info
Kuinka Rapport toimii?

Lisätietoja


Yhteystiedot

Toimitusjohtaja
Jari Järvenpää
050 3423 736 

etunimi(at)rapport.fi

Perustaja
Oskari Nokso-Koivisto
044 0450 732 

etunimi(at)rapport.fi

Tuottaja 
Tiina Iivonen
045 6146 133
rapport(at)rapport.fi

Tuottaja

Jasmi Kuusisto
rapport(at)rapport.fi

Perustaja

Aleksis Nokso-Koivisto

Perustaja

Seppo Honkanen 

Rapport Oy perustettiin, koska rakastamme hyvää journalismia. 

Toivomme, että voimme tarjota journalismille uuden mahdollisuuden; osaratkaisun median murrokseen. Tahdomme päästä lukemaan hienoja, Rapportin ansiosta syntyneitä juttuja.

Perinteisessä mediabisneksessä vain 10-30 prosenttia lukijoiden rahoista käytetään sisältöihin. Rapport pystyy tilittämään yli 93 prosenttia tekijöille.

Rapport.fi

Sivuston tekninen toteutus ja julkaisujärjestelmä:
Olli Holopainen
(Slap Media Oy)

Ulkoasu: Seppo Honkanen, Sivupeili.fi

23 usein kysyttyä kysymystä


1. Mikä on Rapport?

Rapport on journalismin joukkorahoitustyökalu, joka tarjoaa laadukasta sisältöä rakastavalle yleisölle ja toimittajille uuden mahdollisuuden kohdata.

Lukijat valitsevat rahoittamansa juttuideat ja samalla tekijät, joilta he haluavat tukea ostamalla journalistista sisältöä. Toimittajat aloittavat työnsä vasta, kun juttuideoiden rahoitus on varmistunut.

2. Miksi hyvistä aiheista kannattaa maksaa?

Kiinnostuneet lukijat maksavat tekijöille sellaisten juttuideoiden toteuttamisesta, joiden toteuttamista he haluavat tukea. Ja jotka he haluavat lukea.

a) Sanomalehden vuositilaus maksaa lähes 400 euroa. Esimerkiksi kymmenen euron panos — aikakauslehden irtonumeron hinta — mielenkiintoisen juttuidean tai tärkeän aiheen puolesta tukee jutun toteutumista ja takaa rahoittajan hyvän mielen. Yksittäisen rahasiirron alaraja on 2 euroa, ylärajaa ei ole.

b)  Juttujen rahoittajat pääsevät lukemaan (ja jakamaan!) valmiita juttuja ensimmäisinä. Tästä maksat: saat jutun käyttöösi heti tuoreeltaan.  Hieman myöhemmin kaikki toteutettu sisältö julkaistaan kuitenkin myös Rapportin sivuilla avoimella Creative Commons -lisenssillä.

c) Perinteisessä mediabisneksessä vain pieni osa tuloista käytetään journalistisiin sisältöihin. Rapport pystyy tilittämään reilusti yli 90 prosenttia maksuista suoraan journalisteille. Toiminnan mahdollistamiseksi veloitamme toteutuneiden juttujen rahoituksesta 6,9% osuuden.

d) Jos juttuidea ei toteudu, rahat palautetaan. Palautettavasta summasta vähennetään maksunvälittäjän perimät tekniset kustannukset (35 senttiä / siirto). Rahoittaminen on helppoa, turvallista ja vastikkeellista.

3. Kuka voi ehdottaa juttuideoita?

Aiheita voi ehdottaa kuka tahansa, mutta mukaan hyväksytyt journalistit päättävät, mitä he jalostavat rahoitettaviksi juttuideoiksi. Rahoittajat määrittävät, mitkä ideat toteutuvat.

4. Kuka päättää juttuideoiden toteuttamishinnan?

Journalisti päättää summan, jonka täyttyessä hän lupaa toteuttaa rahoitettavaksi valitsemansa juttuidean. Jos rahat saadaan kasaan ilmoitettuun deadlineen mennessä, hän kirjoittaa jutun sovitussa laajuudessa. Mikäli summa ei täyty, toimittaja päättää, toteuttaako hän jutun pienemmällä summalla. Muussa tapauksessa rahoitus raukeaa ja rahat palautetaan siitä maksaneille.

5. Voinko tilata tietyn toimittajan juttuja?

Yksittäistä journalistia voi tukea journalistiprofiilin Tilaa tuleva tuotanto -ominaisuuden avulla. Tällöin maksettu summa odottaa hänen seuraavaa juttuideaansa.

Esimerkki: Pidät Rapport-journalistista Rauno Rapport niin paljon, että tahdot kannustaa häntä kirjoittamaan, vaikka hänellä ei sillä hetkellä ole yhtään rahoitettavaa juttuideaa avoinna.

Päätät tilata Raunolta journalismia 15 eurolla — samaan tapaan kuin tilaisit yksittäisen juttuidean toteutuksen. Rauno ei saa rahoja välittömästi, vaan rahat odottavat hänen seuraavaa ideaansa näkyen toimittajaprofiilin maksupalkissa. Kun Rauno avaa uuden juttuidean, hänellä on sen toteuttamiseen rahoitusta jo valmiiksi: 15 euroasi siirtyy sitä tukemaan.

Jos Raunon juttuidea ei toteudu, rahat palaavat hänen toimittajaprofiiliinsa odottamaan uusia, toteutuvia juttuideoita. Journalistille suoraan osoitettuja rahoja ei siis palauteta.

6. Voinko jakaa rahoittamani jutun blogiini?

Voit, mutta mukana pitää olla linkki Rapportissa julkaistuun alkuperäiseen juttuun ja tekijän journalistiprofiilin.

Korkealaatuiset sisällöt eivät synny ilmaiseksi, mutta digitaalisessa maailmassa niitä pitää voida jakaa. Uskomme avoimuuteen ja jakamiseen, kaikki Rapportin kautta toteutettavat jutut ovat Creative Commons -lisenssillä julkaistavissa epäkaupallisissa ja/tai journalistisissa tarkoituksissa (tarkemmin käyttöehdoissa). Jutusta maksaneet saavat sen luettavakseen ja jaettavakseen ennen muita.

7. Toimitan paperilehteä / verkkojulkaisua, saanko julkaista Rapportin kautta rahoitetun jutun?

Kaikilla Rapportin jutuilla on Creative Commons -lisenssi. Kirjoittajat hinnoittelevat juttunsa niin, että ne saa myös painaa paperille, jos sisältö säilyy samana. Lisenssi sallii toteutuneiden juttujen käyttämisen journalistisiin ja/tai epäkaupallisiin tarkoituksiin.

Julkaisijan täytyy aina mainita tekijä ja lähde — Rapport — selkeästi. Verkkojulkaisuissa täytyy olla myös linkki Rapportissa julkaistuun alkuperäiseen juttuun ja tekijän journalistiprofiilin.

8. Entä jos tilattu juttu on huono?

Tarkastamme, että kirjoitettu juttu käsittelee sovittua aihetta ja täyttää ilmoitetut kriteerit esimerkiksi pituuden suhteen. Rapport käsittelee valmistuneita juttuja ainoastaan teknisesti.

Juttujen laatu perustuu toimittajien ammattiylpeyteen ja haluun tehdä hyvää journalismia. Laatu on pohjimmiltaan makuasia, mutta puutteelliseksi koetun jutun toteuttaja ei todennäköisesti saa jatkossa rahoitusta vaan paheksuntaa. Jos toimittaja toteuttaa teknisesti puutteellisen jutun (esim. 5 000 merkin jutun 20 000 merkin jutun sijaan), rahoitus raukeaa ja rahat palautetaan maksaneille.

9. Sensuroiko Rapport juttuja?

Toimittaja vastaa itse jutustaan ja myy sen palvelun kautta suoraan rahoittajille. Pidätämme kuitenkin oikeuden poistaa asiattomasti toimiva journalisti palvelusta ja estää hänen toteuttamansa jutun julkaiseminen Rapportin kautta. Jos näin ikävästi tapahtuisi, palautamme rahat jutusta maksaneille.

10. Mitä tapahtuu juttuideasta

maksetulle rahasummalle, jos juttu ei toteudu?

Rahat palautetaan maksaneille. Maksunvälityksen tekniset kustannukset (35 senttiä / siirto) vähennetään mahdollisesta palautettavasta summasta.

11. Kierretäänkö tällä veroja?

Ei. Toimittajalle maksetaan yleensä toimittajan oman ja ennakonpidätysrekisterissä olevan organisaation (esim. toiminimi) kautta. On myös mahdollista maksaa toimittajille sovittu palkkio verokortilla.

12. Millä eri keinoilla jutun voi maksaa?

Tällä hetkellä maksutapoja ovat suomalaiset verkkopankit. Maksunvälittäjänä toimii suomalainen Checkout.

13. Onko palveluun pakko rekisteröityä?

Lukijoiden tai rahoittajien ei tarvitse rekisteröityä: juttuja voi rahoittaa nimettömästi (pelkkä sähköpostiosoite riittää). Mukaan hyväksytyillä toimittajilla on journalistiprofiilit. Juttua tehdessään toimittaja ei tiedä, ketkä häntä ovat rahoittaneet.

14. Mitä tapahtuu, kun toimittajan

määrittämä hinta jutulle täyttyy?

Kun rahat ovat kasassa, syntyy toimittajan kanssa automaattisesti sopimus jutun toteuttamisesta. Tämän jälkeen jutulle kertyvä mahdollinen ylimääräinen rahoitus siirretään saman toimittajan seuraavalle jutulle odottamaan hänen seuraavaa juttuideaansa. Jos toimittajia on useita, summa jaetaan kaikkien kesken. Rahoittaja näkee aina, puuttuuko jutulta rahoitusta, eli mihin hänen rahansa käytetään.

15. Minulla on ehdotus palvelun

kehittämiseksi, mitä voin tehdä?


Rapport on beta-vaiheessa; kypsymässä oleva raakile. Arvostamme apuasi, neuvojasi ja muuta tukeasi. Kehitämme palvelua jatkuvasti, ja otamme kiitollisina vastaan palautetta, ideoita ja apua. Joukkoäly on voimaa.

Voit lähestyä meitä esimerkiksi osoitteen rapport rapport rapport.fi kautta.

16. Voiko kuka tahansa rekisteröityä toimittajaksi?

Hyväksymme palveluun ainoastaan vakiintuneita journalismin ammattilaisia. Vahvoilla näytöillä esimerkiksi toimittajaksi opiskelevat tai tietokirjailijat voivat päästä mukaan. Rapport pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä hakemuksia ja poistaa journalistiprofiileja.

17. Mutta vastikkeeton joukkorahoitushan

on Suomessa kiellettyä!

Niin on. Rapportissa vastikkeetonta rahoitusta ei tapahdu. Maksajat ostavat jutun tekijänoikeudet rajatuksi ajaksi — ennen julkista julkaisemista — ja oikeuden lukea tai jakaa valmistunutta sisältöä ensimmäisinä. Sama juttu julkaistaan myöhemmin täysin julkisesti. Hieman kuin ostaisit lehden tänään, vaikka muut saavat sen vasta huomenna.

Joukkorahoituspalvelu on termi, jota voidaan selvyyden vuoksi käyttää tilanteessa, jossa on useita ostajia ja useita myyjiä. Itse asiassa vakiintuneet lehtitalotkin ovat tässä suhteessa joukkorahoituspalveluita. Termin käyttö ei ole lain näkökulmasta oleellista, vaan tapahtuva vastikkeellinen ostosuoritus.

18. Kuka on julkaisun päätoimittaja / vastaava toimittaja?

Rapport on journalistisen sisällön verkkokauppa, joten päätoimittajaa ei ole. Voi myös ajatella, että kaikki tilaajat ovat yhdessä sisällöstä vastaavia toimittajia.

Rapport ei ole Laissa sananvapauden käytöstä joukkoviestinnässä tarkoitettu aikakautinen julkaisu eikä verkkojulkaisu. Sen sijaan Rapport on alusta, joka välittää yksittäisten kansalaisten juttutilauksia itsenäisesti toimiville toimittajille ja jutun valmistuttua välittää teknisesti toimittajan kirjoittaman jutun tilaajille. Toiminnalla, jossa huolehditaan pelkästään julkaisun tai verkkoviestin teknisestä valmistamisesta, lähettämisestä, välittämisestä tai jakelusta ei sovelleta aikakautisia julkaisuja koskevia lainkohtia. Lisätietoja lakikirjasta.

Lyhyesti sanottuna siis jokainen toimittaja vastaa jutuistaan itse ja toimituksellisesta linjasta vastaavat maksajat kukin omalta osaltaan. Olennaista on juuri tämä: jokainen lukija voi rahoittaa juuri haluamiaan juttuja ja ohjata siten toimittajia.

19. Kuka editoi jutut? Entä työryhmät? Kuvajournalistit?

Juttua toteuttamassa voi olla useamman henkilön työryhmä, joka koostuu kirjoittavien toimittajien lisäksi esimerkiksi visuaalisista journalististeista. Suosittelemme, että journalistisissa hankkeissa käytetään tarpeelliseksi osoittautuvaa määrää ammattilaisia (esim. editoinnissa). Se mainitaan rahoitettavaksi nostetun juttuidean yhteydessä. Kaikissa tapauksissa yhdestä jutusta vastaa yksi henkilö, joka voi olla työryhmässä mukana toimittajana, editoijana tai jossakin muussa roolissa.

20. Millainen tekninen julkaisualusta Rapport on?

Rapport tarjoaa toimivan, pelkistetyn julkaisualustan, jossa jutut kuvineen julkaistaan perusmuotoiluilla (nimet boldattuina, kuvat liitettyinä jne.). Rapportin kautta rahoitettuja juttuja voi ja kannattaa julkaista myös muilla alustoilla.

Kuvareportaasien ja videototeutusten julkaisutavasta sovitaan tapauskohtaisesti. Ne julkaistaan vastaavalla CC-lisenssillä kuin tekstisisällöt.


21. Journalismi kaventuu, kun lukijat

rahoittavat vaan aiheita, joista he pitävät!

Totta. Rapportin toimintamalli ei sovellu kaikkien aihepiirien käsittelyyn. Uskomme, että joukkorahoituksesta kehittyy merkittävä sisällöntuotannon rahoitusmuoto, mutta ainoa oikea patenttiratkaisu se ei ole.

22. Entä journalistinen vapaus?

Journalistinen vapaus säilyy, koska rahoittajien tietoja ei paljasteta toimittajalle juttua tehtäessä. Ainoa ohjaus on julkisesti verkkosivulla oleva jutun kuvaus ja mahdollisuus kommentoida rahoitettavaa juttua julkisesti. Sama mahdollisuus on kaikilla verkon käyttäjillä.

Riippumattomien journalistien tekemät jutut kunnioittavat vain journalistisia ihanteita. Suosittelemme tutustumista:

Journalistin ohjeisiin 
Julkisen sanan neuvoston (JSN) päätöksiin

23. Mitä Rapport tarkoittaa?


Samalla aaltopituudella olemista.

Definition of rapport in English: A close and harmonious relationship in which the people or groups concerned understand each other’s feelings or ideas and communicate well. (Oxford Dictionaries)


Siirry sivun alkuun