Se on vain valinta
Suvi Auvinen
9/30/2017
Se on vain valinta”, sanoi stand-up -koomikko Bill Hicks klassikkoesityksessään. “Pelko saa meidät laittamaan suuremmat lukot oviimme, ostamaan aseita, eristämään itsemme. Rakkaus, sen sijaan, näkee meidät kaikki yhtenä.”
Elämä on loputon sarja valintoja, ja yksi ihmiselämän hienouksista piilee siinä, ettemme saa koskaan tietää mihin jokin toinen valinta tietyssä hetkessä olisi johtanut. Joskus valinta on satunnainen, kevyt, ohikiitävä, toisinaan pitkällisen harkinnan ja eri lähteisiin tutustumisen lopputulos. Valitsemme omaa etuamme vastaan katsoessamme väsyneenä vielä sen yhden jakson kesken olevaa sarjaa, vaikka pitäisi olla jo nukkumassa. Valitsemme minkä kuvan postaamme instagramiin, juoksemmeko vanhoilla vihreillä suojatien yli, pysymmekö suhteessa lasten takia, otammeko tänään sateenvarjon mukaan, jaksammeko heti nostaa pyykit pois koneesta ja mistä luemme uutisemme. Teemme niin huimaavan määrän valintoja joka päivä, että osan niiden merkitys hämärtyy väistämättä ja unohdamme valintojen olevan nimenomaan sitä – aktiivisia valintoja.
Kun menemme väsyneenä ruokakauppaan, on helppo kulkea tuttu reitti ja haalia sen suuremmin ajattelematta tutut aineksen ostoskoriin. Jokainen mukaan poimimamme tuote on valinta, jokainen ravintolassa syöty lounas samoin. Osa valinnoistamme liittyy suoranaisesti vain meihin: kotiin jätetystä sateenvarjosta sadesäällä kärsimme vain me itse ja töissä väsyneenä voi arvioida, oliko jakso Master Chefiä todella tämän arvoista. Vaikka ruokavalintammekin vaikuttavat suoranaisesti vain meihin esimerkiksi terveysvaikutusten muodossa, on niiden epäsuorat vaikutukset helppo unohtaa.
Ylen juttu julisti tänään ruokavalioista tulleen ideologioiden taistelukentän. Jutussa ei kuitenkaan nähty lihansyöntiä yhtenä ideologiana, vaan puhuttiin ennen kaikkea ruoka-aineiden karsimisesta ruokavaliosta. Kasvispainotteisesti syövä joutuu usein perustelemaan valintaansa. Kasvissyöntiä pidetään ideologisena valintana, toisin kuin sekasyöntiä. Molemmat ovat kuitenkin aktiivisia valintoja. Vaikka sekasyönti onkin normi, on jokainen kerta kun valitsemme lehmänmaidon kauramaidon sijaan aktiivinen, ideologinen valinta. Valinnalla on myös meidän ylitsemme ulottuva vaikutus muiden elämiin, itse asiassa ennen kaikkea muiden elämiin. Emme instagramin, töiden, lasten harrastusten ja uuden syystakin hankinnan keskellä jaksa ajatella ruokakaupan valintojen takana olevia elämiä, yksilöitä, tunteita ja ajatuksia. Se on ymmärrettävää, mutta myös valinta joka ei ole kestävällä pohjalla.
On arvioitu, että lihansyönnin lopettava ihminen säästää vuodessa suoraan noin 25 maaeläimen, 12 kalan ja 137 äyriäisen hengen. Näistä 25 maaeläimestä jopa 24 on kanoja. Epäsuorasti muiden eläinten ruoaksi päätyviä eläimiä, etenkin kaloja, on vielä moninkertainen määrä. Joidenkin laskelmien mukaan jos suorat ja epäsuorat eläinkuolemat lihansyönnin seurauksena lasketaan yhteen, lihansyönnin lopettava henkilö säästää vuodessa vähintään yhden eläimen hengen päivässä.
Lihaton lokakuu on jo vuosien ajan kannustanut ihmisiä kokeilemaan aktiivista valintaa ruokansa suhteen yhden kuukauden ajan. Docventuresin aloittama haaste ei vaadi lopullisia päätöksiä eikä pyydä mahdottomia. Se kannustaa miettimään kuukauden ajan jokapäiväisiä valintojamme, pysähtymään sen äärelle, miksi toimimme kuten toimimme. Jättämällä lihan kuukauden ajaksi pois lautaselta säästää kolmenkymmenen eläimen hengen. Se on vain valinta. Valinta, joka näkee meidät kaikki yhtenä.
Suvi Auvinen
9/30/2017