Digiloikka taaksepäin — museoilla ei ole varaa julkaista kokoelmateoksia verkossa
Pi Mäkilä
4/12/2024
Kuva: Minna Kurjenluoma / Kuvasto
Kuvaston puheenjohtaja, valokuvataiteilija Sade Kahra aloitti tehtävässään viime vuonna. Hän ei osannut arvata, että kuluvan vuoden yhdeksi kuumimmista perunoista muodostuisi hallituksen kulttuuripoliittinen selonteko.
Kuvasto on visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestö. Viime vuosien aikana sen ja Suomen museoliiton Taidekokoelmat verkkoon -sopimus on auttanut kymmenien tuhansien suomalaisten taideteosten julkaisemisessa museoiden verkkosivuille.
– Koska sopimuksen rahat loppuivat viime vuonna, valtaosalla museoista ei ole enää varaa julkaista kokoelmateoksia verkkoon. Digitalisaatio on ottanut takapakkia, ja toivomme, että kulttuuripoliittinen selonteko ja kevään kehysriihi voisivat tarjota tähän ratkaisun. Tärkeintä olisi saada sopimukselle jatkoa ja rahoitus vakinaistettua, Kahra sanoo.
Jos näin käy, Kuvasto pystyy varmistamaan, että taiteilijat saavat digitoiduista töistään asiaankuuluvan korvauksen.
– Taiteilijoilla ei ole perinteisiä työpaikkoja, vaan he ovat teosmyynnin, tukien ja tekijänoikeuskorvauksien varassa. Taiteilija on yksittäisenä tekijänä heikommassa asemassa, kun korvauksista neuvotellaan, varsinkin isojen yritysten tai instituutioiden kanssa, Kahra sanoo.
LUOVAN TYÖN ansaintalogiikka perustuu mekanismiin, jossa teosten käytöstä maksetaan korvaus ja taiteilijoiden kollektiivisena edunvalvojana on siksi tekijänoikeusjärjestöt.
– Taidetta käytetään paljon, mutta Suomessa taiteilijoiden keskimääräinen toimeentulo on matala.
Kahra huomauttaa, ettei taiteen digiloikkaa saisi tehdä taiteilijoiden kustannuksella.
– Digitoinnissa on kyse taiteen saavutettavuudesta. On hienoa, että sen avulla yhä useampi pääsee nauttimaan taiteesta. Taiteilijat tarvitsevat kuitenkin työnsä käyttämisestä korvauksen.
Museoiden digitoimalla taiteella on laajempi yhteiskunnallinen ja jopa kasvatuksellinen merkitys.
Hän muistuttaa, että taiteilijoiden tulot koostuvat pienistä puroista. Digikorvaus on muodostanut olennaisen osan taiteilijan tekijänoikeustulosta.
– Malli on verrattavissa kirjastojen e-lainauskorvausmalliin. Kirjastojen e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainauskorvauksille on oma rahoituksensa, koska on haluttu varmistaa, että digitaaliset teokset ovat kulttuuripalveluiden kautta käytettävissä ja kirjailijat saavat asianmukaiset tekijänoikeuskorvaukset-
KAHRAN MUKAAN museoiden digitoimilla teoksilla on tärkeä merkitys paitsi taiteen saavutettavuuden myös sen tunnettuuden avittamisessa.
– Etenkin nuoret suosivat visuaalista, verkossa tapahtuvaa viestintää ja he kokevat kuvat hyvin kiinnostavina. Myös meidän kulttuurimme perustuu yhä enemmän digitaalisessa muodossa oleviin kuviin. Kun asiaa ajattelee tältä kantilta, museoiden digitoimalla taiteella on myös laajempi yhteiskunnallinen ja jopa kasvatuksellinen merkitys.
Tämä juttu on Aiherahoitettu artikkeli. Jutun tilaaja on Kuvasto ry.
Rapportin Aiherahoitetussa artikkelissa tilaaja tuo toimittajan haluamansa aiheen äärelle. Toimittaja kirjoittaa jutun itsenäisesti.
Jutun asiasanat:
digitalisaatio
taide
kulttuuripolitiikka
Pi Mäkilä
4/12/2024
