Olisiko ikäihmisten reilu Kela-korvaus nopein keino purkaa hoitojonoja?

Lähivuosina 50 000 suomalaista eläköityy vuosittain ja putoaa pois työterveyden ja sairauskuluvakuutusten piiristä. Hanna-Maija Kause edustaa yksityisiä terveyspalveluyrityksiä ja kertoo nyt ehdotuksensa terveyspalvelukriisin ratkaisemiseksi.

Juho Paavola

2/12/2024

– Terveydenhuollon suurin pullonkaula on henkilöstön puute ja se tilanne vain pahenee huoltosuhteen muuttuessa, kertoo Hanna-Maija Kause.

Miksi jonottaa selkä särkien terveyskeskuksen takaisinsoittoa, kun vapaitakin lääkäreitä olisi tarjolla? 
Se on kysymys, joka suomalaisessa terveydenhuollossa pitäisi ratkaista ja vauhdilla, terveyspalveluiden johtaja Hanna-Maija Kause pamauttaa.
– Leikkausjonoissa on paikoitellen katastrofaalinen tilanne monessa paikassa, mutta erityisesti perusterveydenhuollossa pitää saada yksityiset resurssit käyttöön. Suurin ongelma on se, ettei lääkärille pääse ajoissa ja hoidon aloittaminen viivästyy, Kause sanoo.
Ongelma on tuttu ja siksi työkaluja hahmoteltu. Hyvinvointiala HALI ry edustaa sosiaali- ja terveysalan palveluja tuottavia yrityksiä ja järjestöjä. 
Järjestössä nähdään, että nopein tapa hoitosuman purkamiseksi olisi yksityisestä lääkärikäynnistä maksettavan Kela-korvauksen tuntuva nostaminen nykyisestä tasosta. 
– Se ei vaadi julkisia lisäinvestointeja seiniin, henkilökuntaan tai kampaviinereihin, sillä rakenteet ja tekijät ovat jo olemassa. Hyöty puolestaan valuisi kaikille, sillä hoitoon pääsyn nopeutuessa myös julkisen puolen ruuhkat helpottuisivat.
Eläkeläistuen hyöty valuisi myös muille Hallitus päätti 500 miljoonan euron lisärahasta Kela-korvauksiin vuosille 2024–27. Äkkiseltään suurelta kuulostava summa ei suhteellisesti tarkasteltuna enää olekaan niin iso. Kause suhteuttaa rahaa hyvinvointialueiden noin 27 miljardin euron vuotuisiin toimintamenoihin.
– Siihen verrattuna lisäraha on aika pieni, mutta kohdentamalla raha järkevästi sillä saadaan suuri hyöty aikaan.
Kause suuntaisi Kela-potin ensin eläkeläisille sekä suun terveyteen. Eläkeläisillä ei ole opiskelija- tai työterveyshuoltoa, eivätkä vakuutusyhtiöt pääsääntöisesti myönnä terveysvakuutuksia yli 65-vuotiaille.
– Se on ryhmä, joka kasvaa ja jossa hoidontarve kasvaa. Samalla eläkeläiset ovat käytännössä huomattavasti riippuvaisempia julkisen terveydenhuollon palveluista kuin muut väestöryhmät.