Päiväkirjan 11. sivu
Tässä päiväkirjamerkinnässä Sisko Savonlahti muistuttaa olemassaolostaan. Ei muuta.
Sisko Savonlahti
28.8.2017
Söin eilen salmiakkijäätelöä ystäväni Tommin sohvalla. Sitä ennen olin syönyt Subwayn patongin. Olin krapulassa! EN HALUA PUHUA SIITÄ! Haluan puhua mieluummin siitä, kuinka söin tänä aamuna Oatlyn maustamatonta "jukurttikorviketta" (hyvää!) ja mustikoita, jotka poimin itse Nuuksiossa lauantaina (yllättävän mauttomia, mutta ajatus on tärkein)!
Harmi, ettei ruokavalioni ole tämän päiväkirjamerkinnän aihe, eikä oikeastaan sekään, kuinka istuin eilen Tommin sohvalla, vaan se, kuinka huono ihminen olen. Tämä nyt ei ole mikään uutinen, ottaen huomioon että viimeksi kun kirjoitin tänne, kerroin, että saatan kirjoittaa päiväkirjaani harvemmin loppukesän aikana... Ja niinhän siinä tosiaan kävi, että sain työn alle akuutteja hommia, joista en voinut kieltäytyä. Rapportin päiväkirja, jonka piti olla Suuri Kesäprojektini, piti sysätä sivuun koska, noh, en ollut onnistunut ensimmäisen Rapport-kuukauteni aikana keräämään sellaista seuraajamäärää, jonka tukemana saisin maksettua vuokrani, salmiakkijäätelöni, Subway-patonkini ja niin edelleen. Siksi onkin ihan hirveän väärin, että olen pettänyt kaikista raskaimmin juuri ne harvat tahot, jotka ovat tehneet päätöksen tukea minua! Anteeksi! Olen oikeasti ajatellut tosi usein, että kunpa ehtisin kirjoittaa Rapportiin jotain, levittää linkkiä Twitterissä ja vahdata, että edes joku huomioisi twiittini ja kirjoittaisi:
"Ihan mukava teksti, muttei todellakaan sitä 'laatujournalismia', mitä Rapport on luvannut. Yrittäkää edes."
Ah, pakko palata vielä hetkeksi Tommin sohvalle ja eilisiltaan, koska kyllä se sittenkin liittyy päivän aiheeseen. Tommi nimittäin sanoi minulle, että Plantagenin ale-seteli, jonka löysin perjantain Hesarin välistä, vanhenee alkavalla viikolla. Sitten hän kysyi, koska olen viimeksi kirjoittanut Rapportiin jotain.
"Heinäkuussa", sanoin.
Sisko Savonlahti
28.8.2017
