Venetsian aaveet yllättää sijoittamalla Hercule Poirot'n kauhuelokuvaan
Kenneth Branagh onnistuu kolmannessa Hercule Poirot -elokuvassaan pääroolissa, ohjaajana ja tuottajana.
Elisa Helenius
9/12/2023
Kenneth Branagh sonnustautuu Hercule Poirot'n viiksiin jo kolmatta kertaa.
Uusin Hercule Poirot -elokuva yllättää, sillä se on murhamysteerin lisäksi kummitustarina. Goottilaista kauhua edustavat ylellinen, synkkä ja vanha palazzo sekä 1600-luvun lapsiaaveet. Genrevalinta on perusteltu, koska pyhäinpäivään sijoittuva tarina on kuin luotu kauhukuvastoa varten. Syksyinen Venetsian aaveet (A Haunting in Venice; USA, Iso-Britannia, Italia, 2023) tulee myös teatterilevitykseen juuri oikeana sesonkina.
Maailmankuuluisa belgialainen yksityisetsivä Hercule Poirot (Kenneth Branagh) on vetäytynyt viettämään rauhallisia eläkepäiviään hurmaavaan Venetsiaan, mutta ihailijat piirittävät häntä ja anelevat apua. Poirot saa yllätysvieraakseen vanhan ystävänsä, menestyneen dekkarikirjailija Ariadne Oliverin (Tina Fey). Oliver haluaa Poirotin mukaansa kummittelevaan palazzoon orpolasten halloweenjuhlaan ja sen jälkeen spiritistiseen istuntoon. Rapistuneen palatsin omistaa oopperalaulaja Rowena Drake (Kelly Reilly). Kun yksi vieraista murhataan, Poirot lukitsee palatsin ovet ja alkaa etsiä syyllistä.
Venetsian aaveet perustuu Agatha Christien myöhäistuotantoon kuuluvaan salapoliisiromaaniin Kurpitsajuhla (Hallowe’en Party, 1969). Kirjan tapahtumat Englannin maaseudulla on kuitenkin elokuvassa siirretty eksoottisempaan Venetsiaan. Vuoden 1947 Venetsiassa juhlitaan amerikkalaisten sinne mukanaan tuomaa halloweenia eli vanhastaan pyhäinpäivää.
Venetsian aaveet on nautinnollinen katsomiskokemus ja laatuviihdettä. Se on visuaalisesti upea ja dialogiltaan nokkela. Venetsia lumoaa kanaaleineen, kujineen ja palatseineen. Lasten naamiaisjuhlassa esitetty hieno paperinukketeatteri ansaitsee erityismaininnan.
Toisesta maailmansodasta on kulunut pari vuotta. Toisen maailmansodan traumojen käsittely tuo elokuvaan koskettavia ja syvällisiä tasoja.
Branagh on ohjannut ja tuottanut myös kaksi edellistä Hercule Poirot -elokuvaa ja ollut myös niissä pääroolissa: Idän pikajunan arvoitus (Murder on the Orient Express, 2017) ja Kuolema Niilillä (Death on the Nile, 2022). Kuolema Niilillä sijoittuu vuoteen 1937, eli uutuudessa aikaa on ehtinyt vierähtää 10 vuotta.
Idän pikajunan arvoitus ja Kuolema Niilillä kuvattiin molemmat 70-milliselle filmille, mutta Venetsian aaveet on kuvattu digitaalisesti. Syy digitaalisuuteen on se, että tekijät halusivat elokuvaan luonnollisen yövalaistuksen, mutta niin, että ihmiset ja esineet erottuvat selvästi.
Hiljattain Oscar-palkittu Michelle Yeoh (Everything Everywhere All at Once) esittää älykästä meediota. Jamie Dornan (The Tourist, Belfast) näyttelee sodassa mielenterveytensä ja hermonsa osittain menettänyttä tohtoria, ja Jude Hill (Harakkamurhat, Belfast) hänen aivan liian nuorena vastuuta kantamaan joutunutta poikaansa. Ranskalainen Camille Cottin (Golda, House of Gucci) on oopperalaulajan uskonnollinen taloudenhoitaja. Kyle Allen (West Side Story) on oopperalaulajan kuolleen tyttären entinen kokkisulhanen. Skotlantilainen Emma Laird (Mayor of Kingstown -sarja) ja brittiläinen Ali Khan (Red Rose - ja Loppua odotellessa -sarjat) ovat meedion unkarilaisia apureita. Italialainen Riccardo Scamarcio on Poirotn henkivartija.
Jutun asiasanat:
elokuvat
arvio
hercule poirot
Elisa Helenius
9/12/2023
Kommentit (0)
Kommenttia ei voi muokata jälkikäteen.
Puheenaiheet
Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme
Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.