Miesoletettu on vapaata riistaa
Pasi Sillanpää
10/22/2017
Olen miesoletettu, etuoikeusoletettu, valkoihoisoletettu, setämiesoletettu 20 vuotta sitten junantuoma helsinkiläinen.
Tänään olin ajatellut jo lähteä kävelemään aurinkoiseen ulkoilmaan, mutta Twitterissä törmäsin maailman suurimpaan epäkohtaan ja käytän nyt etuoikeutettua asemaani kirjoittaakseni siitä tänne.
Helsingin Sanomissa julkaistu, Mervi Vuorelan kirjoittama, Mike Monroen keikan arvostelu alkaa seuraavalla lauseella:
"Mikään ei ole lannistavampi näky, kuin stetsonpäinen yli 50 -vuotias rokkari, jonka "rokkaus" on yhtä löysää kuin vatsanympärys Deep Purple -t -paidan alla."
Kuulemma Mike Monroe ei onneksi ole sellainen.
Tekstistä jää vielä epäselväksi, tarkoittaako Vuorela tällä rokkarilla yleisössä olevaa vai lavalla heiluvaa tyyppiä. Jos hän tarkoittaa lavalla heiluvaa, niin stetsonikuvauksen kaltaisena tyyppinä voisin pitää vaikkapa Neil Youngia. En muista häntä stetson päässä, mutta ehkä hän on niinkin tehnyt.
Toki minä taas oletin, että Vuorela puhui tässä miehestä. Jos kyse onkin naisesta, jolla on liian kireä Deep Purple paita, niin saatan jollakin tavalla ymmärtää Vuorelaa. En kuitenkaan uskaltaisi nykyisessä ilmapiirissä kirjoittaa noin suoraan omasta inhostani. Joku voisi vielä suuttua.
Nykyisten, sinänsä aiheellisten, menneen maailman likaisten asenteiden puhdistamisen ohessa on syntynyt koko kansaa yhdistävä rasismin kohde. (Rasismin yksi muoto on oman ryhmän nostaminen jonkin toisen ryhmän yläpuolelle.) Tuo kohde on etuoikeusoletettu, valkoihoisoletettu, setämiesoletettu, keski-ikäisoletettu mies. Jos hänellä on ylipainoa, väärät mielipiteet tai hän näyttää muuten reppanalta, aina parempi.
Keski-ikäisyys tarkoittaa miehelle sitä, että hänen pitää todistaa erikseen olevansa ihminen. Kuten kesällä käydyssäkin keskustelussa erään ideologiaoletetun ryhmän kanssa tapahtui. Yritin sanoa yhden syyn, miksi heitä kohtaan joskus ollaan ilkeitä. Syyni oli se, että he itse harrastivat ilkeilyä, jota eivät halunneet myöntää, pikemminkin pitivät etuoikeutenaan, koska valkoihoisoletettu vanhempi miessukupolvi oli jo saanut nauttia etuoikeuksistaan riittävän kauan.
Keskustelun lopputulos oli ruma. Kesken kiivaan ajatustenvaihdon yksi ryhmän jäsenistä kirjoitti minun ajatuksistani blogin, jossa hän lisäsi minun yhden kommentin muilta kuulemiinsa heittoihin ja tällä tavoin suoraan liitti minut setämiehiiin. En ole häntä koskaan tavannut, eikä hän käsittääkseni tunne minua. Blogi syntyi vain keskusteluun vihastuneena. Koska olin etuoikeusoletettu, minua oli sopivaa syytellä. Kun kysyin onko asiallista haukkua toinen henkilökohtaisuuksilla, kun hän keskittyy keskustelemaan vain asioista, sain vastaukseksi koko ryhmältä täyden hiljaisuuden.
Onko mitään rumempaa, kuin itseään muita parempana pitävä totuuden äänitorvi, joka määrittelee yksin hyvän ja huonon rajat? Onko olemssa mitään itsekkäämpää, kuin vaatia kaikilta nuoruutta, kauneutta, elastisuutta ja täydellistä makua? Esimerkiksi tuo edellä mainitsemani Neil Young kyllä ansaitsee edelleenkin kunnioituksen, vaikka tulisi vielä lihavammaksi.
Ja ihan tiedoksi niille, jotka epäilevät minun etuoikeuksiani päästä vaikka kirjoittamaan tänne.
Viimeisen neljän vuoden aikana olen kirjoittanut yli 1000 blogia, monta niistä toisten ihmisten haamukirjottajana. Sen lisäksi olen kirjoittanut yli 300 muuta artikkelia, yhden 120 sivuisen e-kirjan ja lähettänyt melkein 30.000 twiittiä. Ei siinä ole mitään etuoikeutettua, se on aivan hemmetin kovaa työtä. Jokainen voi tehdä saman perässä, jos haluaa äänensä kuuluviin.
Pasi Sillanpää
10/22/2017
