Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaali saapuu jo 37. kerran piristämään Helsingin alkusyksyä
Elisa Helenius
9/18/2024
Margaret Qualley on toisessa pääroolissa gaalaelokuvassa The Substance.
Suomen suurin elokuvafestivaali Rakkautta & Anarkiaa saapuu taas piristämään Helsingin alkusyksyä. 37. Helsinki International Film Festival – Rakkautta & Anarkiaa (19.–29.9.) -festivaalin ohjelmistossa nähdään noin 130 pitkää ja yli 100 lyhyttä elokuvaa kaikkialta maailmasta.
Crickets, It's Your Turn
Crickets, It's Your Turn -elokuvan päähenkilö on 25-vuotias, valokuvausta harrastava Merey. Hän asuu Kazakstanin suurimmassa kaupungissa Almatyssä. Nuori nainen törmää yhtenä iltana juhlimassa olevaan nuorukaiseen Nurlaan, joka alkaa heti piirittää kaunotarta. Nurlan on elokuvanörtti, joka kuitenkin hakee hyväksyntää naisvihamielisiltä pullistelijoilta. Hän kutsuu Mereyn avecinaan yhden porukan jäsenen syntymäpäiväjuhliin vuoristossa sijaitsevaan mökkiin. Syntymäpäivälahjaksi päivänsankari saa tissikakun, seksityöntekijöitä ja pistoolin. Juhlat muuttuvat pian piinaavaksi selviytymiskamppailuksi.
Olga Korotkon (Bad Bad Winter 2018) käsikirjoittama ja ohjaama draamatrilleri on inhorealistinen ja kiertelemätön kuvaus toksisesta maskuliinisuudesta. Aihe on mitä kiinnostavin ja elokuvalla on psykologista syvyyttä.
Realistisen kerronnan katkaisevat tämän tästä kokeelliset kohtaukset, joiden tarkoitus on syventää elokuvan teemaa patriarkaatista. Koin nämä taiteelliset kohtaukset turhiksi ja ärsyttäviksi, ja ne laskivat elokuvan kiinnostavuutta. Itse asiassa olin ensimmäisen vartin jälkeen jo lopettamassa elokuvan katsomisen. Se oli omaan makuuni myös liian hidastempoinen ja rosoinen. Kuitenkin kun kerronnassa päästään kammottaviin syntymäpäiväjuhliin, elokuva muuttuu kiinnostavammaksi. Silti katsoin elokuvan loppuun oikeastaan vain siksi, etten keksinyt muuta tekemistä.
Kazakstanilaista kostotarinaa on verrattu Lupaava nuori nainen -hittielokuvaan, joten odotukseni taisivat olla liian korkealla. Lupaava nuori nainen on yksiä parhaita näkemiäni elokuvia: vetävä, yllättävä, kantaaottava ja synkästä aiheestaan huolimatta hauska, eikä sitä katsoessa mielenkiinto herpaannu hetkeksikään. Toki on kohtuutonta verrata miljoonabudjetilla tehtyä amerikkalaista elokuvaa synkkään kazakstanilaiseen taidetrilleriin. Crickets, It's Your Turn on myös kerronnaltaan realistisempi kuin Lupaava nuori nainen, joten arkisen päähenkilön tilanteeseen on helpompi samaistua, kun hän räpiköi pakomatkallaan.
Love Lies Bleeding
Näin elokuvan Love Lies Bleeding jo kesäkuussa Helsinki Prideilla. Kristen Stewartin tähdittämästä naisrakkauselokuvasta ehti tulla jo ennen ilmestymistään ilmiö queer-piireissä. Sen erikoisnäytökset ovat myyneet nopeasti loppuun ainakin Helsingissä, joten on sinänsä ihme, ettei elokuva ole ainakaan näillä näkymin tulossa teatterilevitykseen Suomessa.
Tyylitellyllä elokuvalla on monia lajeja: eroottinen trilleri sekä rakkaus-, rikos-, mysteeri- ja toimintaelokuva. Tapahtumat sijoittuvat värikkäistä tuulitakeista kahisevalle 1980-luvulle. Määrätietoinen Jackie (esikoisroolissaan karismaattinen Katy O’Brian) on matkalla Las Vegasin kehonrakennuskisoihin, vaikka hänellä ei ole yhtään rahaa. Lyhyeksi pysähdykseksi tarkoitettu visiitti piskuisessa Uuden Meksikon kaupungissa venähtää, kun paikallisen kuntosalin nuhjuinen duunari Lou (Stewart) iskee silmänsä näyttävään vierailijaan.
Jackie tosin käyttää steroideja kasvattaakseen lihaksiaan, ja hormonivalmisteilla on maagisia sivuvaikutuksia. Elokuva kääntyy loppumetreillään fantasian puolelle, mikä sai ainakin WHS Teatteri Unionin yleisön nauramaan kovaan ääneen. Elokuvan yllättävä tyylimuunnos lopussa on jakanut mielipiteitä.
Kyseessä on brittiläisen ohjaaja-käsikirjoittaja Rose Glassin toinen pitkä elokuva. Hänen esikoisohjauksensa, psykologinen kauhuelokuva Saint Maud (2019), oli myös persoonallinen ja naisvoittoinen. Love Lies Bleedingissä vaikutuksen tekevät näyttelijäsuoritukset, raikas naiskuva ja väkevä rakkaustarina, joka ei pääty kliseisesti eroon, edes vaikka naiset päätyvät rikoksen polulle.
The Substance
Gaalasarjassa nähtävä The Substance (2024) on feministinen body horror - ja scifi-elokuva, joka lähtee hurjille kierroksille. Pääosassa loistaa Hollywood-ikoni Demi Moore, 61, joka esittää maineensa ehtoopuolella olevaa jumppagurua ja tv-kasvoa Elisabeth Sparklea. Toki hän on yhä solakka kuin pajunvitsa.
Kun Elisabeth saa ikänsä takia potkut tv-kanavalta, hän päättää turvautua saamaansa erikoiseen vinkkiin luoda itsestään nuorempi versio Substance-huumeen avulla. Huumeeseen liittyy vain yksi sääntö: viikko per kroppa.
Tätä suosittua ja seksikästä nuorempaa versiota, uutta jumppagurua, esittää kovassa nosteessa oleva upea Margaret Qualley, 29, joka muistetaan elokuvista Kinds of Kindness, Drive-Away Dolls ja Once Upon a Time in... Hollywood sekä pääroolista sarjassa Maid.
Elokuva on yhtä aikaa nautinnollisin viihdyttävä ja vetävä, ahdistava ja ällöttävä. Se näyttää yhteiskuntamme nuoruuden ihannoinnin raadollisimmillaan, ja muistuttaa siitä, että ihmisen elämä on arvokasta ja merkityksellistä myös vanhempana.
Kyseessä on ranskalaisen ohjaaja-käsikirjoittaja Coralie Fargeatin toinen pitkä elokuva. Hänen esikoiselokuvansa oli väkivaltainen naisen kostoelokuva Revenge (2017). Kauhuelokuva voitti Cannesin elokuvajuhlien pääkilpailussa parhaan käsikirjoituksen palkinnon. Cinema Mondo tuo elokuvan teatterilevitykseen 27.9. alkaen.
Teaches of Peaches
Näin laulaja-lauluntekijä Peachesin ronskin ja mukaansatempaavan keikan Querelle-festivaalilla Helsingin Konepajalla huhtikuussa 2019. Räväkkä keikka teki minuun ison vaikutuksen, vaikka en ollut aiemmin juuri kuunnellut Peachesin musiikkia.
Nyt olikin dokumentin myötä kiinnostavaa nähdä rosoisia videopätkiä myös nuoresta Peachesista eli kanadalaisesta Merrill Niskerista juuri ison läpimurtonsa aikaan vuosina 1999 ja 2000. Hän muutti 2000-luvun alussa nykyiseen kotikaupunkiinsa Berliiniin. Feministinen queer-ikoni julkaisi kesällä 1999 ison hittinsä "Fuck the Pain Away". Peaches taisteli alusta asti patriarkaattia ja sukupuolistereotypioita vastaan. Hän esimerkiksi käyttää lavalla tekokarvoja, jotka pursuavat esiin hänen bodinsa haaroista.
Koska Peachesilla on niin yltiöseksuaalinen imago, olikin hauskaa nähdä, että hänen uransa alkoi päiväkodissa, missä hän lumosi lapset musisoinnillaan. Peachesin lavaesitykset ovat myös usein lesboeroottisia, mutta dokumentissa nähdään biseksuaalin tähden nykyinen miesystävä. Mies kertoo, että Peaches ei ole siviilissä yhtä räväkkä kuin lavalla, vaan nauttii ennen kaikkea hyvästä luomuviinistä ja kasvisruuasta sekä pitkistä yöunista.
Dokumentti on kuvattu vuonna 2022, jolloin Peaches juhlisti 20 vuotta aiemmin julkaistua Teaches to Peaches -albumiaan samannimisellä kiertueella. Dokumentissa pääsevät ääneen myös Peachesin kanssa lavalla esiintyvät tanssijat, muusikot ja taustalaulajat.
Intiimi ja energinen dokumentti valottaa Peachesin yli 30-vuotista uraa. Nyt 57-vuotiaana hän on edelleen lavojen kauhukakara. Teaches of Peaches toi ohjaajille Philipp Fusseneggerille ja Judy Landkammerille parhaan dokumenttielokuvan Teddy-palkinnon Berliinin elokuvajuhlilla.
Jutun asiasanat:
elokuva
arvio
festivaali
Elisa Helenius
9/18/2024
