Et sinä syö nakkeja siksi että rakastaisit kuolemaa
Ruoan muoto ei ole mitään muuta kuin tapa paketoida raaka-aine helposti kulutettavaan muotoon, olipa raaka-aine sitten jonkun jalka tai mustapapu.
Suvi Auvinen
28.4.2018
Uusien vegaanituotteiden yhteydessä täyttyvät internetin kommenttiraidat kerta toisensa jälkeen samalla ihmettelyllä: miksi vegaaneille tehdään makkaroita, pihvejä, nakkeja ja nugetteja? Jos et kerran halua syödä eläimiä, miksi haluaisit syödä niistä muistuttavia ruokia?
Tosiasiassa lihajalosteet ovat olemassa kahdesta syystä: ensinnäkin koska ne ovat käteviä ja toisekseen jotta lihansyöjät eivät joutuisi ajattelemaan ruokansa alkuperää. Me emme halua ajatella kasvoja, yksilöitä ja äitejä jotka ovat annoksemme takana, joten teemme kaikkemme häivyttääksemme eläimen lautasiltamme. Kutsumalla syömäämme lehmää naudaksi ja kanaa broileriksi ajattelemme vähemmän lastenkirjan kuvituksessa kirmaavaa eläinyksilöä ja enemmän vakuumissa paikoillaan köllöttävää kasvotonta ja hengetöntä lihanpalaa. Faktista virhettä termivalinnoissa ei ole, mutta ne kertovat paljon suhteestamme muihin eläimiin.
Näytä lapselle tipu, niin takaan ettei tämän reaktio ole vääntää tipun niskoja nurin ja syödä sitä. Ei, impulssimme on hoivata ja suojella muita eläimiä, ei käyttää näitä. Ihmiset eivät lähtökohtaisesti halua pahaa muille eläimille, mutta lihansyönnistä on tehty yhteiskunnassamme niin normaalia, luonnollista, välttämätöntä ja helppoa, että makkarapaketti päätyy ostoskoriin kuin huomaamatta.
Veganismi on lähtenyt haastamaan ajatusta lihansyönnin normaaliudesta, ja on haastavan tehtävän edessä. Ruokamainoksissa, television kokkiohjelmissa, ravintoloissa ja meille tarjottavissa resepteissä liha esitellään ruoan peruselementtinä edelleen ja tämä näkyy myös valinnoissamme. Jos ryhtyy todella ajattelemaan, mistä liha lautasillemme päätyy ja millainen koneisto eläintuotannon takana toimii, asettuu normaalius kyseenalaiseen valoon. Siinä miten tuotamme muita eläimiä ruoaksi ei ole mitään normaalia. Lopputuotteissa pyritään siihen, etteivät ne muistuta eläimiä, sillä eläintuotannon todellisuuden paljastuttua aktivistien salakuvauskampanjoiden myötä emme tahdo ajatella miten eläimet päätyivät lautasillemme.
Jos kasvissyöntiä halutaan valtavirtaistaa, täytyy siitäkin tehdä normaalia, luonnollista, välttämätöntä ja helppoa. Yksi helpoimpia normalisoinnin keinoja on antaa ihmisille ruokaa tutussa muodossa ja tutuilla nimillä: makkaroina, pihveinä, nakkeina ja nugetteina. Unohtakaa vuustot, vakkarat ja vugetit sekä muut hirveät v-väännökset, ja kutsukaa ruokaa ruoaksi. Ruoan muoto ei ole mitään muuta kuin tapa paketoida raaka-aine helposti kulutettavaan muotoon, olipa raaka-aine sitten jonkun jalka tai mustapapu. Olemme luonnoltamme epäluuloisia eläimiä ja kavahdamme kaikkea uutta. Meitä täytyy suostutella ja rauhoitella uuden asian edessä, ja ruokien tutut nimet ja muodot auttavat tässä muutoksessa.
Minä syön nakkeja samasta syystä kuin lihansyöjä: koska ne ovat hyvää ruokaa helpossa muodossa. Harvassa ovat varmasti ne lihansyöjät, jotka syövät nakkeja ja pihvejä siitä ilosta, että tietävät ruoan aiheuttaneen kärsimystä ja kuolemaa. Syökäämme siis rauhassa pihvimme, ja olkoon yhä harvempi niistä peräisin muista eläimistä.
Suvi Auvinen
28.4.2018
