Laktoosi-intoleranssista on hyötyä – mutta vain jos syöt laktoosia
Jani Kaaro
4/19/2024
Lukijoiden tuella
Mikä voisi olla hullumpaa kuin suositella laktoosi-intoleranssista kärsivälle laktoosia? Tuore Nature Metabolism -sarjassa julkaistu tutkimus kuitenkin osoittaa, että laktoosin saannista voi olla laktoosi-intolerantikolle yllättävää hyötyä.
Laktoosi-intoleranssi nimittäin näyttää suojaavan tyypin 2 diabetekselta, mutta vain siinä tapauksessa, että henkilö altistuu laktoosille.
Maitotuotteiden ja aikuistyypin diabeteksen suhdetta on selvitetty pitkään, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Joskus maitotuotteilla nähdään suojaava vaikutus, mutta aina ei. Siksi yhdysvaltalaiset tutkijat halusivat selvittää arvoitusta tarkemmin.
Tutkijoiden aineistona oli Spanish Community Health Study, johon on rekrytoitu 16 000 Yhdysvalloissa asuvaa latinoa. Heistä on kerätty laajalti terveystietoa mukaan lukien laktaasi-geenin variaatiot, maitotuotteiden kulutus ja aikuistyypin diabeteksen sairastavuus.
Laktaasigeeni tuottaa laktaasi-entsyymiä, joka pilkkoo maitosokeria, eli laktoosia. Suurella osalla maapallon väestöä on geenistä variantti, joka sammuttaa geenin toiminnan lapsuusiässä, minkä jälkeen laktoosi aiheuttaa heille vatsavaivoja. Suomessa ja muuallakin pohjoisessa taas on yleinen toinen variantti, jonka ansiosta laktaasigeeni toimii läpi elämän, joten nämä ihmiset voivat käyttää maitotuotteita ilman pelkoa vatsanväänteistä.
Laktoosi-intoleranssi ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivät he voisi syödä maitotuotteita lainkaan. Tutkimusten perusteella tiedetään, että monet laktoosi-intolerantikot voivat nauttia noin 12 milligrammaa laktoosia päivässä ilman oireita. Monet myös tekevät niin ja sen ansiosta tämä tutkimus oli ylipäänsä mahdollinen.
Kun tutkijat vertasivat laktoosivariantteja ja maitotuotteiden kulutusta, he havaitsivat, että maitotuotteet vähensivät aikuistyypin diabeteksen riskiä 30 prosentilla. Tämä kuitenkin päti vain laktoosi-intolerantikkoihin, jotka saivat ruokavaliossaan säännöllisesti laktoosia.
Koska tulos oli yllättävä, tutkijat varmistivat löydön englantilaisen biopankin aineistolla. Myös tämä aineisto osoitti saman yhteyden laktoosi-intoleranssin, maitotuotteiden ja diabeteksen välillä. Tämän jälkeen tutkijat kävivät vielä läpi yli kaksikymmentä tutkimusta, joissa oli selvitetty maitotuotteiden ja diabeteksen yhteyttä.
Nämä osoittivat, että jos tutkimus oli tehty väestössä, jossa laktoosi-intoleranssi oli yleistä, maitotuotteilla oli suojaava vaikutus. Jos väestössä taas oli verrattain vähän laktoosi-intoleranssia suojaavaa vaikutusta ei nähty.
Mikä voi selittää näin omituisen ilmiön? Varmaksi ei voida sanoa, mutta tutkijat arvelevat, että kyseessä on suolistobakteerien vaikutus. Jos ihmisellä on toimiva laktaasientsyymi, laktoosi hajoaa suolessa galaktoosiksi ja glukoosiksi, ja ihminen voi käyttää näitä sokereita omana energianlähteenään. Jos laktaasientsyymi taas ei toimi – kuten on laita laktoosi-intoleransissa – silloin laktoosi ei hajoa, ja nyt bakteerit voivatkin käyttää sitä omana energianlähteenään.
Samalla kun ne hajottavat laktoosia, syntyy aineenvaihduntatuotteita – metaboliitteja – jotka laktoosi-intolerantikon onneksi ovat suotuisia terveydelle.
Näitä suotuisia muutoksia laktoosi-intolerantikoilla näyttäisivät olevan bifidobacterium-ryhmän bakteerien lisääntyminen, prevotella-bakteerien väheneminen ja bakteerien tuotaman indolipropionihapon tuotannon tehostuminen.
Bifidobakteerit tiedetään vanhastaan terveydelle suotuisiksi, prevotellan rooli suoliston terveydessä on melko tuntematon ja indolipropionihapon tiedetään suojaavan suolen limakalvoa. Bifidobakteerit ja indolipropionihappo olivat yhteydessä alhaisempaan painoindeksiin ja parempaan glukoositoleranssiin – mitkä tekijät voivat selittää miksi maito näillä ihmisillä voi suojata aikuistyypin diabetekselta.
Laktoosi-intoleranssi voi aiheutua myös muiden geenien varianteista kuin vain LCT-geenien varianteista. Näiden terveysvaikutus on kuitenkin oletettavasti sama jos niiden seurauksena suoleen jää laktoosia, jota ihminen ei kykene pilkkomaan omaksi ravinnokseen. Silloin bakteerit ottavat ne omakseen.
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään
Lue juttu loppuun
Valitse itse ohitatko maksumuurin vai tuetko toimittajan työtä
Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Saat oivaltavat tiedekolumnit sähköpostiisi ennen muita
Päätät tilausmaksusi itse, alk. vain 3,90 € / kk
Mahdollistat tiedekolumnien jatkumisen
Tuet Jani Kaaron työtä
Pääset heti lukemaan jutun loppuun
Et saa tiedekolumneja sähköpostiisi ennen muita
Et tue Jani Kaaron työtä
Et mahdollista tiedekolumnien jatkumista
Ohitat maksumuurin ja kirjaudut sisään ilmaiskäyttäjänä
Lukijoiden tuella
"Pidätkö lukemastasi? Tiedekolumnini Rapportissa ovat mahdollisia vain teidän maksavien lukijoiden ansiosta, koska kirjoitan elääkseni.
Kiitos sinulle!"
Jani Kaaro
