Päiväkirjan 11. sivu
Sisko Savonlahti
8/28/2017
Söin eilen salmiakkijäätelöä ystäväni Tommin sohvalla. Sitä ennen olin syönyt Subwayn patongin. Olin krapulassa! EN HALUA PUHUA SIITÄ! Haluan puhua mieluummin siitä, kuinka söin tänä aamuna Oatlyn maustamatonta "jukurttikorviketta" (hyvää!) ja mustikoita, jotka poimin itse Nuuksiossa lauantaina (yllättävän mauttomia, mutta ajatus on tärkein)!
Harmi, ettei ruokavalioni ole tämän päiväkirjamerkinnän aihe, eikä oikeastaan sekään, kuinka istuin eilen Tommin sohvalla, vaan se, kuinka huono ihminen olen. Tämä nyt ei ole mikään uutinen, ottaen huomioon että viimeksi kun kirjoitin tänne, kerroin, että saatan kirjoittaa päiväkirjaani harvemmin loppukesän aikana... Ja niinhän siinä tosiaan kävi, että sain työn alle akuutteja hommia, joista en voinut kieltäytyä. Rapportin päiväkirja, jonka piti olla Suuri Kesäprojektini, piti sysätä sivuun koska, noh, en ollut onnistunut ensimmäisen Rapport-kuukauteni aikana keräämään sellaista seuraajamäärää, jonka tukemana saisin maksettua vuokrani, salmiakkijäätelöni, Subway-patonkini ja niin edelleen. Siksi onkin ihan hirveän väärin, että olen pettänyt kaikista raskaimmin juuri ne harvat tahot, jotka ovat tehneet päätöksen tukea minua! Anteeksi! Olen oikeasti ajatellut tosi usein, että kunpa ehtisin kirjoittaa Rapportiin jotain, levittää linkkiä Twitterissä ja vahdata, että edes joku huomioisi twiittini ja kirjoittaisi:
"Ihan mukava teksti, muttei todellakaan sitä 'laatujournalismia', mitä Rapport on luvannut. Yrittäkää edes."
Ah, pakko palata vielä hetkeksi Tommin sohvalle ja eilisiltaan, koska kyllä se sittenkin liittyy päivän aiheeseen. Tommi nimittäin sanoi minulle, että Plantagenin ale-seteli, jonka löysin perjantain Hesarin välistä, vanhenee alkavalla viikolla. Sitten hän kysyi, koska olen viimeksi kirjoittanut Rapportiin jotain.
"Heinäkuussa", sanoin.
Vasta silloin tajusin, että elokuu ihan oikeasti loppuu näinä päivinä.
"Sulla on sitten luvassa kiireinen viikko", Tommi sanoi, koska minun elämässänihän "aivan hirveä kiire" tarkoittaa sitä, että on ehdittävä kolmen päivän aikana matkustamaan metrolla Kamppiin ostamaan huonekasvia ja kirjoitettava nettiin pari sanaa siitä, mitä juuri minun päässäni liikkuu koska minä olen niin moniulotteinen ihminen. Moniulotteinen ja huono ihminen.
Huokaus!
Mitä tässä kuukauden aikana on sitten tapahtunut?
Tehdäänpä lista!
- olen hyväksynyt itsessäni asioita, joita olen joskus pitänyt vikoina
- olen löytänyt itsestäni uusia vikoja
- olen soittanut Espanjassa asuvalle ystävälleni ja kertonut hänelle näistä vioistani
- olen kuunnellut, kuinka Espanjassa asuva ystäväni on tyrmännyt väitteeni ja alkanut puhua omista "vioistaan"
- olen sanonut Espanjassa asuvalle ystävälleni, että haluaisin mieluummin puhua asioista, jotka minussa ovat vikana
- olen ajautunut pienimuotoiseen tappeluun Espanjassa asuvan ystäväni kanssa
- olen sanonut Espanjassa asuvalle ystävälleni, että hän on hirviö ja lisännyt en-yhtään-liioitellen, että hän varmaan on alun perin soittanutkin minulle vain ja ainoastaan siksi, että saisi lytätä jo entisestään heikon itsetuntoni
- olen muistanut, että soitin Espanjassa asuvalle ystävälleni itse
- olen sanonut Espanjassa asuvalle ystävälleni, etten jaksa käydä tätä keskustelua enää ja lopettanut puhelun
Voi ei, piti listata koko elokuun tapahtumia, mutta nuo ovat kaikki eiliseltä! En muista enää, mitä kaikkea muuta elokuussa on tapahtunut. Tuskin mitään ihmeellistä.
Kävin pari kertaa Plantagenissa.
Palaillaan.
Sisko Savonlahti
8/28/2017