastaavista ilmiöistä on paljon kokemusta. Esimerkiksi vuonna 1892 saksalaisissa kouluissa koettiin merkillinen epidemia. Kesäkuun 28. päivänä eräs tyttö Gross-tinzin kyläkoulussa sai käteensä krampin. Hänen kätensä alkoi täristä eikä hän enää kyennyt kirjoittamaan. Kirjoituskäden kramppi levisi jo seuraavana päivänä useisiin muihin luokan tyttöihin siten, että heidänkin kätensä tärisi koko tunnin ajan. Tästä oireet vain pahenivat, kunnes pian koko koululuokka makasi kouristellen lattialla, ja koulu oli laitettava väliaikaisesti kiinni.
Tämä oli kuitenkin vasta alkua. Kun tieto Gross-tinzin tapahtumista levisi, samanlaista kouristelua koettiin muissakin kouluissa Sveitsissä ja Saksassa. 1900-luvun alussa kouristelu oli jo niin yleistä, että voidaan puhua epidemiasta. Laajin paikallinen epidemia koettiin Meissenissä vuosina 1905-1906. Kouristelu, joka alkoi 13-vuotiaasta tytöstä, laajeni koskemaan 237 oppilasta.
Ei saa naurattaa
Toinen tunnettu esimerkki epidemiasta, jossa ahdistus purkautuu fysiologisesti, on Tansanian nauruepidemia vuodelta 1962. Nämä tapahtumat sijoittuvat Kashashan kylään, joka tuolloin oli vielä osa Tanganyikaa, ja jossa sijaitsi lähetyssaarnaajien pyörittämä tyttökoulu. Tammikuun 31. päivänä kolme tyttöä sai hallitsemattoman naurukohtauksen, joka levisi hyvin nopeasti muihin tyttöihin. Koulun noin 150 oppilaasta 95 sai ”naurutartunnan”.
Käytännössä tämä tarkoitti, että suurin osa koulun oppilaista kieriskeli lattialla, vuoroin naurusta ja vuoroin itkusta ulvoen. Opetus oli mahdotonta, joten koulunkäynti keskeytettiin. Kun tytöt palasivat kotikyliinsä, he veivät nauruepidemian mukanaan. Nshamban kylässä, josta monet tytöt olivat kotoisin, yli 200 ihmistä sai naurutartunnan, mikä aiheutti kylässä suurta levottomuutta.
Yhteistä kaikille näille tapauksille on ympäristö, jossa nuorten on täytynyt sopeutua vapauden rajoittamiseen ja sopeutua uusiin sääntöihin. Saksalaiset koulut olivat tunnetusti hyvin autoritäärisiä. Tanganyikan tyttökoulu oli tunnettu ankarasta kuristaan. Myös lockdown rajoitti nuorten elämää ja koko muuttunut maailmantilanne on varmasti herättänyt heissä ahdistusta. Olosuhteet ovat siis olleet otolliset erikoisten oireiden syntymiselle.
Psykologinen kouristus
Maininnan arvoinen toiminnallinen häiriö on myös psykogeeninen epilepsiakohtaus. Tämä on täysin aidolta näyttävä epilepsiakohtaus, jonka aikana potilas ei ole tietoinen ympäristöstään, mutta jonka aikana aivoissa ei näy mitään sellaisia sähköisiä muutoksia, joihin epilepsiadiagnoosi perustuu. Kuten useimmat toiminnalliset häiriöt, myös psykogeeniset epilepsiakohtaukset ovat huomattavasti yleisempiä naisilla kuin miehillä.
Psykogeeniset epilepsiakohtaukset ovat itse asiassa eräs yleisimmistä toiminnallisista häiriöistä nuorilla naisilla.
Vaikka psykogeeniset epilepsiakohtaukset näyttävät aidoilta, asiantuntijat usein erottavat ne pelkän ilmiasun perusteella. Kun tutkimuksissa sattumanvaraisesti valittuja ihmisiä on pyydetty esittämään, miltä epilepsiakohtaus heidän mielestään näyttää, heidän esityksensä on usein hyvin lähellä psykogeenisen kohtauksen ilmiasua.
Asiaa mutkistaa vielä se, että ihmisillä, joilla on aitoja epilepsiakohtauksia, voi olla myös psykogeenisia epilepsiakohtauksia. Jälkimmäisten uskotaan syntyvän siten, että aivot alkavat yksinkertaisesti ennakoida tulevaa kohtausta, ja sitten tilanne etenee kohtaukseksi. Sähköisessä aivokäyrässä nämä eivät kuitenkaan rekisteröidy oikeina epileptisinä kohtauksina.
Nämä esimerkit kertonevat hyvin siitä, että emme kontrolloi kehoamme niin hyvin kuin luulemme. Vaikeina aikoina, ankaran stressin ja ahdistuksen alla, aivot alkavat ennakoida tilanteita ja tehdä omia johtopäätöksiään, ja seurauksena voi olla ticcejä, kouristuksia ja monenlaisia muita erikoisia oireita.
Tartunta median kautta
Jos psykologisissa voimissa, jotka saivat aikaan TikTok -ticcien epidemian, ei ole mitään uutta, uutta on se miten nopeasti tällainen epidemia voi levitä ympäri maailman. TikTok -ticcejä raportoitiin samanaikaisesti Yhdysvalloista, Kanadasta, Australiasta. Englannista, Ranskasta, Saksasta, Unkarista ja Italiasta. Se tarkoittaa, että varsin dramaattisetkin oireet voivat levitä pelkästään sosiaalisen median kautta.
Tämä on hyvä pitää mielessä eläessämme edelleen keskellä ajanjaksoa, jossa tuhannet ihmiset jakavat sosiaalisessa mediassa kokemiaan koronarokotehaittoja tai esimerkiksi long covid -oireitaan. Tämäkin oireilu voi levitä sosiaalisen median kautta.
Calgaryn yliopisto julkaisi viime vuonna tutkimuksen, jossa koetettiin selvittää TikTokista tic-oireita saaneiden nuorten taustoja. Sen mukaan neljällä viidestä oireilijasta oli jokin psykiatrinen diagnoosi kuten ahdistus, masennus tai ADHD tai he olivat autismin kirjolla. New York Times puolestaan kertoo vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta, jonka mukaan yllättävän suuri osa oireilijoista olisi ollut trans- tai muunsukupuolisia.
Jälkimmäinen havainto – jos se julkaistaan – voi kertoa siitä, että tässä ryhmässä koetaan ahdistusta keskimääräistä enemmän. Vaihtoehtoinen selitys on, että ticit ja sukupuolidysforia voivat olla kaksi eri tapaa, jolla teini-iän yleinen ahdistus oireilee.
Tutkijat pitävät kuitenkin selvänä, että teini-ikäisistä löytyy laaja alaryhmä, joka on muita herkempi sairastumaan toiminnallisiin häiriöihin, olivat syyt siihen mitä tahansa.
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään
Lue juttu loppuun
Valitse itse ohitatko maksumuurin vai tuetko toimittajan työtä
Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Saat oivaltavat tiedekolumnit sähköpostiisi ennen muita
Päätät tilausmaksusi itse, alk. vain 3,90 € / kk
Mahdollistat tiedekolumnien jatkumisen
Tuet Jani Kaaron journalistista työtä
Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Et saa tiedekolumneja sähköpostiisi ennen muita
Et tue Jani Kaaron journalistista työtä
Et mahdollista tiedekolumnien jatkumista
Ohitat maksumuurin ja kirjaudut sisään ilmaiskäyttäjänä
Lukijoiden tuella
"Pidätkö lukemastasi? Tiedekolumnini Rapportissa ovat mahdollisia vain teidän maksavien lukijoiden ansiosta, koska kirjoitan elääkseni.
Kiitos sinulle!"
Jani Kaaro
