Onko palkkatuki polku ihmisarvoiseen elämään vai kehno lakihanke?
Palkkatuki on valtion työnantajalle myöntämä tuki, jonka tämä voi käyttää työttömän työnhakijan palkkaamiseen tiettyjen kriteerien täyttyessä. Palkkatuen tavoitteeksi on kirjattu heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen. Kaunis inhimillinen ajatus, mutta onko ihminen sittenkin jäämässä rahan jalkoihin? Tuki on ollut olemassa Suomessa jo vuosikymmeniä aina 1970-luvulta lähtien ja sitä on silloin tällöin tuunattu uuteen kuosiin. Juuri nyt aihe on ajankohtainen. Hallitus lähetti alkuviikosta eduskuntaan palkkatuen uudistamista koskevan esityksen. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi vuoden alussa.
Marja Heinonen
9/23/2022
Hallitus haluaa parantaa osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia nostamalla vamman tai sairauden perusteella myönnettävän palkkatuen määrän 70 prosenttiin palkkakustannuksista (nykyisin 50 %). Jatkossa ammatillisen osaamisen puutteiden perusteella myönnettävä tuki olisi aina 50 prosenttia palkkakustannuksista työttömyyden kestosta riippumatta (nykyisin 30, 40 tai 50 %).
Uudistuksessa on pyritty tekemään yksinkertaistamista ja muutoksia, jotka voisivat vauhdittaa tuen myöntämistä ja maksamista, tiivistää hallituksen tuoreen esityksen sisältöä työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Ville Heinonen. Entistä ennakoitavamman ja sujuvamman prosessin toivotaan houkuttelevan eritysesti yrityksiä palkkaamaan työttömiä työnhakijoita nykyistä enemmän.
Palkkatuella työllistettyjä oli tämän vuoden tammi-elokuussa keskimäärin 23 900 henkilöä. Määrä on ollut hienoisessa kasvussa viime vuosina. Uudistuksen pitkän aikavälin työllisyysvaikutukseksi on arvioitu noin 500–1 000 henkilöä. Valtio käyttää palkkatukiin noin 250 miljoonaa euroa vuodessa.
Palkkatuen mittarit hakoteillä
Palkkatukiuudistuksen keskittyminen yritysten kautta tapahtuvaan työllistämiseen huolettaa monia. Valinta pohjautuu Heinosen mukaan sekä lain tavoitteisiin että aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. - Kun palkkatuen vaikuttavuutta on tutkittu, yleisesti ottaen näissä tutkimuksissa on havaittu, että yrityksiin työllistäminen on vaikuttavaa eli siihen kannattaa panostaa. On enemmän työllisyyskuukausia palkkatukijakson jälkeen ja korkeammat ansiot, Heinonen listaa.
Vaikuttavuuden mittaaminen vain palkkatukijakson jälkeisellä työllistymisellä on kuitenkin erityisesti kolmannen sektorin toimijoiden mielestä ongelmallista. Esimerkiksi palkkatukijaksojen vaikutuksista ihmisarvoon ei ole tutkimustietoa.
– Vaikuttavuustutkimuksissa tämä ei ole ollut näkökulma osin siksi, että lakiin kirjattukin tavoite palkkatuetulle työlle on työllistyä avoimille työmarkkinoille. Palkkatuetulla työllä voi toki olla myös sosiaalisia hyötyjä, mutta niitä ei ole tutkittu. Tämä on puute ja palkkatukea voisi arvioida myöhemmissä tutkimuksissa myös tästä näkökulmasta, Heinonen myöntää, kun pohdin asiaa hänelle ääneen.
Sininauhaliiton suunnittelija Jaana Joutsiluoma on kommenteissaan jyrkempi. Hän näkee asetelmassa rakenteellisen ongelman. Ministeriöiden toimialat ja yhteistyö on siiloutunutta ja sen on johtanut siihen, että kun sosiaali- ja terveysministeriö katsoo myös sosiaalista ulottuvuutta, työ- ja elinkeinoministeriö suuntaa katseensa vain työllistymiseen.
- Näiden kohtaamiemme ihmisten kanssa nämä kaksi ulottuvuttaa on kuitenkin oltava yhdessä, Joutsiluoma sanoo.
Sininauhaliitto on yleishyödyllinen, noin 100 jäsenyhteisön yhteistyöverkosto, joka auttaa vaikeaan tilanteeseen joutuneita ihmisiä. Sen jäsenyhteisöjen erityisosaamista ovat päihde- ja pelihaittojen vähentäminen, riippuvuustyö, mielenterveysongelmissa tukeminen, pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen sekä sosiaalinen työllistäminen.
Joutsiluoma muistuttaa, että on paljon ihmisiä, joille lyhytkin työrupeama auttaa vahvistamaan ratkaisevasti arjen taitoja. Kaikkea ei voi arvioida suoran työllistävän vaikutuksen kautta. Kaikkien kohdalla työllistyminen avoimille markkinoille ei ole realistinen tavoite:
- Suurin osa työllistyy, mutta se vaatii 1-3 vuoden pitkäjänteisen tuen ja palveluiden yhteensovittamisen, yksilöllisesti ja tarvelähtöisesti. Yritykset eivät voi tällaista tukea tarjota. Ne ottavat ihmisiä työhön ja työntekijän on pystyttävä heti tuottavaan työhön, vaikka toki palkkatuki tätä tuottavuuden alenemaa paikkaakin.
Joutsiluoma myös muistuttaa, että yritykset eivät hevin palkkaa heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä töihin. Yhdistykset puolestaan työllistävät palkkatuella esimerkiksi ihmisiä, joilla on ollut mielenterveyden ongelmia, päihdeongelmia, rikostaustaa tai muuta näköalattomuutta elämässä.
– En tiedä millä kielellä se pitäisi artikuloida, että YRITYKSIIN ja järjestöihin palkkatuella palkattavat henkilöt ovat ihan eri lähtökohdista olevia ihmisiä, Joutsiluoma jyrähtää ja jatkaa: - Kohtaamamme ja auttamamme henkilöt ei ole se porukka, jota yritykset ensisijassa työntekijöiksi haluavat. Heistä on kyllä moneen, mutta se kyky ja potentiaali pitää kaivaa esiin pidemmän tuen ja rinnalla kulkemisen avulla.
Työnhakuun kymmenen kuukauden välein
Uudistuksen mukaan palkkatukea voitaisiin myöntää kymmeneksi kuukaudeksi. Aiemmassa ehdotusversiossa oli ehdoton muotoilu siitä, että palkkatuella ollutta työntekijää ei sama työnantaja voi palkata uudestaan tuella. Nyt tätä on lievennetty kolmen vuoden “karenssilla” samalle työntantajalle. Työntekijällä on mahdollisuus siirtyä nopeammin toiseen palkkatuettuun työhön.
– Palkkatuen tarkoitus on olla pääasiassa määräaikainen väline, jossa työssä ollessa kerrytetään osaamista ja työkokemusta, jotta sen turvin voi työllistyä ilman tukea tukijakson jälkeen, TEM:n Heinonen muistuttaa ja jatkaa: - Muutos aikaisempaan nähden olisi se, että työntekijään liittyvää jäähyaikaa ei olisi ja tällä olisi mahdollisuus siirtyä nopeammin toiseen palkkatuettuun työhön.
Joutsiluoma on yhtä mieltä tavoitteesta, mutta näkee ongelmana sen, että työllistymispolku voi katketa. Jatkuva uuden palkkatuetun työn etsiminen ja perehtyminen aina uuteen työyhteisöön ja työtehtäviin vaatii voimavaroja, jotka ovat Sininauhaliiton palkkatukilaisilla lähtökohtaisesti vähäisemmät:
– On hyvä, että voi heti uudelleen työllistyä, mutta se on myös ongelmallista. Näillä ihmisillä luottamuksen rakentaminen ja sosiaalisten tilanteiden hallinta on usein vaikeaa mm paniikkihäiriöiden, neuropsykiatristen ongelmien tai ahdistuneisuuden, koulu- tai työpaikkakiusaamisen vuoksi. Tällöin jatkuva uuden työpaikan etsiminen ja sopeutuminen uuteen työyhteisöön ja uusiin työtehtäviin voi olla todella vaikeaa kuntoutumisen tässä vaiheessa. Mietipä itse, jos sinun pitäisi aina 10 kuukauden jälkeen etsiä uusi työpaikka ja perehtyä siellä uusiin työtehtäviin ja työyhteisöön. No onnistuisi meiltä, mutta olisi silti kuormittavaa.
Ruoka-apu voi muuttua “laajaaksi taloudelliseksi toiminnaksi"
Uudistuessaan palkkatukijärjestelmä tuntuu myös monen järjestelmän ulkopuolisen kansalaisen arjessa. Uudet lakiin tulevat taloudellisen toiminnan määritteyraamit heikentävät mm. ruoka-aputyötä, kierrätyskeskusten ja kirpputorien toimintamahdollisuuksia.
Kaikki nykyiset 100-prosenttista palkkatukea saavat työnantajat eli yhdistykset, säätiöt ja rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat voivat saada tukea jatkossakin. “Laajaa taloudellista toimintaa” harjoittavien järjestöjen palkkatukea rajoitettaisiin kuitenkin niin, että ne voisivat saada 100-prosenttista tukea enimmillään 200 000 euroa kolmen verovuoden aikana eli pystyisivät usein työllistämään aiempaa vähemmän ihmisiä palkkatuella. Aiemmin järjestöjen toimintaa ei luokiteltu toiminnaksi, jolla on vaikutusta EU:n jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Nyt tilanne muuttuu. Uudistus laajentaisi niiden työnantajien joukkoa, joille 100 prosentin palkkatukea voidaan myöntää, mutta rajoittaisi 100 prosentin palkkatuen käyttöä merkittävästi niiden työnantajien kohdalla, jotka harjoittavat laajaa taloudellista toimintaa.
TEM:n Heinonen muistuttaa, että muutos liittyy EU:n valtiotukisääntelyyn. Sen taustalla on ajatus, että taloudellista toimintaa kohdellaan samalla tavalla on se sitten yhdistys tai yritysmuotoista.
– Jos taloudellinen toiminta on laajaa, on parempia edellytyksiä maksaa palkkaa, hän muistuttaa.
Sininauhaliiton Joutsiluomaa ei jaa Heinosen ajattelua kokonaisuudessaan:
– Varmaan näin on liiketoiminnan lainalaisuuksien osalta voittoa tavoittelevissa yrityksissä, mutta järjestöissä voittoja ei synny. Useimmat juuri ja juuri kattavat menonsa, haalivat tuloja ja avustuksia sieltä ja täältä. Ei ole vararahastoja ja henkilöstöä ei juuri voida palkata. Siksi palkkkatuella työllistetyt henkilöt ovat kultaakin arvokkaimpia, koska usein he myös turvaavat ihan perustoimintaa. Eli sitä toimintaa, jota yhdistys tuottaa alueensa heikoimmassa asemassa oleville ihmisille.
Joutsiluoma ottaa esimerkiksi ruoka-aputyön, jossa palkkatuella voidaan palkata ihmisiä autokuskeiksi, huolehtimaan logistiikasta, ruokajaosta tai kassien pakkaamisesta.
– Tällaiseen työhön ei yhdistyksillä itsellään ole varoja. Ja jos ns. viivan alle jää jotain, se kotiutetaan heti toiminnan kehittämiseen tai tarjotaan palveluita naapurikuntien vähäosaisille.
FAKTALAATIKKO: PALKKATUKI NYT
Mitä on palkkatuki?
Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu harkinnanvarainen tuki. Työnantaja, joka palkkaa työttömän työnhakijan, voi saada taloudellista tukea palkkatukena 30, 40 tai 50 prosenttia palkkauskustannuksista. Eräissä tilanteissa yhdistys, säätiö tai rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta voi saada palkkatukea 100 prosenttia palkkauskustannuksista.
Palkkatuetun työn tarkoituksena on edistää työnhakijan työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Palkkatukea voidaan myöntää työttömästä, jolla on puutteita ammatillisessa osaamisessa, tai henkilön pysyvä tai pysyväisluonteinen vamma tai sairaus alentaa tämän tuottavuutta tuetussa työtehtävässä tai henkilö on 60 vuotta täyttänyt pitkäaikaistyötön. Vaikka palkkatuki myönnetään ja maksetaan työnantajalle, tuen myöntäminen lähtee aina työttömän työnhakijan palvelutarpeesta. Tuella kompensoidaan työntekijän alentunutta tuottavuutta. Tuki on myös korvausta siitä, että työnantaja käyttää tavanomaista enemmän aikaa työntekijän ohjaamiseen.
Kuka voi saada palkkatukea?
Palkkatukea voivat saada kaikki työnantajat (lukuun ottamatta valtion virastoja ja laitoksia). Työsuhde ei saa alkaa ennen kuin tuen myöntämisestä on tehty päätös. Palkkatuen myöntäminen edellyttää, että
- palkkatuki ei vääristä kilpailua
- työnantaja sitoutuu maksamaan työehtosopimuksen mukaisen palkan
- työnantaja on hoitanut lakisääteiset velvoitteensa
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö.
Tämä juttu on Aiherahoitettua journalismia. Rahoittaja on Sininauhaliitto. Rapportin Aiherahoitetun journalismin mallissa rahoittaja tuo toimittajan haluamansa aiheen äärelle, ja toimittaja kirjoittaa jutun itsenäisesti ja aihetta lukuun ottamatta tilaajasta riippumattomasti. Tilaaja on vaikuttanut sisältöön ainoastaan toimeksiannolla, johon voit tutustua täällä.
Marja Heinonen
9/23/2022
Kommentit (0)
Kommenttia ei voi muokata jälkikäteen.
Puheenaiheet
Tilaa maksuton Puheenaiheet-uutiskirjeemme
Haluan tarkkoja näkökulmia, ajattelemaan houkuttelevia juttuja ja tuoreimmat kuulumiset Rapportilta.